Lypsyasema vai robotti?

[maamies]

Kuka

[late]

mattila

[pihapiiri]

kahden vuoden kokemus robotista ja olen todella tyytyväineen hankintaan ei ole niin aikatauluihin sidottu.Robottia hankittaissa pitäis miettiä olisiko terveyteen sillä mitään merkitystä.

[Tormala]

Lomittajan työn kokemuksella jos pitäisi uusi navetta rakentaa niin "perseet vastakkain" parsinavetta olisi minun valinta. Ja ehdottomasti kaikki laitteet samalta valmistajalta eikä sotkea kaikkia merkkejä keskenään.

Jokaisessa ratkaisussa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itsellä nykyään ihan perinteinen 28 lypsävän parsinavetta.

[olavi]

Mun mielestä uusien parsinavettojen teko tulisi kieltää mm. kuluttajatyön ja ennen kaikkea eläinten itsensä takia. Kiellettiinhän aikanaan hevosiltakin pilttuut ja nyt kukaan ei edes kaipaa niitä kun on tilavat karsinat tai pihatot. Kehityksen pitää kehittyä.

[Jari]

Mun mielestä uudet parsinavetat pitää kieltää jo lypsäjän terveydenkin kannalta. Kaikki mahdollinen helpottava tekniikka ollut reilun 15 vuotta ja äiti hoitaa lypsyn,nykyään palkollisena eli joku vuosi vielä että pääsee eläkkeelle. Polviaan valittaa,samoin selkää ajoittain. Työergonomia niin prseestä kuin olla voi kun sitä päivästä toiseen ja vuodesta toiseen tekee että harvassa on terveet eläkeläiset jotka lypsäneet koko ikänsä!

[beluga]

Näin muutaman vuoden eri tiloja kierrelleenä; sanoisin että nyt vielä laittaisin lypsyaseman jos olisin laittamassa jotain ja odottelisin kyllä muutamia vuosia ennenkuin laittaisin lypsyaseman. Kehittyvät nimittäin koko ajan lisää ja periaatteessa nämä uusimmat ovat vielä aika alkuvaiheessa kehityksessään.

[Jussi T.]

Jep, mieli on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Tänään jatketaan navetan suunnittelua, jahka herrat arkkitehdit navetan avajaisista pääsevät

Asemalla.

[MiaK]

17 vuotta tiloja kiert�nyt, aloittaen 22 lyps�v�� + nuorkarjan omaavasta kannukonepaikasta jossa pska kulki kottik�rryill�, p��tyen parsien, karusellien ja pihattojen kautta robopaikkaan sanoisin, jotta pyyd� lomittajaa suunnittelemaan navettas
Nyt toimin vt em�nt�n� ja is�nt�n� lely-robopaikassa jossa 40 lyps�v��, kylm�pihatto ja tressihormoonit yli asteikon. Check- list on loputon ja kattaa koko vuorokauden. Perjantaina 2 x 3 delavaltandemiin jossa taas nauttii vapaa- ajastansa jota t�ll� viikolla ei ole. Sovelluskehityksess� k�ytett�v� vaatimusm��rittely pit�s teh� ihan ekana, sitten k�ytett�vyysasiantuntija ( eli ��rest j�rkev� lomittaja) kertomaan, miten p��see v�himmill� askelilla. Yks paikka mieleenj��neen� ylitse muiden; parsinavetta kiskoilla ja kolmella yksik�ll� ilman irrottajia. Kirkkaana kakkosena t�� 2 x 3 tandemi.
m�nn� vkolla oli avoimet ovet 2 x 4 tandempihatossa ja p��stiin is�nn�n kanssa 10 askelta kerrallaan kun piti pys�hty� ihmetteleen idioottiratkaisuja. Nuorkarjan ritil� samalla tasolla p�yd�n kanssa, maitohuone toisessa p��ss� vasikkakarsinoihin n�hden, paskaraappa asemalletulov�yl�n kohdalla...

P��asiana suunnitteluvaiheessa lienee, mit� uudistuksella hakee; ty�m��r�n pienennyst�, tuotannon tehostamista, p��luvun lis��mist� vai helpotusta ty�olosuhteisiin. Parsi tai asema- tee nyt kuitenkin robottivaraus. Sit� kun tulee vanhaksi v�kisin. Lely ainakin toimii kun asennoituu oikein ja hankkii tarvittavat atk- taidot ennen k�ytt��nottoa. Se k�ytt��nottovaihe siin� hankalin; sen yli kun p��see ilman avioeroa ja maanis-depressiivisyyden puhkeemista niin lujaa menee. Jos roboon p��tyy, vertaistukiryhm� pit�s perustaa ja siihen liitty�. Asemalla suosittelen erillist� "huonetta" asemalle; mulla perfektionistin� ja siivousintoilijana karppii turve- sun muu p�ly joka solkkaa koko aseman jos pihaton kanssa samassa tilassa. PINNOITTEET p�yd�lle ja asemalle on v��ri� paikkoja s��st��. Lavalin pinnoite maailman kallein mutta my�s paras. AvantCat rehunjakoon jos ei kuljetinta + tornia. Kioskeihin takaluukut; muuten j�� annokset sy�m�tt� kun lauman korkeemmat kuningattaret puskee persiille. Karuselli kuulemma nopein lypsytapa mutta kun siin� ei mun mielest� kerkee paljoakaan yksil�keskeiseen hoitoty�h�n- senkun ruuttaa vett� tisseihin ja ly� koneet kiinni ja koittaa painella nappeja oikeeseen aikaan oikeessa paikassa. Karusellissa tosiaan painelet vaan nappeja ja py�rit ympyr��- samoin p�� jos meet kattoon lattiaa samaan aikaan kun rulla py�rii. Nopeuttamisesta en oo lainkaan samaa mielt�; keskell� kun on joku hidaslypsynen niin se sitten m��r�� sen, kuinka nopeesti uutta metskua saa asemalle. Lis�ks siell� montussa ollaan sitten sen kolme tuntia, oli kusih�t� eli ei. On kerran pudonnut lehm�kin monttuun, olikin meinaan pien homma saada se yl�s...
Jos ja kun nyt pihattoo alkaisin rakentaan, l�mpim�n laittasin paskojen takia (tosin: l�mpim�ss� paskahommat + kuivitus jokap�iv�, kylm�ss� esim. joka 3. pv� 1h), 2 x 3 tandemin ovin suljetussa tilassa kokooma- osastolla, kioskit persluukuilla, delavalin vanhemman version lypsy- yksik�ist�, maitohuoneen mahd l�helle vasikoita ja yhden p�yd�n jossa nuorkarja toisella puolella. Vasikoille mahd pirtel�asema. S�il�rehu esikuivattua josta avantcatilla p�yt��n aamuin illoin. Kuivitus turpeella hygieenisyyden vuoksi.

Mut m�� oonki varmaan ainut immeinen maailmassa joka solkkaa mielipiteens� faktoihin..

[Jussi T.]

Mikähän koodaus näyttäisi ylläolevan viestin oikein??

Asiaan.

Mietin tossa, mikä on kun edelleen joku haluaa väkirehukioskit ja säilisruokinnan, vaikka appeen teko ja jako mahdollistaisi työn ja kustannusten säästämisen. Toki kioskeja voi laittaa lisäksi, mutta epäilen, maksavatko itseään koskaan takaisin.
Toinen asia on tuo lypsyasema. Kapasiteettia pitää olla, tandemasemia ei mun mielestä enää kannata edes harkita. Niissä eläinliikenne tulppaa heti, eikä ole toivoakaan vauhdikkaasta lypsystä. Odotusalue ja ajolaite ovat työtäsäästävimmät hankinnat uuteen navettaan, nämä kaverina lypsää yksin isonkin eläinmäärän turhia hyppelemättä.
Kolmas asia on eläintilat. Yhteen rakennukseen vain yhdensorttisia eläimiä, siis vasikoille oma talo. Eikä mitään umpilämmintä lehmille, vaan seiniin verhot. Katto ja päädyt eristeisiä, jälkimmäinen kesän lämmön takia. Vasikatkin tykkäävät paremmin viileästä.
Neljäs kohta on lanta. Koko suunnittelu pitää aloittaa lannan käsittelystä, siitä minne se levitetään ja miten, missä on loogisin varastopaikka. Unohtaa ne 'omat' pellot hetkeksi ja katsastaa ilmakuva. Peltojen käyttösuhteilla on tapana muuttua, joten peltoa pitää olla ympärillä. Kotieläinrakennuksen läheisyydessä pellon arvo kasvaa, tämän tietävät myös naapurit.
Viimeiseksi pitää vielä miettiä, haluaako tehdä työtä edelleen itse sen 344 päivää vuodessa, vai tekisikö mieli päästä vähän helpommalla. Jos lisävapaat kelpaavat, palataan suunnittelussa alkuun ja lisätään satakunta lehmäpaikkaa lisää. Vain iso yksikkö voi antaa vapaata pysyvän palkatun työvoiman muodossa. Yhdellä robotillisella siihen ei ole rahkeita.........

[MiaK]

Koitanpa uudelleen ilman skandinaavisia.

17 vuotta tiloja kiertaneena, aloittaen 22 lypsavaa + nuorkarjan omaavasta kannukonepaikasta jossa pska kulki kottikarryilla, paatyen parsien, karusellien ja pihattojen kautta robopaikkaan sanoisin, jotta pyyda lomittajaa suunnittelemaan navettas:D

Nyt toimin vt emantana ja isantana lely-robopaikassa jossa 40 lypsavaa, lamminpihatto ja tressihormoonit yli asteikon. Vehkeet kylla pelaa mutta check- list on loputon ja kattaa koko vuorokauden. Perjantaina 2 x 3 delavaltandemiin kylmapihatolla jossa taas nauttii vapaa- ajastansa jota talla viikolla ei ole. Aina ois toki otettava huomioon, et koneet toimii aikansa ja isannilla (ja mulla itellakin) on tapana teha valiaikasviritelmia joista sitten tulee kymmenvuotisia. Kaik mika hajoo, pitas korjata heti- ja kunnolla. Nyt kun on kymmenen viritelmaa ja viis vanhaa, toiminnaltaan epavarmaa konetta joista jokasta pitaa varjella, suojella ja vahdata kellon ympari- kait siina aikaa saa kulumaan hermoista nyt puhumattakaan.

Uutta pihattoa suunniteltaessa sovelluskehityksessa kaytettava vaatimusmaarittely pitas mun mielesta teha ihan ekana, sitten kaytettavyysasiantuntija ( eli aarest jarkeva lomittaja:D) kertomaan, miten paasee vahimmilla askelilla. Itse kun ei huomaa niita ylimaaraisia askelia. Yksi hyvinsuunniteltu paikka mieleenjaaneena ylitse muiden; parsinavetta kiskoilla ja kolmella yksikolla ilman irrottajia. Kirkkaana kakkosena tama em 2 x 3 tandemi.
Manna vkolla oli avoimet ovet 2 x 4 tandempihatossa ja paastiin isannan kanssa 10 askelta kerrallaan kun piti pysahtya ihmetteleen idioottiratkaisuja. Nuorkarjan ritila samalla tasolla poydan kanssa, maitohuone toisessa paassa ja kuuden kulman takana vasikkakarsinoihin nahden, paskaraappa asemalletulovaylan kohdalla...

Paaasiana suunnitteluvaiheessa lienee, mita uudistuksella hakee; tyomaaran pienennysta, tuotannon tehostamista, paaluvun lisaamista vai helpotusta tyaolosuhteisiin? Parsi tai asema- tee nyt kuitenkin robottivaraus. Sita kun tulee itse vanhaksi ja vaivaiseksi vakisin. Lely ainakin toimii kun asennoituu oikein ja hankkii tarvittavat atk- taidot ennen kayttoonottoa. Se kayttaanottovaihe siina mielestani hankalin; sen yli kun paasee ilman avioeroa ja maanis-depressiivisyyden puhkeemista niin lujaa menee. Jos roboon paatyy, vertaistukiryhma pitas perustaa ja siihen liittya. Asemalla suosittelisinn erillista "huonetta" asemalle; mulla perfektionistina ja siivousintoilijana karppii turve- sun muu poly joka solkkaa koko aseman jos pihaton kanssa samassa tilassa.

Pinnotteet poydalle ja asemalle on vaaria paikkoja saastaa. Lavalin pinnoite varmaan maailman kallein mutta kuulemani mukaan myos paras. AvantCat rehunjakoon jos ei kuljetinta + tornia. Kioskeihin takaluukut; muuten jaa annokset syomatta kun lauman korkeemmat kuningattaret puskee persiille. Karuselli kuulemma nopein lypsytapa mutta kun siina ei mun mielesta kerkee paljoakaan yksilokeskeiseen hoitotyohon- senkun ruuttaa vetta tisseihin ja lyo koneet kiinni ja koittaa painella nappeja oikeeseen aikaan oikeessa paikassa. Karusellissa tosiaan painelet vaan nappeja ja pyarit ympyraa- samoin paa jos meet kattoon lattiaa samaan aikaan kun rulla pyorii. Nopeuttamisesta en oo lainkaan samaa mielta; keskella kun on joku hidaslypsynen niin se sitten maaraa sen, kuinka nopeesti uutta matskua saa asemalle. Lisaks siella montussa ollaan sitten sen kolme tuntia, oli kusihata eli ei. On kerran pudonnut lehmakin monttuun, olikin meinaan homma saada se ylos...

Jos ja kun nyt pihattoo alkaisin rakentaan, lampiman laittasin paskojen takia (tosin: lampimassa paskahommat + kuivitus jokapaiva, kylmassa esim. joka 3. pva 1h), 2 x 3 tandemin ovin suljetussa tilassa kokooma- osastolla, kioskit persluukuilla, delavalin vanhemman version lypsy- yksikoista, maitohuoneen mahd lahelle vasikoita ja yhden poydan jossa nuorkarja toisella puolella. Vasikoille mahd pirteloasema. Sailorehu esikuivattua josta avantcatilla poytaan aamuin illoin. Kuivitus turpeella hygieenisyyden vuoksi.

Mut maa oonki varmaan ainut immeinen maailmassa joka solkkaa mielipiteensa faktoihin

Lisaksi kommentoisin tuohon JussiT:n aperuokintaan; mullipihatoissa ilman muuta paras ratkaisu kun kaikki saa samaa tavaraa niin paljon kun jaksaa syoda mut entas kun lysykarjalla ruokinta yksilollista; tunnutus, ummessaolevat..? Liian paljon on tullut eteen ongelmia johtuen vaarasta ruokinnasta, ainakin mulle. Satatonnari tarttee kylla eri maaran taysrehua kun umpeenlaitettava. Vai saako tallasen apevaunulla jarjestettya? Vain yhdessa paikassa olen apevaunua kayttanyt ja sekin juuri mullipihatto joten ei kokemusta sen enempaa.
Mita tulee vasikoihin eri rakennuksessa; toki jos pirtelobaarin laittaa niin ei siina mitaan, mut eiko sitten alkuaikana kuitenkin joudu ramppaamaan eestaas maitohuoneen ja vasikkatalon valia ampareiden kanssa juottamassa, pesemassa ja... vai oliko joku ajatus miten terni- ja valitysvasikat saavat maitonsa suoraan vasikkataloon?

[Cultor]

Mikähän koodaus näyttäisi ylläolevan viestin oikein??

Tuskin mikään, kun äät ja ööt näkyy samanlaisina. Taitaa olla Firefoxin winkkariversion sekoiluja

[Jussi T.]

Lisaksi kommentoisin tuohon JussiT:n aperuokintaan; mullipihatoissa ilman muuta paras ratkaisu kun kaikki saa samaa tavaraa niin paljon kun jaksaa syoda mut entas kun lysykarjalla ruokinta yksilollista; tunnutus, ummessaolevat..? Liian paljon on tullut eteen ongelmia johtuen vaarasta ruokinnasta, ainakin mulle. Satatonnari tarttee kylla eri maaran taysrehua kun umpeenlaitettava. Vai saako tallasen apevaunulla jarjestettya? Vain yhdessa paikassa olen apevaunua kayttanyt ja sekin juuri mullipihatto joten ei kokemusta sen enempaa.
Mita tulee vasikoihin eri rakennuksessa; toki jos pirtelobaarin laittaa niin ei siina mitaan, mut eiko sitten alkuaikana kuitenkin joudu ramppaamaan eestaas maitohuoneen ja vasikkatalon valia ampareiden kanssa juottamassa, pesemassa ja... vai oliko joku ajatus miten terni- ja valitysvasikat saavat maitonsa suoraan vasikkataloon?

Lehmien ryhmittely ummessaoleviin ja lypsäviin riittää. Omalla tilalla parsinavetassa suurinpiirtein tasaväkirehuruokinta, vaikka ruokinta-automaatti onkin. Tuunauksessa menee hemmetisti aikaa, eikä sille millään saa kunnon palkkaa. Koko rehukustannus on tällä haavaa noin 9 senttiiä/litra, ostorehukustannus 4.5. Täysrehua ei muuten tarvi yksikään lemmu, vaikka mulla semmosta hiukan ruokinnassa onkin Perusrehun pitää tietty olla hyvää, sitä voi sitten umpilehmille ja hiehoille oljella huonontaa. Nimenomaan tämä ummessaolokauden oma ruokinta on apesysteemin vahvuus. Hyvä säilörehu on liian energiapitoista ummikoille, appeeseen lisätty olki laimentaa sitä kummasti. Samalla saavat oman kivennäisruokinnan, muutenhan se jää niiden nuolukivien varaan.
Kaikenkaikkiaan yksilöllinen ruokinta kannattaa unohtaa ainakin aluksi, jos tahtoo työkustannusta alentaa. Usein samalla saa terveemmän karjan, kun ei sitä nappulaa tungeta lehmällä 15kg/päivä, jotta päästäisiin nauta-lehteen Jos säilis on laadukasta ja hyvin sulavaa, tulee vielä myönteinen yllätys: tuotostaso saattaa jopa nousta, kun poikimavälit ym. välillisesti vaikuttavat suureet paranevat

Aperuokinta sinänsä on suuren karjan ruokintaa, alle sadan lehmän tuskin saa työsäästöä. Ryhmätkin jäävät pieniksi.

Vasikoille maidot voi järjestää monella tavalla. Eikä sen vasikkatalon tarvi kaukana olla, putkenmitan päässä.

[Maalaispoika]

Lehmien ryhmittely ummessaoleviin ja lypsäviin riittää.

Näin juuri meilläkin on, lypsävillä oma seoksensa ja umpilehmillä joko vihantarehu tai oljella huononnettu säilörehu.

Kaikenkaikkiaan yksilöllinen ruokinta kannattaa unohtaa ainakin aluksi, jos tahtoo työkustannusta alentaa. Usein samalla saa terveemmän karjan, kun ei sitä nappulaa tungeta lehmällä 15kg/päivä, jotta päästäisiin nauta-lehteen Jos säilis on laadukasta ja hyvin sulavaa, tulee vielä myönteinen yllätys: tuotostaso saattaa jopa nousta, kun poikimavälit ym. välillisesti vaikuttavat suureet paranevat

Näyttää sitä aperuokinnallakin pääsevän lehteen, vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan.

[Jussi T.]

Näyttää sitä aperuokinnallakin pääsevän lehteen, vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan.

MOT. Sanoinhan, että saattaapi se nousta se tuotoskin. Meidän alueella taitaa kärkikarjoista olla aperuokinnalla paljon suurempi osa kuin mitä aperuokintaa on kaikissa karjoissa....