Lapiorullaäkeistä

[marklain]

Terve.

onkos kellään kokemusta lapiorulla äkeestä, miten moinen soveltuisi korvaamaan kyntöaurat?
Suorakylvökonetta ei ole, mutta jos esim. tuollaisella ajais syksyllä vaikka pariin kertaan lohkon ja keväällä jousipiikkiäkeellä.

Mahtaisko normi kylvökone vielä upottaa vantaat maahan?

[jed]

Ainakin meillä on vedetty vanhalla hankmolla savimaita parina kuivana syksynä, niin isoilla painoilla, että uppoaa koko veitsen verran maahan.

Teräakselit oli niin vinossa, kun sai. Paikotellen meni tukkoon oljesta, varsinkin kääntäessä, jos ei kevittänyt.

Samainen hankmo oli yhtenä vuonna nostolaite kultivaattorin perässä ketjuilla kiinni tasaamassa jälkeä.

Kuiva maa oli kyllä ehdoton hankmolla ajettaessa, jotta pysyy teräakselit puhtaana. Semmonen huomio vielä, että paikoitellen oli runsaasti rikkakasvustoa, mikä "rullautui" teräakseleihin.

Ei ole mitään ongelmaa ollut kylvön suhteen. Ja vain kertaalleen ajettiin syksyllä. Ko. pellot olleet kyllä kevytmuokkauksessa jo lähemmäs 10 vuotta.

[Jorma]

Omien kokemusten mukaan lapiorullaäes soveltuu raskaille maille, jotka vaikeita kyntää. Tosin viime syksynä oli pakko kyntää nämä liian runsaaksi muodostuneen olkimäärän vuoksi, tähän osaltaan vaikutti vuosien -03 ja -04 talvien olosuhteet jolloin maa ja kasvijätteet pakastui kerralla syksyllä eikä hajoamista juuri tapahtunut.
Ainakin 3-akselisella koneella vaatii kaksi ajokertaa saada kunnollinen lopputulos aikaan. Kylvö on sujunut ongelmitta (Juko H2500, laahavantaat) mutta äestys joustopiikkiäkeellä on ollut todella työlästä.
Lapiorullaäkeen ongelma on, ettei työsyvyyttä voi juurikaan muuttaa, vaikka haudattavat olkimäärät vaihtelee.

[marklain]

No mites sitten nuo muunmalliset muokkaimet
Esim Väderstadin Carrier tai vastaavat?

[Jorma]

Lautasmuokkaimista oli taannoin hyvä artikkeli Koneviestissä ja lisää taitaa olla tulossa. Itsekin olen jonkin verran kokeilumielessä tuollaisella ajellut. Kasvijätteet multautuu yhdellä ajokerralla useimmissa tapauksissa, 3-metrin kone vaatii n. 130hp, jotta työ sujuisi hyvin. Haittapuolena nostolaitekoneena painava ja hinattavana kallis.

Kannattaa harkita myös hanhenjalka-kultivaattoria. Multaa kasvijätteet todella hyvin ja kulkee hiukan vähemmällä voimalla kuin lautasmuokkain. Terät kuluu nopeammin kuin lautasmuokkaimen lautaset, mutta itse laite on edullisempi.

Muokkaussyvyys syksyllä tulisi olla n. 2cm/sato tonni eli 4 tonnin sadolla muokkaus 8cm:iin. Tällöin ei pitäis keväällä olla ongelmia kylvötöissä.

[perfekt]

Jep ja esimuokkainta vaikka etunostolaitteeseen.....

http://www.lemken.de/_upload/Quarz_GB.pdf

[perfekt]

http://www.fwi.co.uk/gr/root/topdown/index.htm

Ruotsin rautaa.....th

[Carnivor]

Kanadan rautaa...

http://www.aerway.com/English/products/ ... index.html
http://www.precisionmetalfab.com/Produc ... arrow.html
http://www.precisionmetalfab.com/Produc ... /2200.html

[marklain]

Nyt tuli itsekkin kokeiltua kultivaattoria yhdellä naapurin kesantolohkolla. (Naapurin luvalla )
Tuli siinä vähän ihmeteltyä, että kuinka syvällä yleensä kultivoidaan.

Onko tuo 2cm/satotonni joku nyrkkisääntö?
Vai vedetäänlö samaan syvyyteen, kuin kyvökoneella?

[teräsmies24E]

itsellä on sellainen kokemus, vähintään 200 kg täytyy olla hankmon päällä ettei nouse kun täytyy pitää vauhtia yllä, vetokone on Case IH 845 ja hankmo on Wärtsilä 120, isoisä osti jostain rahkiosta sen, "laajakäsite"koski marttila ja mellilä=) ja marttilan vaakunassa se kerjäläinen on se koskelainen

[perfekt]

Hankmo tyyliset tietysti jotenkin multaa,,,,

huonoja puolia että pohja ei tasainen vaan siellä täällä kuoppa teränpistosta , vähän sama juttu kuin noissa jousi kultivaattoreissa,,,

Vako, harju, vako, jne

[marklain]

Tänä vuonna vedettiin about puolet pinta-alasta kultivoiden jonka perään oli patentoitu vanha hankmo tasoittamaan jälkeä.

Syvyyttä kultivaattorilla oli noin 7-8 cm ja nopeutta työstössä noin 6-7 km/h, kun rassukka Valtra 6300 kovempaakaan päässy

No keväällä sitten näkee, pystyykö jousipiikkiäes multaamaan yhtään tuota maata.

[Rubinjo]

Omia ja kaverin kokemuksia HtS:lla: Aluksi oli Kongskilden piikki/jousi ja kääntävä terälappu, joka ei savella toimi yksinään. Lisättiin hanhenjalkaterät (vaatii ehdottomasti jäykän jousen piikkkiin) niin jälki parani kummasti. "Jälkiäkeenä" on lapiorulla-akseli. Mixeri ois parempi niin ei tukkeutuis märässsä.
Työsyvyys pitää olla ehdottomasti yli 10 cm, mieluiten yli 15. Vauhtia pitäs olla yli 10 km/t, kone sekottaa paremmin kun on vauhtia.
Vetotehon tarve näyttäs olevan HtS:lla ja mäkisessä maastossa 10-12 hv/piikki. 13 piikkistä ei kannata alle 140 heppasen perään laittaa jos haluaa hyvän lopputuloksen näillä mailla.
Itte ajoin esittely C 150:llä niin syvälle kun pyörien pito anto myöden, n. 15-20 senttiä.
Edellisessä kultivaattoribuumissa n. 10 v. sitten moni hylkäs menetelmän kun laitettiin liian pienen traktorin taakse iso kone ja vähän pintaa raavittiin. Jälki oli savella pelkkiä viivoja sängessä.
Näyttäs että näistä koneista saa toimivia pelejä pienellä ehostuksella ja piikkejä on helppo ottaa pois jos ei tehot veturissa piisaa. Ja kustannukset on murto osa lautasmuokkaimen hinnasta.
Jäykkäpiikkisistä ei oo mitään kokemusta, mut Agrin myyjä sano että hän ei huoli ollenkaan vaihdossa. Vihjas jotakin et ne rupee lauttaamaan maata edellään. Tiedä sitten.

[aurauskeppi]

Lautasmujokkaimien yleinen ongelma on ainakin savimailla märkyys - maa tarttuu lautasiin lopputuloksena lana.

[Murtola_Lasse]

Lautasmujokkaimien yleinen ongelma on ainakin savimailla märkyys - maa tarttuu lautasiin lopputuloksena lana.

Kertokaa onko lautasmuokkaimissa eroa lautasten ja pakkerin tukkeutumisessa?
Onko tullut rautakanki hommia?