Rypsin kylvö

[aurauskeppi]

Kyllä nuo elukat ovat tänä vuonna paha vitsaus. Tuskin paljoa luomurypsiä tulee...
Oman ensimmäisen kylvön taimia syötiin jopa maanpinnan alapuolella.

[-jk-]

Kylvin rapsin 1.5, ruiskutin ensimmäisen kerran koko lohkon 20.5 melko tuulisella säällä puomit "maata laahaten" Pari päivää myöhemmin olisi ollut varmaan kaikki syöty, nyt harveni pahemmin vain reunoista. Aika hyvin ne repaleisetkin toipuu kun saavat olla Karaten voimin rauhassa. Viikko sitten ruiskutin toiseen kertaan reunoja, kun näkyi uusia sirkkataimia vielä pukanneen, ja repaleissakin vielä vihreetä.

Kyllä niitä elukoita on nyt niin s**tanasti ettei säily isommatkaan taimet.

[Murtola_Lasse]

Kyllä nuo elukat ovat tänä vuonna paha vitsaus. Tuskin paljoa luomurypsiä tulee...
Oman ensimmäisen kylvön taimia syötiin jopa maanpinnan alapuolella.

Luomurypsin viljelyksestä tuskin paljoakaan satoa tule, ensin syö kirpat taimet, myöhemmin rapsikuoriaiset kukkanuput ja tarvii se rypsi hyvän lannoituksenkin.
Itse olen viljellyt kevätrypsiä v.1977 lähtien (usein siemeneksi Raisioon) ja on vaativampaa kuin viljanviljely.
Rypsi laitettu hyväkuntoisen maan, boorista huolehdittu lannoituksessa. Kylvö tehty viimeksi jo lämminneeseen maahan matalaan samoin äestys matalaan.
Ruiskutuksia tehty normaalisti 4 kertaa eli 1 rikkakasvi-, 2 tuholais-, 1 pahkahomeruiskutus (tarvittaessa), toiseen tuholaisruiskutuksen yhteydessä annettu Neko-kukitusainetta.
Satotaso ollut 1400-2800 kg/ha (erukkahappopitoisista parhaimmillaan 3000 kg/ha)

[Radon]

Kyllä nuo elukat ovat tänä vuonna paha vitsaus. Tuskin paljoa luomurypsiä tulee...
Oman ensimmäisen kylvön taimia syötiin jopa maanpinnan alapuolella.

Luomurypsin viljelyksestä tuskin paljoakaan satoa tule, ensin syö kirpat taimet, myöhemmin rapsikuoriaiset kukkanuput ja tarvii se rypsi hyvän lannoituksenkin.
Itse olen viljellyt kevätrypsiä v.1977 lähtien (usein siemeneksi Raisioon) ja on vaativampaa kuin viljanviljely.
Rypsi laitettu hyväkuntoisen maan, boorista huolehdittu lannoituksessa. Kylvö tehty viimeksi jo lämminneeseen maahan matalaan samoin äestys matalaan.
Ruiskutuksia tehty normaalisti 4 kertaa eli 1 rikkakasvi-, 2 tuholais-, 1 pahkahomeruiskutus (tarvittaessa), toiseen tuholaisruiskutuksen yhteydessä annettu Neko-kukitusainetta.
Sato taso ollut 1400-2800 kg/ha (erukkahappopitoisista parhaimmillaan 3000 kg/ha)

Eikös tuossa luomussakin saa käyttää tätä pyretriiniä, bioruiskutetta mitälie. Vai onko siinä kaikki torjuntaaineet kielletty? Mutta lienee siinä tekemistä vaikka saisikin käyttää.

[Jari]

Mulla jemmassa Decistä,roxionia ja sitä valkoisessa raetta,ööö.... Mikä halvin vaihtoehto,käyttömäärät jne. vai ajanko jotain kalliimpaa ettei tartte ajaa ennenkuin kukkanupulle seuraava kierros?

Hitto jos pitää ruiskuttaa jo nyt,ei oo edes ajouria kun piensiemenlaatikosta kylvettyä ja lohkot ne suurimmat. Pitääkö käydä ruisku investoimassa sekä ajo-opastin

[Murtola_Lasse]

Mulla jemmassa Decistä,roxionia ja sitä valkoisessa raetta,ööö.... Mikä halvin vaihtoehto,käyttömäärät jne. vai ajanko jotain kalliimpaa ettei tartte ajaa ennenkuin kukkanupulle seuraava kierros?
Hitto jos pitää ruiskuttaa jo nyt,ei oo edes ajouria kun piensiemenlaatikosta kylvettyä ja lohkot ne suurimmat. Pitääkö käydä ruisku investoimassa sekä ajo-opastin

Roxion ei kannata tuhlata rypsille, ei tehoa, viljakirvoihin kylläkin.
Tuholaistorjunnat rypsillä esim. Karate edullista, kirpat ja luteet taimettumisvaiheessa päivällä 0,15 kg/ha ja rapsikuoriaiset ruusuke-nuppuvaiheessa illalla 0,15-0,3 kg/ha.

[Kilpi]

Itse olen viljellyt kevätrypsiä v.1977 lähtien (usein siemeneksi Raisioon) ja on vaativampaa kuin viljanviljely.
Rypsi laitettu hyväkuntoisen maan, boorista huolehdittu lannoituksessa. Kylvö tehty viimeksi jo lämminneeseen maahan matalaan samoin äestys matalaan.
Ruiskutuksia tehty normaalisti 4 kertaa eli 1 rikkakasvi-, 2 tuholais-, 1 pahkahomeruiskutus (tarvittaessa), toiseen tuholaisruiskutuksen yhteydessä annettu Neko-kukitusainetta.
Satotaso ollut 1400-2800 kg/ha (erukkahappopitoisista parhaimmillaan 3000 kg/ha)

Pitääkös tuo homma paikkansa, että ennen näitä 00-lajikkeita rypsin sadot olivat huomattavasti parempia?

Nyt kun biopolttoaineetta ruvetaan valmistamaan rypsistä niin paluu vanhoihin lajikkeisiin voisi olla ehkä mahdollisuus satotason nostoon?

[Radon]

Pitääkös tuo homma paikkansa, että ennen näitä 00-lajikkeita rypsin sadot olivat huomattavasti parempia?

Nyt kun biopolttoaineetta ruvetaan valmistamaan rypsistä niin paluu vanhoihin lajikkeisiin voisi olla ehkä mahdollisuus satotason nostoon?

Ongelmahan tuossa on nimenomaan tuo erukkahappo eli sitä jää siihen puristeeseenkin, ja sehän on varsin arvokasta rehua eli ei taida 1000kg nosto satotasossa edes riittävä kattamaan tuota tappiota.

[aurajokilaivuri]

Kyllä nuo elukat ovat tänä vuonna paha vitsaus. Tuskin paljoa luomurypsiä tulee...
Oman ensimmäisen kylvön taimia syötiin jopa maanpinnan alapuolella.

Viikonlopulla ajoin parin ison rypsipellon välistä autolla, oli kuin sadekuuron läpi olisi ajanut kun ötökkää rapisi tuulilasiin.

[Jari]

Laitetaas tähän,tänään otin kuvan toiselta rypsipellolta. Kylvörivit näkyy jo mukavasti. Viime vuonna ruiskutin kuoriaisia ennen ja jälkeen juhannuksen.... On pikkasen paljon kesä myöhässä,rehut tehty mutta viljat myöhässä rankasti. Tänäänkin piti olla lämmin päivä mutta niinvain jäi maksimilämpö kuuteentoista asteeseen ja kylmä tuuli lisänä. Koko alkuviikko ollut viileämpää ja tuulista,erinomaiset rehuntekokelit mutta kuivuus,satanut kylvön jälkeen 10mm sekä kylmät tuulet haitanneet kovasti.




Tässä sama pelto lähempää toistapäätä,edellistä kuvauspaikkaa kohti tänä iltana 27.6. Taaempana laikukasta,olkisissa kohdissa ei ole siemenet menneet maahan vaan vannas on vain käynyt syvällä mutta oljet pompauttaneet, sopivan kimmoisasta turvemaasta,siemenet pois kylvövaosta. Etualalla oleva osa oli sopivan kosteaa kylväessä,näyttää olevan eduksi suorakylvössä kostea eikä kuiva maa,näillä seuduilla... :





Toisen rypsipellon nurkalta,siitä kohdasta kuva missä kosteutta ja tuulilta suojassa. Etualalla näkyy sitten perinteistä näkyä,nyt vasta alkaa itämään hietikkoisilla harjanteilla. Onneks suurin osa pellosta parempaa kuin kuvan etualalla,kuitenkin heikkoa. Harvaa kylvöä yritinkin mutten noin harvaa,olkisissa paikoissa saattaa olla neliön,muutamankin aukkoja ettei kasva mitään. Edes rikkoja Kylvö meni liian myöhään että olisi itänyt mutta minkäs teet kun paikoitellen vettä järvenä

Tuossa vihreässä kohdassa kuoriaisia tajuttomasti,muuten vain "paljon"...

[Jari]

Kuinka kaukaa kuoriaiset muuttaa pellolta toiselle? Samalla aukealla mulla ja tutulla rypsiä,peltojen väliä noin puolitoista kilometriä,riittääkö välimatka etteivät muuta peltoa? Kun mulla ois tarve torjunnalle,tutulla ei vielä mutta muutaman päivän päästä kylläkin. Oma lohko reilun 18ha joten ei viittis enää kikkailla kun vain pääsis ajamaan myrkkyä... Vieressä 4ha joka kaipaa jo kipeästi myrkkyä niskaansa.

Eri aukealla meillä lohkot suht lähellä toisiaan,etäisyyttä vajaa 500m ja niissä ei vielä ongelmaa joten ajetaan samana päivänä tulevalla viikolla.

[Jari]

Eipä oo kukaan vastaillu... Joten jatkan kyselyä,mites kostea kasvusto vaikuttaa ötökkäaineilla? Vettä satanut,luvassakin,mutta tänä iltana saattaa olla mahdollisuus ruutailla ötököitä kun puolipakolla ajaa. Ollut huonot kelit ja jatkuukin,ötököitä riittämiin...

[koivumaki]

Jaa-a.Joku sanoi kovan ötökkäkannan johtuneen siitä ettei talvi tappanut niitä.Enpä tiedä..luullakseni ainakin rapsikuoriainen leviää kyllä lentämälläkin luonnonvaraisia kasveja käyttäen.

Kait sade vaikuttaa ötökäaineeseen kuten muihinkin...tarttis olla muutama tunti satamatta ruiskutuksen jälkeen.Toinen juttu on että käsitykseni mukaan kuoriaiset eivät nouse sateella kovin hanakasti kasvustoon joten teho jää vaillinaiseksi.

Äkkiä perhanat ilmestyvät kun ilmestyvät...

[Tutti]

Jaa-a.Joku sanoi kovan ötökkäkannan johtuneen siitä ettei talvi tappanut niitä.Enpä tiedä..luullakseni ainakin rapsikuoriainen leviää kyllä lentämälläkin luonnonvaraisia kasveja käyttäen.

Kait sade vaikuttaa ötökäaineeseen kuten muihinkin...tarttis olla muutama tunti satamatta ruiskutuksen jälkeen.Toinen juttu on että käsitykseni mukaan kuoriaiset eivät nouse sateella kovin hanakasti kasvustoon joten teho jää vaillinaiseksi.

Äkkiä perhanat ilmestyvät kun ilmestyvät...

Ainakin itelläni kaikkia ötököitä on tänä kesänä ollu sekä viljoilla että rypsillä aivan suunnattoman paljon. Eiköhän se ole olemattoamasta talvesta kiinni.

Oon Koivumäen kanssa samaa mieltä siitä, että kuoriaiset ei nouse sateella paljoltikaan kasvustoon. Juhannuksen jälkeen ois ollu toisen kierroksen paikka omalla rypsipellolla. Kuoriaisia oli todella paljon varsinkin pellon reunoilla. Sitten alko viikon sateet ja ei ruiskuttamaan päässyt. Kävin pari kertaa sillä viikolla tarkistamassa tilanteen ja kosteassa kasvustossa oli selkeästi vähemmän kuoriaisia kuin kuivassa oli ollut. Ruiskuttelin sitten sateiden jälkeen. Liduista näkee sitten kuoriaisten vaikutuksen.

Fastacille/kestacille luvataan muistaakseni, että on sateen kestävä heti liuoksen kuivuttua.

[Jari]

Juup,eipä tullu sitä mahdollisuutta kun just äskenkin aukean toinen laita katos sateeseen. Uskalla ottaa riskiä että sattuu kohalle kun lähes kokoajan tipahtelee yksittäisiä pisaroita. Ruiskutuksen tarve ois kova,ötököitä on julmasti vaikka kosteaakin kasvustoa. Ovat ylimpiä,kukkimaan alkavia nuppuja mussuttamassa ja myöhäisemmässä kasvuvaiheessa olevat saavat olla rauhassa. Onneks ehdin ajaa parhaan pellon torstai-iltana toiseen kertaan,ruiskutusten väli neljä päivää...

Suurin osa odottaa sitä "tappavaa" iskua,eka ruiskutus lähinnä "palontorjuntaa" erittäin tuulisissa keleissä ilma-avusteisilla suuttimilla. Kun ei oo ruiskutuskelejä,niin niitä ei oo

"Onneksi" viileää,nyt jo neljäs päivä putkeen alle 15`c.