Harvennussuositukset

[Kasmet]

Mitä mieltä olette näistä metsän ensiharvennussuosituksista, jotka ovat KEMERA-tuen saannin ehtona? Minkälaisia kokemuksia?

Mielestäni monesti niissä kohde pitää harventaa liian harvaksi. Tekemäni harvennukset eivät ole ensimmäisellä kertaa täyttäneet suosituksia, olen neuvottelujen jälkeisen kompromissinkin jälkeen jonkun verran joutunut harventamaan lisää. Näin toimien saavutettu lopputulos on ollut mielestänikin vielä siedettävä. Jos olisin täysin alusta asti noudattanut suosituksia, niin liian harvaa olisi tullut. Esimerkkinä tästä on n. 15 v sitten metsurin tekemä ensiharvennus, joka ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Harvuuden takia männyistä on tullut leveäoksia ja pituuskasvu on ollut hidasta. Vieressä oleva isäni muutamaa vuotta myöhemmin harventama ja tiheämmäksi jätetty ensiharvennus on paljon paremmin kehittynyt.

[velimatti]

Enpä ole hakenut Kemera-tukia sen enempää taimikonhoitoon, kuin ensiharvennuksillekaan. Saa tehdä mieleisensä, eikä kellään ole vastaan sanomista, kunhan ei vajaatuottoiseksi lyö.
Toisekseen, tuet kuuluisi maksaa niille, jotka pitävät metsänsä kunnossa muutenkin, eikä ala tehdä hoito toimenpiteitä vasta siinä vaiheessa, kun metsän tuotto on alkanut kärsiä liika tiheydestä tai veskoitumisesta.

[O.J.]

...Toisekseen, tuet kuuluisi maksaa niille, jotka pitävät metsänsä kunnossa muutenkin, eikä ala tehdä hoito toimenpiteitä vasta siinä vaiheessa, kun metsän tuotto on alkanut kärsiä liika tiheydestä tai veskoitumisesta.

Niinpä. Syksyllä kysyin MHY:n hepulta noista Kemeratuista. Kuulemma palsta raivattu aikanaan ja mitään tukea ei saa.

[Kasmet]

Enpä ole hakenut Kemera-tukia sen enempää taimikonhoitoon, kuin ensiharvennuksillekaan. Saa tehdä mieleisensä, eikä kellään ole vastaan sanomista, kunhan ei vajaatuottoiseksi lyö.
Toisekseen, tuet kuuluisi maksaa niille, jotka pitävät metsänsä kunnossa muutenkin, eikä ala tehdä hoito toimenpiteitä vasta siinä vaiheessa, kun metsän tuotto on alkanut kärsiä liika tiheydestä tai veskoitumisesta.

En minäkään ole hakenut, kuin osalle taimikonhoito- ja ensiharvennuskohteita. Suurimmalle osalle en olisi varmaankaan saanutkaan, sillä hoitotoimenpiteet on suoritettu ajallaan ja mieluummin jo pikkaisen etuajassakin. Olen samaa mieltä, että tuki pitäisi maksaa niillekin, jotka huolehtivat ajallaan hoitotöistä.

[maatreij]

Vanhana metsämiehenä tuntuu oudolta, että metsätyöstäkin saa tukea, koska ennen pidettiin metsää tavallaan maamiehen pankkina.
Nyt olen kumminkin perehtynyt näihin asioihin ja olen ymmärtänyt metsänhoidon tuen yhteisen edun nimessä. Metsän ja sen jalostuksen tuotteethan työllistävät ja kerrannaisvaikutuksellaan auttavat yleistä hyvinvointia.
Lisänä on noussut yhä voimakkaammin fossiilisten energialähteiden hupeneminen, joten uudistuvan bioenergian tuen koen jo suorastaan välttämättömänä. Tuki aiheuttaa omalta osaltaan aktiivisuuden lisääntymisen ja mahdollistaa uusien ideoiden ja menetelmien sekä laitteiden kehittämisen alalle.
Olen ilmoittanut kaikki ne kohteet, jotka kuuluvat Kemeran tuen piiriin ja saanut myös niille kuuluvan tuen. Se, että kuinka harvaksi ensiharvennus tehdään, on tuessa määritelty ja uskon tutkimusten osoittamaan lopputulokseen. Metsän tuottokyky on niissä kyllä otettu huomioon.
Yleensähän on niin, että omaa metsää ei raski harventaa niin paljon, kuin optimaalisen kasvun vuoksi pitäisi. Toisaalta metsän käsittelykustannukset on laskettu konetyön käytön mukaan ja siksi harvennuskerrat on määritelty suhteellisen harvaksi. Eli periaatteessa kiertokulku on seuraava: -taimikon hoito, - ensiharvennus, - väliharvennus ja -päätehakkuu.
Omatoimisella metsänhoitajalla on mahdollisuus käydä metsässä useammin, jolloin esim. ensiharvennuksella jättäisi mieluusti ehkä 1500 puuta/ha jolloin ainakin yksi käyntikerta tulee lisää.
Noita moton tekemiä harvennuksia katsellessa aluksi näyttää ensiharvennuskohde raiskiolta, mutta jo 5 vuoden kuluttua puiden oksat yltää toisiinsa ja kasvu on kovaa.

Tuen suhteen on todettava, että kaikki mitä tulee alkutuotantoon on hyvä juttu. Usein käy kyllä niin, että alkutuottaja saa nuolla kipeän selkänsä kanssa näppejään ja jatkojalostajat ja markkinavoimat vievät potin!

[Hervast]

Itse kesällä jopa ihmettelin kun kone ei harventanut harvempaan, jätti mielestäni melko sakean metsän vaikka kyseessä oli metsä joka oli miestyönä harvennettu 10 vuotta aiemmin. Silloin otettiin mielestään riittävästi ja silti nyt lähti vielä 70 mottia hehtaarilta mäntykuitua tältä kuivalta kankaalta. Joskus se oma silmä ei vaan sano totuutta.
Kyllähän harvennussuositusten rajat ovat suht riittävät, toki on erikkotapauksia kuten liian sakeassa kasvatettu männikkö joka on parempi harventaa kahdessa erässä kuin että kerralla ottaisi ensiharvennusharvuuteen.

Itte käytän metsänhoitoyhdistystä niin paljon kuin vaan on mahdollista noissa Kemera asioissa. Kyllä se on kuitenkin sitä helpointa tuloa mitä metsästä on saapa. Huomenaamusella MHY:llä käydessä ratkiaa saanko metsittämisavustusta ostomaan parin hehtaarin alueen istutukseen.
Joskus tukien saamiseksi joutuu isäukkoa toppuuttelemaan ettei suotta perkaile teimikoita vesakosta liian aikaisin.

[6350]

Mitä mieltä olette näistä metsän ensiharvennussuosituksista, jotka ovat KEMERA-tuen saannin ehtona? Minkälaisia kokemuksia?

Tuon saman ongelman kanssa tässä pähkäillyt. Jos vielä ensiharvennus tukea hakisi, niin uudestaan pitäisi mennä palstalle. Omasta mielestä melko sopivassa asennossa, kun lähtökohtana oli todella sakea kuusikko keskimitaltaan 12-15 metriä. Eli vähän myöhässä ollaan. Palstalla ollut lumituhoja, ja niiden pelossa ei liian harvaksi uskaltaisi laittaa. Pitänee lisätä yksi käynti kerta..

[ilu]

Kyllä se tahtoo olla niin, että moni itse tekevä jättää mettänsä ihan liian tiheeksi taimikonhoidossa. Ja sitten ensiharvennuksesta ei tule kannattavaa ku poistuma on pieni. Lähtökohtaisesti vaan se taimikonhoito pitäisi tehdä ajallaan ja kunnolla, mihin kemera tuilla tähdätään. Mutta jos jo riukuuntuneeksi päästetty 10- 15 metrinen pusikko vedetään kerralla siihen suositeltuun 800- 1000 runkoon hehtaarilla niin kyllä se monen mielestä näyttää harvalta.

Ja nythän kemera tuen ehtoja muutettiin niin, että sen saa minkä kokoiseen taimikkoon tahansa, joten jos se oma metsänhoito on siitä tuesta kiinni, niin kyllä sen helposti saa jos vain haluaa. Ihan toimivia ne mun mielestä on, ja parhaan tuloksen saa kun ei jätä sitä hoitoa sinne ensiharvennukseen vaan hoitaa jo taimikon ajallaan.

[MB TRAC]

Kemeran ehdot ei sovi jokaiseen tapaukseen, metsäope teki poikansa kanssa ensiharvennusta, MHYn nuori kaveri aikoi jättää maksamatta kun oli liian tiheää. Lumituho-riski ei auttanut, kunnes tekivät riittävästi koealoja niin maksulupa tuli.Ammattilainen näki mistä ottaa ala
Palstalle ei välttämättä kannattanut hakea taimikkotukea vaan odotti ensiharvennukseen(pinta-alaverossa) samalla paikalle ei saanut kuin kerran tukea.

Muutaman tunnin olen ollut hehtaarin OMT-palstalla, sinne istutettu aikoinaan mäntyä mutta haavat 20M ja tiheässä,
ajatuksena ottaa kaikki suuret pois jotta jäävä puusto on alle 16 cm 1,3 metristä.

xxx Ja nythän kemera tuen ehtoja muutettiin niin, että sen saa minkä kokoiseen taimikkoon tahansa xxx

milloin kemera on muuttunut tuolta osin, vai onko kyseessä pinta-ala

[ilu]

Sitä tarkotin, että ainakin viime vuonna oli puhetta kemeran muuttumisesta siten, että sen saa saman suuruisena olis sitte taimikkoa tai kasvatusmetsää. Mutta tarkemmin ajateltuna en olekkaan ihan varma ehtikö muuttua.. Ja kerranhan sitä kuitenki vaan saa kiertoajalle.

OMT-palstalla, sinne istutettu aikoinaan mäntyä mutta haavat 20M ja tiheässä

Kyllä on pahasti menny jo alkujaan pieleen jos mäntyä istuttaa lehtomaiselle kankaalle. Haapaa melkein vois suosia tollasessa tapauksessa.