Kestääkö kärrin runko?

[MB TRAC]

Oma kärry lähes valmis,itämainen lava ei sopinut rungolle joten 100x100 millisellä sai leveyttä sekä renkaiden kaipaamaa tilaa. Aika näyttää kuin kestää.

[Seppo69]

Minusta perävaunu ja k-a rungon tuenta on likipitäen sama. Vaunun kiinnitys nivelellinen vetolenkistä - k-a etupään tuenta lähes samanlainen, etuakselihan on nivelellinen tuenta. Pikkasen tietysti jatkuu runko etuakselin etupuolellikkin, mutta melko merkityksetön kuormituksen kannalta.

Itse asiassa se saattaa vaikuttaa samalta, mutta ei ole. Varsinkin maitoautoissa on suuria ongelmia rungon kestävyyden kanssa, koska pihoille noustessa tieltä autoon tulee usein kiertoliike ja runko vääntyy kierteelle. Mietippä tilannetta kun auton toinen etupyörä nousee usein 10-15cm korkean kynnyksen yli. Auton runko pyrkii olemaan suorassa, mutta eturengasnousee. F=kx, jossa F on voima, jonka jousi välittää autoon ja k on kuorma-auton etujousen jousivakio ja x on tämä 10-15cm. Verrataan sitten traktoria. tr etupyrö nousee kynnykset yli -->ei jännityksiä/kiertymiä mihinkään -->tr takapyörä nousee ylös --> ei jännityksiä/kiertymiä mihinkään. Perävaunun rengas nousee ylös -->ei jännityksiä/kiertymiä mihinkään. (vaunu hieman kalistuu, mutta telin ansiosta puolet vain korokkeesta). Kun toinen puoli nousee niin vaunu kallistuu takaisin suoraksi.

No 100 MPa:n raja on ehkä hyvä yleistys, mutta tietysti tuon rajan käytännössä määrittää käytettävissä olevat laskenta/parannuskeinot ja ylipäätään raja mihin rakenne mitoitetaan. Käytännössähän tuo voi olla huomattavsti korkeampikin.

No jos tarkan analyysin antaisi lujuusopillisesta laskennasta, niin siihen ei yksi kirjakaan riittäisi. Täytyy olla hyviä nyrkkisääntöjä ja perillä käytetyistä materiaaleista. Ja tietysti hyvät lasketa ohjelmistot, jos vaativimpia konstruktioita FEMmaa. Jos itselle tekee muutamia kappaleita, niin kannattaa pysyä ikuisen eliniän mitoitusperiaatteessa (fail safe). Staattisessa kuormituksessa olevat paikat on hyvä mitoittaa 1,2-2 ketaisella varmuusluvulla myötörajan suhteen ja dynaamisessa kuormituksessa 2-3 varmuusluvulla väsymisrajaan nähden. Nämäkin on taas suuntaa-antavia eikä päde joka paikkaan. Vielä huomioitavaa, että onko kuormitus vetoa, puristusta, kiertymää, vääntöä, leikkausta, vai kaikkia sekaisin.

[oltsik]

Itse asiassa se saattaa vaikuttaa samalta, mutta ei ole. Varsinkin maitoautoissa on suuria ongelmia rungon kestävyyden kanssa, koska pihoille noustessa tieltä autoon tulee usein kiertoliike ja runko vääntyy kierteelle. Mietippä tilannetta kun auton toinen etupyörä nousee usein 10-15cm korkean kynnyksen yli. Auton runko pyrkii olemaan suorassa, mutta eturengasnousee. F=kx, jossa F on voima, jonka jousi välittää autoon ja k on kuorma-auton etujousen jousivakio ja x on tämä 10-15cm. Verrataan sitten traktoria. tr etupyrö nousee kynnykset yli -->ei jännityksiä/kiertymiä mihinkään -->tr takapyörä nousee ylös --> ei jännityksiä/kiertymiä mihinkään. Perävaunun rengas nousee ylös -->ei jännityksiä/kiertymiä mihinkään. (vaunu hieman kalistuu, mutta telin ansiosta puolet vain korokkeesta). Kun toinen puoli nousee niin vaunu kallistuu takaisin suoraksi.

Joo no niimpäs tietysti onkin, mun moka.