Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Agronautti kirjoitti:Ensi kesänä pääsee vertaileen noita aikaisia vehniä kun tulee Anniinaa (omaa että ostosiem.), Aino (osto) ja Keskon Bjarnea..
Noista sitten paras pääsee jatkoon..
Mitäs etua Ainolla saavuttaa Anniinaan verrattuna? Paperilla ei ainakaan mitään, nimikin alkaa samalla kirjaimella
Bjarne kieltämättä vaikuttas kiinnostavalta, vähä aikasempi,korkeampi valkuainen ja hlp Kruunuun verrattuna. Taudinkestävyys ja sato taas parempi kuin Anniinalla, siis paperilla... Eli kerros sitten kokemuksia.
Prestige-ohraa sitten tulossa edellisten lisäksi (jossain tuolla ketjussa ylempänä). Onko kokemuksia: miten helposti saa maltaaksi? onko arka jollekin torjunta-aineelle?
Agronautti kirjoitti:Ensi kesänä pääsee vertaileen noita aikaisia vehniä kun tulee Anniinaa (omaa että ostosiem.), Aino (osto) ja Keskon Bjarnea..
Noista sitten paras pääsee jatkoon..
Mitäs etua Ainolla saavuttaa Anniinaan verrattuna? Paperilla ei ainakaan mitään, nimikin alkaa samalla kirjaimella
Bjarne kieltämättä vaikuttas kiinnostavalta, vähä aikasempi,korkeampi valkuainen ja hlp Kruunuun verrattuna. Taudinkestävyys ja sato taas parempi kuin Anniinalla, siis paperilla... Eli kerros sitten kokemuksia.
Joo, Aino on paperilla aika keskinkertainen, taitaa olla pikkasen lyhytkortisempi ja taudinkestävämpi kuin Anniina. Kahtoo nyt sitten, ei tuota isoa alaa tule.
Pitäisköhän Bjarne jättää kokonaan ilman korrenvahvistajaa, vaikkakin kovan lannoituksen tulee saamaan??. Anniina ainakin on tarvinnut joka vuosi vahvistusta, ja silti on paikkapaikoin ollut nurin, no kuivana kesänä 2006 pysyi pystyssä..
Tällä haavaa kaurana saa jatkaa tuo Fiia, Belindaakin harkitsin mutta tuli päädyttyä tuttuun lajikkeeseen. Viime vuonna ainakin pysyi hyvin pystyssä parin hehtaarin 'koeala' ja satoa tuli ihan mukavasti, sertisiemenellä mennään suurin osa varmaan kuitenkin. Nuolle turvenevanpohjista tehdyille raivioille sitten omasta siemenestä. Ohraakin olis tarkotus pitkästä aikaa (yli 10 vuotta) laittaa, mutta lajike vähän hakusessa. Mielessä ollut joko monitahosista Olavi tai Erkki, kakstahosista Saana. Tavoite olis pärjätä yhdellä ruiskutuksella, joten mielellään mahdollisimman viljelyvarma lajike.
Alkaa taas tämä viljelykin vähän innostamaan kun vanhanisännän luomukausi siirrettiin pari vuotta sitten historiaan ja nykyään taas voi puida syksyllä jotain muutakin ku villiheinää ja ohdakkeita
Mikama kirjoitti:Prestige mallasohraa
Zebra kevätvehnää
Petita rypsiä taikka Marie rapsia
Magnifik syysvehnää tuli kylvettyä tänä syksynä 13.5ha
Millanen tuntuma (itse kullekkin) tuli Magnifikista? Sato, taudinkestävyys yms.
SS:n syksyistä neuvoa noudatten pistin naapurin kanssa viereisille saroille: Naapurilla Urho, mulla Magnifik. (Molemmilla n. 7 ha lohkot.) Tosin huonohkosti vertailukelpoiset lohkot. Mulla huonommassa salaojassa ja suorakylvönä märkään maahan heikon herneen jälkeen. Naapurilla kynnettyyn ja rajusti muokattuun maahan viljan jälkeen, ilman kesäistä tautitorjuntaa. Satoero tässä tapauksessa n. 2,5 tonnia Magnifikin hyväks. Mulla oli aukkoisempi kasvusto. Lopullinen tarkempi tulos kuullaan myöhemmin.
Jo leipä- ja rehuvehnän hintaero suurenee, sulaa tuommoinen pari tonnia helpostikin. Tämä syyskesä ei ole oikein ollut Magnifikin. Itsellä oli Magnifik niin aukkoinen, että likaruohot valtasivat pellon.
Ja tuo vertailukelpoisuus todellakin, aina kun kesännon, nurmen tai jonkun kaalin jälkeen pääsee laittamaan, yllättyy iloisesti. Syysvehnää tulee kuormakaupalla. Seuraavana vuonna samaan peltoon, voipi hävitä kokonaan.
Viljaa viljan jälkeen, kyllä kevätvehnä pärjää paremmin.
Magnifikkia tuli syksyllä se 13.5ha kylvettyä ja keväällä paikkauskylvöjä n. 8ha, että eipä oikeen talvehtinut. Ainoat säilyneet magnifikit on kyllä aikas pers..tä. Aukkoista kasvustoa jonne on rikat alkaneet paikkamaan tyhjää maata ja kevääntyppilannoitus taisi mennä harakoille, meinaan vettä ei salpietarit saaneet ainakaan pariin viikkoon, joten hyöty taisi olla nolla. Kasvusto jäi lyhyeksi ja tähkä on aika olematon. Satoa tuskin tulee, eikä laatukaan taida mitenkään hyvä olla. Tänä syksynä en sitten syysvehnää maahan laitakkaan.
