Ja oma tuntipalkkani on?

[Auts]

Oletuksena, että koko liikevoitto menee kyseisen vuoden palkaksi jaettuna omilla työtunneilla. Itse en ole erottanut maa- ja metsätaloutta tässä erikseen, mutta kyllä se metsän myynti hieman enemmän tuo rahaa käteen.

Vuoden 2005 tuntipalkka 21 euroa

vuoden 2006 1,9 euroa

vuoden 2007 5,5 euroa

Tässähän näyttää menevän keskimääräistä tilaa paremminkin jopa joskus.

[maatreij]

Metsätyöstä harvennuksella hankintalisä alkaa olla 20 €/k-m3. Jos vaikka lähtee siitä, että tekee motin tunnissa ja kustannuksia tulee litra po-ainetta + ajosta toinen, niin saisihan sitä bruttona siinä 18 €/h.
Ensimmäiset 125 mottia on nimellisesti vielä verottomana, mutta se verottajan työkustannus on kyllä vähemmän kuin nykyinen hankintalisä (kuitu 9,66-10,94 teko ja 1,92-2,24 ajo), joten työstä menee sitten sen erotuksen osalta myös veroa.
Tuntuisi, että maatalouspuolella paras tuntipalkka vuositasolla olisi viljan kasvattajalla, vaikka toiminta-aikana (kylvö+korjuu) työpäivät onkin pitkiä.
Työntekijöillä on nähtävästi määritelty minimipalkat eri työkohteista, mutta yrittäjän ei ehkä kannata laskea, koska saattaa tuloksena olla vain paha mieli. Jos haluaa sitten vanhana saada jotain työeläkettäkin, niin olisihan se hyvä saada toiminta-aikana palkkaakin.

[viljanviljelijä]

Onhan yrittäjätulosta vähennetty oman pääoman korkovaatimus ennen oman tuntipalkan laskemista? Viljatilallisen "tuntipalkkaan" sillä on varsinkin huomattava vaikutus jos jättää huomiotta. Virallisissa laskelmissakin pelto arvotetaan varovaisuusperiaatteella eli ei ole koko totuus.
Viihdearvoa näillä maatalouden rahavirroilla tuntuu olevan aina iltapäivälehtiin saakka

[O.J.]

Ilman omien pääomien korkovaikutusta viime vuonna karkeasti arvioiden 8.6€/h maataloudesta + minimaalisesta koneurakonnista. Metsäpuoli on tuottanut hiukan tappiota -99:stä -06:een.

[Auts]

Onhan yrittäjätulosta vähennetty oman pääoman korkovaatimus ennen oman tuntipalkan laskemista? Viljatilallisen "tuntipalkkaan" sillä on varsinkin huomattava vaikutus jos jättää huomiotta. Virallisissa laskelmissakin pelto arvotetaan varovaisuusperiaatteella eli ei ole koko totuus.
Viihdearvoa näillä maatalouden rahavirroilla tuntuu olevan aina iltapäivälehtiin saakka

Hieman huumorimielessä tämä tänne tuli laitettua.

Korkoja ei ole tullut huomioitua.

[leppis]

Laskitteko lomarahat vapaana? Entä tuliko huomioitua palkalliset arkipyhät?

...joo, ei kannata pilata mielenrauhaansa laskemalla tuommoisia.

- mral

[maatreij]

Aika hankala se on vertailla maatalousyrittäjän ja tav. palkansaajan tuntipalkkoja. Palkansaajat vertaavat maa-/metsätaloutta tekevien pinta-aloja ja omaisuutta, maatalousyrittäjät palkansaajien tuntipalkkoja. Maa- ja metsätaloudessa on kyseessä monestikin elämisen muodosta, jossa ainakin lyhyen aikavälin tuntipalkkoja ei kannata vertailla. Kyse on kokonaisuudesta, jos rahasta ei yleensäkään ole kiusaa, niin hyvin menee tuntipalkasta viis!
Sitten eläkkeellä saa ihmetellä, että eläke on pieni ja saa kitkutella vaikka ympärillä olisi satojen tuhansien maaomaisuus. Tav. palkansaajalla on kertynyt monesti ihan mukava eläketulo kuukausittain jolla voi matkustella aurinkoon ja useita kylpylämatkoja vuosittain.

[rgsleo]

Joo, jotta jaksaisi paremmin, kannattaa satsata itseensä ja läheisiinsä.Esim. keväällä koko kööri kylpylään tai etelään rannalle, ennen toukoja. Syksyllä, kun peltotyöt on tehty uudestaan tuulettumaan. Eläkeläinen vuokraa peltonsa ja antaa metsälle kirvestä...?! Ellei raaski realisoida... Kokonaisuus pitää nähdä.

[Jari]

Tunteja paljon suhteessa pinta-alaan joten tuntipalkka jää pariin kymppiin.
3.6 näkee tämän hetken tilanteen realisesti kun tehdään SPV:een liittyvä vuosittainen kannattavuuslaskelma,muutakin kuin yo. hölynpölytieto

[rgsleo]

Konua laskea urakkatyöstä tuntipalkka.