Lämmönvaihdin kuivuriin

[Pelto-Jussi]

Tulipa hankittua Tornumin kautta lämmönvaihdin kuivurin pannun eteen. Samanlainen kuin Okrassa oli näytillä.

Tarkoitus on valjastaa lämpökeskus kokonaan kuivurikäyttöön. Nyt on vielä ongelmana lämmön siirto pannuhuoneesta vaihtimeen. Siirtomatkaa on siinä 40 metriä ja ensivaiheessa joudutaan turvautumaan välissä olevan rakennustyömaan takia lievästi tilapäisiin ratkaisuihin.

Onkos kellään tietoa, minkälaisesta putkesta (lämpöeristetty tai paikalla eristettävä) tuo väli kannattaisi tehdä? Vai olisiko järkevää hankkia suoraan kaksiputkista kanaalia? Vaihtimen yhteet ovat 40-millisiä. Ja tarvitaanko väliin vielä erikseen ylimääräinen kiertopumppu antamaan nesteelle vauhtia? Järjestelmässä jo oleva pumppu on mitoitettu asunnon keskuslämmityksen tarpeisiin. Nousua kuivurille on maastossa siinä pari metriä.

[koivumaki]

Juu...
En halua ottaa kantaa siihen mikä kannattaa tai on paras mahdollinen systeemi..mutta:Juurikin huomenaamulla tulee putkiäijä kattoon vastaavaa hommaa.Tarkoitus toteuttaa myös vaihdinsysteemi kuivaajalle.
Yksityiskohtia:
-asennamme Danfoss lämmönsiirtimen kattilan ja vaihtimen väliin.Kuivaussysteemiin pakkasneste.Syy tähän on mahdollisuus käyttää systeemiä huoletta jäätymisestä.Käytetään myös konehallin ja mahdollisesti perävaunukuivurin lisälämmön lähteenä.
-Kuivauspiiriin oma pumppu(myös pakkasnestepuolelle oma)
-Automatiikkaa ilmeisesti sen verran,että kuivurin keskukselta otetaan ohjaus joka kytkee kuivauspiirin pumpun pois päältä jäähdytyksen alkaessa.Kattilana on Heizomat,jonka logiikassa on mahdollisuus ohjata kattilan tavoitelämpö 70 asteeseen kun kuivaus loppuu,tämän lisäksi asennamme pumpun ohjaukseen vetohidastetun releen jolla pumppu pysähtyy 10-20 min sen jälkeen kun jäähdytys alkaa.Tällä estetään Heizomatin kuumeneminen jos sen savukaasut ovat yli 150 astetta kuivauksen loppuessa,Heizo nimittäin jälkipuhaltaa kattilaan polttoilmaa niin kauan,että savukaasut ovat alle 150.
-Heizon ylilämpötermostaatissa on kärjet joita aiomme käyttää kuivauspiirin pumpun ohjaukseen siten,että kattilalämmön laskiessa liikaa pumppu kytkeytyy hetkeksi pois.Tällä estetään kattilan 'polvilleen' meno.
-ilmeisesti kytkemme talon lämmityksen pumpun kuivauksen ajaksi pois ja jäähdytyksen alkaessa päälle(meillä on klapukauden ajoilta jäänteenä 3000 litran varaaja talon alakerrassa joka huolehtii lämmityksestä kuivausatsin ajan)
-kanaaliksi otin 2x40mm Ecoflexin,ei ihan penninvenyttäjän ratkaisu mutta ero halvimpaan oli aika pieni.
-kanaalin pariksi laitetaan kaapeli ohjaussignaalia varten
-ilmeisesti asennamme myös Clas Ohlsonin GSM hälytyslaitteen Heizon keskukseen,siitä saa ulos jäähdytyksen alkamisesta,mahdollisista häiriöistä ja sähkökatkoista
-YM(tämä kuittaa unohtamani asiat)

Tää toteutus ei ole yksinkertaisin mahdollinen,mutta tarkoitus on tehdä huoltovapaa ja varma systeemi.Ja toisaalta perävaunukuivurin lisälämpöä voi käyttää vaikka kevätauringon loistaessa esim.hakkeen kuivaukseen jos nyt kaikki asiat loksahtelevat paikalleen.Lisäksi meillä korkeussuhteet eivät oikein mahdollista varmaa veden tyhjennystä systeemistä.

Km

[Pelto-Jussi]

Oma synsteemi toteutetaan ainakin alkuun yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla, jos ehditään. Jatkoa ajatellen tuli kuitenkin varsin arvokasta tietoa.

Glykolia en ajatellut systeemiin laittaa. Tyhjennys talveksi onnistuu meillä ja toinen juttu on, että kuulemani mukaan glykoli heikentää jonkin verran lämmönsiirto-ominaisuuksia.

Siirtoputkistoa en aio haudata maahan, vaan se vedetään vieressä olevan hallin kattorakenteissa kuivurille - siksipä mielessä pyörii myös muut vaihtoehdot kuin kanaali.

Kattilan kylmettymisen estävä järjestelmä on ilman muuta listalla jatkossa - palikoiden saatavuus täytyy talven aikana selvittää, sillä kattilan omalla termostaatilla vesikierron ohjaaminen ei käsittääkseni tule onnistumaan.

[aurajokilaivuri]

Glykolia en ajatellut systeemiin laittaa. Tyhjennys talveksi onnistuu meillä ja toinen juttu on, että kuulemani mukaan glykoli heikentää jonkin verran lämmönsiirto-ominaisuuksia.

Eikö tuollainen kuitenkin jäädy aika nopeasti lämmönvaihtimen päästä, vaikkei olisi kuin muutama aste pakkasta, kun lämmönvaihdin kai vaihtaa sitä lämpöä tehokkaasti ihan kumpaan suuntaan tahansa? Vai ymmärsinkö jotain väärin?

[koivumaki]

Jäätymisen riski on ihan tapauskohtainen.Mutta mielestäni aika iso.
Glykolin lämmönsiirtokyky ja ominaislämpökapasiteetti ovat pienemät kuin veden,mutta lasketin siirtimen Danfossilla.
Veden/nesteseoksen lämpötilat annoin itse,jos ne meni pieleen niin sitten siirrin voi olla pieni tai iso...
Loppujen lopuksi näissä lämpötilaerot ovat aika isoja vrt.imuilma/kattilavesi joten lämmön siirto on tehokasta.
Kattellaan nyt mihin tuloksiin pääsen.

[Radon]

-Automatiikkaa ilmeisesti sen verran,että kuivurin keskukselta otetaan ohjaus joka kytkee kuivauspiirin pumpun pois päältä jäähdytyksen alkaessa.Kattilana on Heizomat,jonka logiikassa on mahdollisuus ohjata kattilan tavoitelämpö 70 asteeseen kun kuivaus loppuu,tämän lisäksi asennamme pumpun ohjaukseen vetohidastetun releen jolla pumppu pysähtyy 10-20 min sen jälkeen kun jäähdytys alkaa.Tällä estetään Heizomatin kuumeneminen jos sen savukaasut ovat yli 150 astetta kuivauksen loppuessa,Heizo nimittäin jälkipuhaltaa kattilaan polttoilmaa niin kauan,että savukaasut ovat alle 150.
-Heizon ylilämpötermostaatissa on kärjet joita aiomme käyttää kuivauspiirin pumpun ohjaukseen siten,että kattilalämmön laskiessa liikaa pumppu kytkeytyy hetkeksi pois.Tällä estetään kattilan 'polvilleen' meno.
-ilmeisesti kytkemme talon lämmityksen pumpun kuivauksen ajaksi pois ja jäähdytyksen alkaessa päälle(meillä on klapukauden ajoilta jäänteenä 3000 litran varaaja talon alakerrassa joka huolehtii lämmityksestä kuivausatsin ajan)
Km

Mun mielestä tuo ensimäinen juttu tulee tototeuttaa "latausventtiilillä" joka siis estää kattilaveden laskun alle 70 asteen vai mikä nyt oli se suositeltava lämpötila noilla nurkilla muistaakseni, alempi lämpöhän heikentää palamista ja lyhentää kattilan kestoa, tai sulla tälläinen saattaa jo tuossa varaajassa ollakin.

Radiaattori kyllä imee tehot kattilasta niin tehokaasti että kuivauksen loputtaessa lämpötila on varmasti alarajassa (jos sulla nyt ei mitään pirun suurta lämpökeskusta ole kuivuriin verrattuna) näkisin että ylikuumenemiseen ei ole kyllä minkäänlaista vaaraa vaikka palamatonta tavaraa pannussa vähän olisikin.

[koivumaki]

Aiotaan hoitaa toi alilämpövesiongelma säätämällä lämmönsiirtimen ja kattilan välinen kierto niin,että ei laske kohtuuttomasti.Termostaatti katkoo sitten glygolipuolen pumppua tarvittaessa.

Ylikuumenemisen riski on semmoisessa tilanteessa jos sattuu kattilan savukaasut olemaan reilusti yli 150 ja kuivaaja menee jäähdytykselle.Tällöin pitää pitää kiertoa kuivuriin päällä vähän aikaa jotta Heizon jälkipuhallus on ohi.Tää voi Heizomaattia tuntemattomalle on vähän vaikea ymmärtää.

Katotaan ny...muutama putkenpätkä puuttuu ja jos pääsis sitten testaan systeemin vuotoja...

[Maalaispoika]

Naapurilla on justiin ollut työn alla lämmönvaihtimien asennus kuivaajaan. Pannun eteen tuli kaksi noin 2x2 metristä kennoa peräkkäin ja lämpökeskukselta tulee kaksiputkinen kanaali niihin. Etäisyyttä lämpökeskuksen ja kuivaajan välillä on noin 100 metriä. Lämpökeskus meinaa jo nyt olla hiukan alitehoinen kanahallien lämmitykseen, joten siksi kuivaajalle menevän kanaalin eteen laitettiin varaaja, minkä kautta vettä kierrätetään lämmönvaihtimille. Varaajan kokoa en tiedä.

[koivumaki]

Ei kai se kanala kuivausaikaan kaikkea tehoa ota pannusta?
2x2 radiaattoreihin saa menemään äkkiäsanoen tehua jotain 500-700 kW.

Tää meitin oma systeemi toimii muuten aika hyvin.Toiminnallisesti hankalin asia on kattilassa olevan pumppua ohjaavan termostaatin suuri hystereesi.Ilmeisesti joudutaan vaihtamaan se putkesta mittaavaan...satsin jäähdytyksen alkaessa kuivaaja antaa Heizolle käskyn siirtyä 83 asteen asetuksesta 70:n.Heizo menee taukotulelle,pumppu jäädyttää kattila 70 tienoille ja pysähtyy.