"Vanhat äijät muistelee" -sarja

[dbrown]

Viikonvaihteeksi luvattu pilvipoutaa ja lämpötilat 10-15 asteessa. Viljojen valmistuminen siirtyy jälleen `ensi viikkoon` - jolloin on luvattu sateista säätä.Ilmeisesti tulossa huonoin puintikausi taas vähään aikaan ellei säätila muutu oleellisesti.

Huonoimpia syksyjä muistissani on 1987 , jolloin puitiin lokakuun lopulla vihreitä vehniä. Silloin öljy oli vielä halpaa. Sama saattaa toistua tänä syksynä - vehnät ja rapsit vielä enimmäkseen vihreitä.

[tabuuni]

En oo kovin vanha äijä mutta muistan kyllä tuon -87 syksyn. Erityisesti sen kun olin kattelemassa ukon puinteja, massikkaa piti ohjata melkein joka lohkolla kääntöjarruilla, herneenkokoiset takarenkaat kun olivat täysin virattomat kuravellissä. Viettävää peltoa ei päässyt puimaan ylöspäin eikä sivuttain, vaan sihdattiin kelkkana alas keskeltä peltoa ja kuivimmasta paikasta tyhjänä ylös.

Samana syksynä jäärä osti takarenkaiksi jostain halvalla täysin kaljut kuorma-auton renkaat, jotka lojuvat edelleen asentamatta makasiinin lattialla ...kyseinen puimurikin taitaa nykyään tehdä töitä Puolassa.

Tuona syksynä kuivuri kävi yötä päivää lokakuun lopulle asti.

[bouli]

Jokohan kolmekymppinen on vanha äijä...

No, isän kirjanpidosta poimittiin myöhäisimmät puintien aloitus päivät

-77 ohra 2.9 ja kaura 24.9
-87 ohra 10.9 ja kaura 30.9
-95 ohra 3.9 ja kaura 16.9
-98 Inari-ohra 7.9 ja Virma-kaura 20.9
-04 Prestige-ohra 3.9

[massikka135]

kyl täällä ainekin vehnät on lähes puintivalmiita jo... ja osa rypseistäkin...

[956XL]

-87 -vuosi kyllä ittellä ainakin muistuu kovastikkin mieleen, vaikka silloin olinkin paatin tapin kokoinen, mutta
muistan sen verran että satoi ihan täytenään ja isä yritti puida ohraa kaikesta huolimatta. Puimuri
oli mennyt rikki edellispäivänä ja varaosienhakureissulla oli tarttunut koshanderi mukaan ja sitte..

[Pelto-Jussi]

Kasiseiska oli kyllä kaikkien myöhäisten vuosien äiti - meillä saatiin kyllä kaikki vehniä myöten korjuuseen, mikä oli aika suuri ihme. Paljon ajettiin naapurustossa kasvustoja silppurilla maahan, jonkun verran myös puimurista suoraan metsään.

Kuivatus oli totista leikkiä. Puhaltimen ritilä piti ottaa pois ja korvata kanaverkolla jäätymisvaaran takia, öljyä taisi palaa jotain nelinkertainen määrä normaalisyksyyn verrattuna. Jotain päivämääriä on jäänyt mieleen: vehnän puinti alkoi 15. 10, rypsit saatiin pois 20. lokakuuta tienoilla, jolloin oli jopa jonkinlainen poutajakso.

90-luvun myöhäisin vuosi taisi olla 98, 2000 -luvulla puinteja on tullut harjoitettua lokakuussa ainakin viime vuonna kun rapseja pelastettiin kuun alussa.

Tämä syksy tuntuu vähän kasiseiskan toisinnolta: mikään ei oikein valmistu ja menee väkisinkin myöhäiseksi. Saattaa olla, että loppukuusta arvuutellaan jo, mitä kannattaa puida ja mitä ei

[Jari]

Kasiseiskan muistan kun kahuohria isä pui ja myöhemmin syksyllä tuuli vei kaurat peltoon. Niinkään märkyys muistu mieleen.
-82 vuonna isä kävi laittamassa sopivan vaihteen silmään ja minä vedin puimuria irti pellosta. Ja monet kerrat. Helppova silloin ku ei ollut vielä koulussa,pikkuapulaisena
-92 vuonna vedettiin puimuria viimeisellä kauralohkolla pöydän alta etuviistoon,vettä pellolla vahvasti. Puimurissa paripyörät edessä ja takana,minä vedin mammuttirenkaisella traktorilla. Hyökyaalto meni puimurin eellä mutta kaikki puitiin.
-98 märkävuosi,samoin -04 erittäin märkä. Viime syksy myöskin kostea ja myöhäinen,viimeiset rypsit puitiin lokakuun puolivälissä ja kuivuriin tuli 600 tuntia.

Tämä syksy ei vaikuta tähän saakka pahimmalta lainkaan,kuudesta ekasta lohkosta vain kolmella oli vettä ja yhdellä näistä etenemisongelmia. Jäi osa puimattakin kun rahkaisella rapakkopellolla vettä siellä täällä.
Nyt ollut kuivempia peltoja,kesällä olleet märkiäkin kun sadot jää pariin kolmeen tonniin useilla pelloilla,satovaihtelut peltojen sisällä nollasta kymppitonniin. Katovuosi tulossa,viljaa kysellään kovasti vaikka puinnit vasta alussa

[Make]

-87 olin maatalouskoulussa. Koulutilalla niitettiin Reno-kevätvehnää Alpinella ja laitettiin seipäälle, jotta saataisiin siementä.

[kylmis]

-87 olin maatalouskoulussa. Koulutilalla niitettiin Reno-kevätvehnää Alpinella ja laitettiin seipäälle, jotta saataisiin siementä.

Maatalouskoulut ovat käteviä laitoksia koska siellä opetetaan aina ajanmukaisia konsteja.

Jarin rapakkokauhukertomukset puistattavat. Etelän savilla ei onneksi ole noita pohjattomia lätäköitä. Mun pitäisi muistaa -87 oikein hyvinkin, mutta ei mulla tule mitään mieleen tuosta syksystä. Mitä lienen silloin hommannut. Puimurin uimisista vielä sen verran, että -86 tuli taloon MF16. Sitä ei kertaakaan uransa aikana kiskottu irti mistään lävestä, toisin kuin edeltäjänsä MF204. 2000-luku on puitu SR2035:llä ja sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Ehkä lähimpänä oli -04, jolloin joutui jättämään eräälle lohkolle puimattomia kohtia. Syksy oli kuitenkin silloin(kin) niin ihmeellinen, että jossain vaiheessa alkoi poutajakso jonka aikana maa kuivui niin paljon, että nuokin puimattomat kohdat pystyi puimaan leikiten, ilman, että kone olisi jättänyt pahemmin raitoja peltoon. Tuo lohko on tälle syksylle vielä puimatta, joten vannomatta paras.

[Mullifarmari]

Vuodesta -82 mielikuva, et kesäkuussa satoi lunta reilut 5cm. Rehuntekoaikaan ryvettiin 502S:llä paripyörien kans ja kaikin paikoin ei edes saatu rehua tehtyä.
-87 tuntui satavan kokoajan ja syksyllä puimuria kiskottiin useampaan kertaan, vaikka 360 sampo oli aika hyvä menijä matalilla rengaspaineilla kunhan liike ei pysähtynyt. Samana vuonna tehtiin ensikerran kokoviljasäilörehua, kun pakkanen pani ohrat.
-98 oli kans märkä vuosi, mut silloin saatiin juhannuksen aikaan kuivimmat rehut liki vuosikymmeneen Pihattoa rakennettiin tuolloin ja vettä tuntui satavan kokoajan. Tuolloin oli kesäsyöttö aiv-aumat vähän huonossa paikassa ja aumalla ryvettiin pohjia myöten traktorilla...
-04 ja -07 tuntui tosi märiltä vuosilta, mutta eivät olleet mitään tähän kesään verrattuna.
Nyt näyttää et vehnät joutuu ajattaan säilörehuksi, kun lämpösummasta puuttuu pitkästi toistasataa astetta. Tällä vauhdilla mahtaisivat olla puintikunnossa heti siitä itsenäisyyspäivän jälkeen...

-Mf-

[O.J.]

-98 oli kohtuumärkä. Mulla oli silloin ensimmäistä kertaa viljelyssä raivattu suo, jossa kauraa. Oli tarkoitus ajaa se niittorehuksi, mut ei ois kestänyt. Valmet 565:seen Aros-sormikone ja kaksi kertaa päivässä käytiin toisella traktorilla paripyörien kanssa kaurat syöttöön. Lastaus heinähangoilla. Nykyään ei enää viitsisi Nyt sama lohko ajossa niittorehuksi, mistä teinkin jo topicin. Toistaiseksi kantaa ihan hyvin.

-06 oli huippuhyvä kesä, ettei mitään rajaa! Ehkä heinäkuun lopulla ois saanut sataa muutamia kymmeniä millejä, mut noinkin pärjäsi.

[perfekt]

1984 jäi mieleen jotenkin sateisena syksynä , oli muistaakseni pientä taistelua puintien kanssa.

Kylän vanhat miehet kertoi -52 syksyn ollen myös vaikeahko,,,,,,,,,,,,

[traktorikuski]

-87 mun pitäis muistaa mut ei tule mieleen et olis ollu mitenkään erikosen vaikee, ainkaan tääläpäin. Mut 92 tai 93 ja 98 muistan kyllä hyvin et ryvettiin puimureilla. 92 tai 93 muistan et useat isännät täälläpäin hankki mammuteja ja yks tais hankkia nelivetoa puimuriin. 92 tai 93 oli märät puintkelit, mut kuivui ja tuli tosi hyvät kyntökelit.

"Vanhat sedät" ovat joskus kertoneet et naapurikartanolla ovat puineet lakokauraa tammikuussa. Ja ne tosi vanhat (nyt 81v)nauraa ku joku valitaa et on huonoa laatua viljalla, joskus aikoja sitte ruis oli itänyt vaikka se oli seipäillä mutta ruis leipää siitäkin tuli! Ajat ja näkemykset ovat vähän muutuneet.

[dbrown]

Taisin olla silloin aiemmin vähän pessimistinen. Heitin Turun keikan siemeniä hakiessa ja kas , siellähän puidaan jo kevätvehniä Paimion aukeilla. Ei hätää, syyskuun lopulla on jo `kaikki`puitavissa oleva puitu. Tai sitten ei.

Isäni muistelee, että 1964 oli kaikkein vetisin tai ainakin myöhäisin. Sen jälkeenhän Suomeen tuotiin sitä hukkakaura-siementä, kun ei ollut omia siemenvarastoja Suomessa. Nyt sitä satoa niitetään edelleen ja vielä muutama vuosi eteenpäin.

[claas58]

Joo kyllä täälläpäin puidaan joo kaikkia lajikkeita (rypsi, ohra, k-vehnä.) Rapsi ei luonnollisesti vielä ole kypsää.Mutta myöhään orastunut vehnä on täysin vihreää.