Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
makija kirjoitti: Itellä kiekot vain viimeisessä parissa, ollenkaan,Veitsi leikkurit ois viimeiseenkin pariin, mutta mukavampi ois jos kiekot sais pelaamaan kunnolla. Ja nuo lopetukset...
Miksi pitäisi säilyttää kiekot viimeisessä siipiparissa?
Vaon reunasta tulee veitsellä revitymmän näköinen, mutta onko siitä oikeasti muutakuin esteettistä haittaa? Ja toisekseen jos kyntötraktorissa niin leveä rengastus että auroissa tarvitaan maapuolen leikkaaja niin revittyhän vako sittenkin on.
Me kynnettiin tämä syksy veitsi joka siivessä enkä lyhyen kokemuksen perusteella keksi oikein todellista syytä miksi ei voisi jatkaa samalla systeemillä.
makija kirjoitti: Itellä kiekot vain viimeisessä parissa, ollenkaan,Veitsi leikkurit ois viimeiseenkin pariin, mutta mukavampi ois jos kiekot sais pelaamaan kunnolla. Ja nuo lopetukset...
Miksi pitäisi säilyttää kiekot viimeisessä siipiparissa?
Vaon reunasta tulee veitsellä revitymmän näköinen, mutta onko siitä oikeasti muutakuin esteettistä haittaa? Ja toisekseen jos kyntötraktorissa niin leveä rengastus että auroissa tarvitaan maapuolen leikkaaja niin revittyhän vako sittenkin on.
Me kynnettiin tämä syksy veitsi joka siivessä enkä lyhyen kokemuksen perusteella keksi oikein todellista syytä miksi ei voisi jatkaa samalla systeemillä.
Kai ne kiekot leikkaavat vaon reunan siistimmin. Olemme ottaneet Kverneland ES-auroista ne viimeisen siipiparin kiekot pois ja ainoa näkyvä ero on se, että vaon reuna sortuilee. Mielestäni siis lähinnä esteettinen asia, koska ei ne sortumat kyntöön mitenkään vaikuta. Ei ainakaan niillä keveillä mailla haitannut, joita kyntelin. Vois kuvitella että raskaammalla maalajilla sortumia ei tulisikaan kun maa on luonnostaan jämäkämpää. Ainakaan niitä kiekkoja ei ole takaisin laitettu, joten eiköhän se kerro kaiken oleellisen
Kovin paljoa ei muuten eroa ole jäljessä vaikka ei olisi minkäänlaisia leikkureita. Joskus "aikojen alussa", kun veitsileikkureista ei tiedetty vielä mitään tuli kynnettyä pitkää pahoin lakoontuneen kauran sänkeä ilman leikkureita ja hienostihan se sujui. Siis ei leikkureita siellä viimeisessäkään siipiparissa.
Muuallapäin näkee paljon leikkurittomia auroja varsinkin esiauroja käytettäessä.
Luonnollisestikaan nämä leikkurittomat systeemit ei sovi esteetikolle, joka hakee sitä täydellistä jälkeä.
Eikö kynnön tarkoitus ole maan muokkaus?
Vanhoilla KH Fiskarsilla ja Hydrein/kvernelanauroilla tuli nättiä kilpakyntö jälkeä.Kantikas jälki.
Itse tykkään,että kynnös saa murustua aika paljon,(Silmälle ei niin nätti).säästää keväällä muokkausta.Välillä riittää kerta äestys ja kylvö perään laahavannaskoneella.Turha kevätkosteutta haihdutta taivaan tuuliin.
Perus Kvernet kulkee ja nousee pienellkin koneella. Säädettävät vaatii enemmän nostovoimaa.
Överum kivisille savimaille,pelaa hyvin.Entisellä työpaikalla ovat tyytyväisiä.
Sivulauseena:Huikein tämän syksyn,mitä olen nähnyt, kyntöyhdistelmä JD 8530 ja 6-siipinen Kverneland nostolaite kääntöaura.
meilläkin kverneehin vaihdettiin veittet, eikä takasi kiekkoja laiteta . kiekot aina tukos oljesta jos pitkää olkea tai lakoja, veittet ei mee tukkoon. tuo on totta että vaon reunasta tuloo revitympi, mutta haittaako se muka käytännös jotaki? ei mulla ainakaa.
Kyllä Perfekt on oikias tuos Lemkenin siivis, varsinkin mekaanisella jousilaukaisulla olevas on ongelmana pulttien katkeilu ja venyminen, kaikki siiven pultit löystyy. Maapuolen takimmaiset pultit katkeilee ja samalla siiven tukitanko on irti. Hyvän kyntöjäljen niillä saa mutta kestävyydessä on toivomisen varaa, toi mun oma on ensimmäinen Suomeen tuotu Lemkeni, onhan sillä jo jonkin verran kynnetty.
[[cummins]] kirjoitti:meilläkin kverneehin vaihdettiin veittet, eikä takasi kiekkoja laiteta . kiekot aina tukos oljesta jos pitkää olkea tai lakoja, veittet ei mee tukkoon. tuo on totta että vaon reunasta tuloo revitympi, mutta haittaako se muka käytännös jotaki? ei mulla ainakaa.
Paljonkohan maksoi veitset?
Olisi pitänyt ittekkin varmaan...
jk kirjoitti:Kvernet rupeaa herkemmin nykimään ja lähteekin takaisin päin. ( kääntyy muuten kvernetkin paremmin jontikalla, kun valtralla. Syytä en tiedä )
Sama juttu, JD:llä ei oo mitään ongelmaa käännössä ES4:lla, mutta Valtralla (6800) aika herkästi nykäsee takasin. Ei paineet/tuotto meinaa riittää ellei pidä riittävästi kierroksia. On siis olemassa hydrauliikkaa ja Hydrauliikkaa... Nimimerkillä pysyköön V:t vastedes Suolahdessa minun puolestani.
jk kirjoitti:Kvernet rupeaa herkemmin nykimään ja lähteekin takaisin päin. ( kääntyy muuten kvernetkin paremmin jontikalla, kun valtralla. Syytä en tiedä )
Sama juttu, JD:llä ei oo mitään ongelmaa käännössä ES4:lla, mutta Valtralla (6800) aika herkästi nykäsee takasin. Ei paineet/tuotto meinaa riittää ellei pidä riittävästi kierroksia. On siis olemassa hydrauliikkaa ja Hydrauliikkaa... Nimimerkillä pysyköön V:t vastedes Suolahdessa minun puolestani.
Eipä sen pitäisi tuotosta kiinni olla kun JD on 6320SE ja valtra 8150 Htt...
Mul on ES80 ja JD6610 jos just sopivasti suunnanvaihtaja laskee hiukankin kierroksia just sillä hetkellä kun on kääntymässä yli niin hyppää takasin. JDn automaattinen kääntö toppaa aina kääntökohtaan. Oon koittanu aurojen venttiilin jousta säätää mut ei ole mieleistä kohtaa löytyny. Muuten Kvernet pelaa hyvin enkä ole normaalioloissa saanu tukkimaan. Lakokohdat joissa on puitu vain tähkän päät voi tukkia lähinnä viimisen siiven ja tukipyörän välin.
Onko tollanen kvernen esiaura kova tukkimaan? Entä voiko esiauralla ajaa yli 10km/h ilman ettei esiaura heitä tavaraa liian kauas?
Onkos kellään omakohtaisia kokemuksia kongskilden paluuauroista? Näyttäis olevan käytettyjä myynnissä kohtuuhinnalla. Miten lie,saako niihin vielä kulutus/varaosia ja mistä?
Tilalla on viissiipiset kvernet es ja 80 ojasvälillä. Viimeisessä siipiparissa kiekkoleikkuri ja muissa veitset. Kovalla savella ainakin tuo kiekko takimmaisessa on pakollinen jos haluaa kyntää eikä vain olla kyntävinään, ainakin tälläinen tilanne on tällä tilalla. Veitset ovat erinomaiset eikä yhtään ole vielä katkennut,ainoastaan vääntynyt. Siitä tietää vaihdon tulleen ajankohtaiseksi kun alkavat vääntymään. Aurat on tilalla 6910 jd:perässä ja hydraulilohkot on 300-sarjaa. Tässä lohkomallissa voi säätää vivun palaamaan keskiasentoon kun työliike loppuu eli auroissa käännös on suoritettu. Tämä säätö ainakin tilalla aiheuttaa joskus käännön pysähtymisen. Auran oma kavennusautomatiikka ja kääntö aiheuttaa joskus paluun käännön keskivaiheelta takaisin lähtösuuntaan mutta riesaksi asti tuota ei vielä ole onneksi tapahtunut. Koneen kierrokset tai muu hydraulitoiminto ei ainakaan tilalla vaikuta auran kääntöön. 300-sarjan lohkon voi myös säätää siten ettei vipu palaudu keskiasentoon jolloin kääntö menee aina varmasti loppuun asti mutta silloin täytyy vain muistaa vetää vipu käsin keskiasentoon ja kun itsellä se tuppasi aina joskus jäämään tekemättä päädyin säätämään tuon palautuksen toimintaan joten kärsin mielummin nuo satunnaiset epäonnistuneet käännöt.Lisäyksenä vielä että meillä auroissa(vm:-99) on kääntösylinteri vaakatasossa joten on hieman huonompaa mallia ja kääntö tapahtuu yläkautta ei tukipyörän kautta. Itse olen kyntänyt niin kauan kverneillä etten osaa verrata muihin mutta ihan laadukkailta auroilta nuo tuntuvat vaikka kovalla savella saakin lehtiä olla jousissa hurjasti. Säätämään toki joutuu näitäkin auroja mikä lienee luonnollista. Tänä vuonna ainakin on ollut niin pehmeää pinta että tukipyörän ja työntövarren säätöjä on joutunut hieman hakemaan parhaan pidon ja työjäljen löytämiseksi, mutta pysyypä mielenkiinto ainakin yllä. Tässä näitä omia kokemuksia noista kverneistä.
Tutulta kuulostaa tuo Kvernelandin käännön keskeytys satunnaisesti. Taitaa olla enemmän ominaisuus kuin vika. Mulla ainakin tuota esiintyi ainoastaan kylmänä, kun öljyt lämpiää niin toimii ongelmitta. Mulla oli myös se pienempi kääntöpää(160?) ja aurat mallia LG85 ellen väärin muista.
Itse olen myös käyttänyt hydrauliventtiilin säädettävää painepalautusta hyväksi käännössä, ei tarvi koskea vipuun kuin kerran.
Kaupoi kirjoitti:Mulla oli es:ssä semmonen ongelma, että kääntöä tehtäessä työleveys meni ihan oikein kapeimmilleen, mutta ite pyöräytys ei käynnistyny, vaan työleveys palautu takas ennalta säädettyyn. Laitoin venttiilin T-liittimestä löytyvän jousen alle pienen rikan, niin ongelma poistui. Tökkii tosin vielä ajoittain kylmillä oljyillä.
Käytettiin nuita auroja M-F 7475:n perässä, ja tuo vika ilmeni uuestaan. Vissiinki pitäis laittaa lisää rikkoja jousen alle. Aurat siis 5-siipiset ES85 vm.2007.
. kiekot aina tukos oljesta jos pitkää olkea tai lakoja, veittet ei mee tukkoon. tuo on totta että vaon reunasta tuloo revitympi, mutta haittaako se muka käytännös jotaki? ei mulla ainakaa.
