Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Murtola_Lasse kirjoitti:Miksi karjatilallinen saa samaan viljasiiloon tukea ja viljanviljelijä ei saa
Miksi karjatilallinen saa enemmän tukea viljaviljelyksestä kuin kasvitilallinen
Mikset ota lehmiä ittelle, jos noin paljon saa hyötyä.
Eikö liha ole viljan jatkojaloste ja näin alhaista lihan hintaa kompensoidaan.
Erästä pankkimiestä lainaten; "vastakkain asettelun aika on ohi!"
Pari vuotta oon ollu ilman kotieläimiä, niin myönnän että kotieläintiloille suunnatut erityisehdot ovat paikallaan
Maalaispoika kirjoitti:Hep! 250 m3 Antti pystytettiin viime kesänä, mutta se tulikin karjatilalle rehuviljasiiloksi, joten tuki oli sen mukainen. 45 % avustusta ja 10 % lisätukea. Huom. tärkeä ero, viljasiilo ei saa tukea, rehuvarastoviljasiilo saa...
Miksi karjatilallinen saa samaan viljasiiloon tukea ja viljanviljelijä ei saa
Miksi karjatilallinen saa enemmän tukea viljaviljelyksestä kuin kasvitilallinen
Ekkösä ole seurannut agronettia sen vertaa, että tiedät kenen kahden syytä tämä on. Toki tämän talven sään voi myös pistää samaan piikkiin sekä hussein hirton ym
Maalaispoika kirjoitti:Hep! 250 m3 Antti pystytettiin viime kesänä, mutta se tulikin karjatilalle rehuviljasiiloksi, joten tuki oli sen mukainen. 45 % avustusta ja 10 % lisätukea. Huom. tärkeä ero, viljasiilo ei saa tukea, rehuvarastoviljasiilo saa...
Miksi karjatilallinen saa samaan viljasiiloon tukea ja viljanviljelijä ei saa
Miksi karjatilallinen saa enemmän tukea viljaviljelyksestä kuin kasvitilallinen
Ekkösä ole seurannut agronettia sen vertaa, että tiedät kenen kahden syytä tämä on. Toki tämän talven sään voi myös pistää samaan piikkiin sekä hussein hirton ym
Kumpi siilo ratkaisu mahtaisi olla parempi tulevaisuuden kannalta, pyöreä siilo vai neliskanttinen siilorakennus, johon voisi tarvittaessa lisätä noita siiloja näppärästi? Tarttis jonkinnäköinen siilo hommata, sillä tänä vuonna mahtuu viljat vanhoihin siiloihin kun rypsiä paljon...
kuokka kirjoitti:maamies kirjoitti:
Murtola_Lasse kirjoitti:
Miksi karjatilallinen saa samaan viljasiiloon tukea ja viljanviljelijä ei saa
Miksi karjatilallinen saa enemmän tukea viljaviljelyksestä kuin kasvitilallinen
Mikset ota lehmiä ittelle, jos noin paljon saa hyötyä.
Eikö liha ole viljan jatkojaloste ja näin alhaista lihan hintaa kompensoidaan.
Erästä pankkimiestä lainaten; "vastakkain asettelun aika on ohi!"
Pari vuotta oon ollu ilman kotieläimiä, niin myönnän että kotieläintiloille suunnatut erityisehdot ovat paikallaan
Jatketaan offtopic: Tuolla logiikalla olisi perusteltua (maatalous)tukea myös huonolla palkalla tilan ulkopuolella työssä käyviä kuutamoviljelijöitä?
aksu kirjoitti:Kumpi siilo ratkaisu mahtaisi olla parempi tulevaisuuden kannalta, pyöreä siilo vai neliskanttinen siilorakennus, johon voisi tarvittaessa lisätä noita siiloja näppärästi? Tarttis jonkinnäköinen siilo hommata, sillä tänä vuonna mahtuu viljat vanhoihin siiloihin kun rypsiä paljon...
Riippuupi täysin nykyisestä siilokapasiteetista eli siilojen määrästä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Mikäli pieniä siiloja on,silloin pyöreä. Pieniäkin siiloja tarvitaan,siemenille ym. erikoiserille kuten rypsille,leipävehnälle.
Tarkoitus tehdä kesällä sekä että,pyöreä vajaan 300m3 siilo,kuivurin sisälle pari kolme reilun 20 tonnin siiloa sekä kuivurin kaatomontun päälle kuivatulle viljalle noin 30m3 pudotussiilo. Noilla pitäs pärjätäkin näillä maan hinnoilla pitkälle tulevaisuuteen
Tuolla näyttäs edelleen olevan 2x390m3 siilot myynnis. Hinta ei ole paha, mutta koko on sellainen, että kuljetus maksaa. Jossain Luumäen lähistöllä olis hyvät saumat viljavarastojen hankintaan
aksu kirjoitti:Kumpi siilo ratkaisu mahtaisi olla parempi tulevaisuuden kannalta, pyöreä siilo vai neliskanttinen siilorakennus, johon voisi tarvittaessa lisätä noita siiloja näppärästi? Tarttis jonkinnäköinen siilo hommata, sillä tänä vuonna mahtuu viljat vanhoihin siiloihin kun rypsiä paljon...
Riippuupi täysin nykyisestä siilokapasiteetista eli siilojen määrästä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Mikäli pieniä siiloja on,silloin pyöreä. Pieniäkin siiloja tarvitaan,siemenille ym. erikoiserille kuten rypsille,leipävehnälle.
Tarkoitus tehdä kesällä sekä että,pyöreä vajaan 300m3 siilo,kuivurin sisälle pari kolme reilun 20 tonnin siiloa sekä kuivurin kaatomontun päälle kuivatulle viljalle noin 30m3 pudotussiilo. Noilla pitäs pärjätäkin näillä maan hinnoilla pitkälle tulevaisuuteen
Tällä hetkellä käytössä 6kpl vanhan kylmäilmakuivurin tasosiiloja, joihin mahtuu n. 350hl yhteen. Lisäksi kaatosuppilon yläpuolella siilo johon mahtuu n. 300hl sekä mepun 4kerroksinen pyöreä siilo.
Peltoala tulee lähivuonna toivottavasti lähes tuplaantumaan ja kova halu olisi päästä noista kylmäilmakuivurin siiloista eroon, aiheuttavat melkoisesti työtä täytettäessä ja tyhjennettäessä...
Yksi vaihtoehto olisi jotta rakentaisi tollasen 6-8 kerroksisen pyöreän siilon ja tarpeen mukaan lisäisi pyöreitä siiloja kuivurin ympärille pinta- alan lisääntyessä. Kun ala ei kuitenkaan tuplaannu kerta heitolla Sisällä kuivurissa voisi koittaa tasosiilojen uudelleen järjestelyä, jotta vilja tulisi ilman lapiointia pois siilosta.
Kuivuri 94 tehty antti 120hl tilavuudella, uutta kuivuria siis tuskin tulen pitkään aikaan tekemään. Korotusta voisi tulevaisuudessa harkita...
aksu kirjoitti:Kumpi siilo ratkaisu mahtaisi olla parempi tulevaisuuden kannalta, pyöreä siilo vai neliskanttinen siilorakennus, johon voisi tarvittaessa lisätä noita siiloja näppärästi? Tarttis jonkinnäköinen siilo hommata, sillä tänä vuonna mahtuu viljat vanhoihin siiloihin kun rypsiä paljon...
Riippuupi täysin nykyisestä siilokapasiteetista eli siilojen määrästä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Mikäli pieniä siiloja on,silloin pyöreä. Pieniäkin siiloja tarvitaan,siemenille ym. erikoiserille kuten rypsille,leipävehnälle.
Tarkoitus tehdä kesällä sekä että,pyöreä vajaan 300m3 siilo,kuivurin sisälle pari kolme reilun 20 tonnin siiloa sekä kuivurin kaatomontun päälle kuivatulle viljalle noin 30m3 pudotussiilo. Noilla pitäs pärjätäkin näillä maan hinnoilla pitkälle tulevaisuuteen
Tällä hetkellä käytössä 6kpl vanhan kylmäilmakuivurin tasosiiloja, joihin mahtuu n. 350hl yhteen. Lisäksi kaatosuppilon yläpuolella siilo johon mahtuu n. 300hl sekä mepun 4kerroksinen pyöreä siilo.
Peltoala tulee lähivuonna toivottavasti lähes tuplaantumaan ja kova halu olisi päästä noista kylmäilmakuivurin siiloista eroon, aiheuttavat melkoisesti työtä täytettäessä ja tyhjennettäessä...
Yksi vaihtoehto olisi jotta rakentaisi tollasen 6-8 kerroksisen pyöreän siilon ja tarpeen mukaan lisäisi pyöreitä siiloja kuivurin ympärille pinta- alan lisääntyessä. Kun ala ei kuitenkaan tuplaannu kerta heitolla Sisällä kuivurissa voisi koittaa tasosiilojen uudelleen järjestelyä, jotta vilja tulisi ilman lapiointia pois siilosta.
Kuivuri 94 tehty antti 120hl tilavuudella, uutta kuivuria siis tuskin tulen pitkään aikaan tekemään. Korotusta voisi tulevaisuudessa harkita...
Itselläni samankaltainen tilanne - isä on aikoinaan pukannut lämminilmakuivurin kylmäilmakuivuritilan keskelle ja tasovarastot toimivat yhä viljavarastoina. Olen tilan ahtauden vuoksi joutunut jo modifioimaan laareja siten, että ilmapohja on purettu pois syvyyden kasvattamiseksi ja ilmatunneli on otettu samoin varastotilaksi. Koko rakennelma on onneksi tasaisella betonilaatalla, joka on mahdollistanut tämän pienen pelaamisen pinta-alan kasvaessa. Nykyisellään tämän kaltaisia varastoja hieman alle 5000 hehtoa.
Tilanne on kuitenkin pidemmän päälle kestämätön; Rotat ovat tulleet mukaan kuvioihin kahtena viime vuotena ja tila alkaa muutoinkin käymään pieneksi ja vaikeasti hoidettavaksi. Lisäksi jokaista lähtevää rekkakuormaa varten saa tehdä töitä pölyisissä olosuhteissa puoli viikkoa, jotta viljan saa siirrettyä (melko) nopeasti purettavissa oleviin paikkoihin. Lisäksi kuivurin 120 hehdon hyötytilavuus työllistää yhden hengen firmassa syksyisin, 60 kuivurillisen käynnillä ja hitaalla tyhjennyksellä ainoaa työvoimaa hieman liiaksi...
Nyt suunnitteilla kokonaan uusi kuivaamorakennus. Tukea piti hakea tässä jälkimmäisessä haussa, mutta koska lama ei tahtonut näkyä vielä pyydettyjen tarjousten hinnoissa, lykättiin suunnitelmia syksyyn. Paikka kuitenkin jo valmiiksi katsottuna ja puut tontilta kaadettuina. Ajatus olisi tehdä ns. pakettikuivaamo, kalliimmista rakennuskustannuksista huolimatta. Siiloista tulisi neliösiiloiksi suuremman puoleisia, jokaisesta noin yhden rekan kokoisia (600 hehtoa). Ajatus isoista pyöreistä siiloistakin kävi mielessä, mutta tällöin tuotettava tavara olisi helposti, omaan makuun liian bulkkia. Laatuviljaa tuotettaessa kun huonommat ja erilaiset erät olisi hyvä saada lajiteltua ja lisäksi kuusi viljelykasvia edellyttää useita siiloja.
Meillä vanhempi antin kierresaumasiilo joka on tuotu valmiina paikalle eli vaan ollu laatta valettu niin ollu toimintakunnossa. Sen koko noin 130 kuutiota. Sen kaverina tasokuljetin ja tuhdin tyhjennyruuvi.
Uudempi samin 150 kuutioinen siilo,joka tehtiin talkoovoimin paikanpäällä. Tasokuljetin siihen tarttis laittaa kanssa.
Kaivetaas vanhaa hyvää keskustelua, kun itellä asia ajankohtainen.
Pitäis alkaa tällä viikolla tekemään pohjaa tuollaiselle Samin 5,5 m siilolle. Reikälevyltä on kyllä omat perustuskuvat, mutta siinä on mielestäni turhan järeä "kivijalka", varsinkin kun maasto mihin pönttö tulee on kovaa mäkeä. Tämän vuoksi suunnitelmissa on tehdä juuri tuon teidän tekemän pohjan mallinen. Oliko Antilta tuohon raudoituskuvat, vai teittekö "omasta päästä" ? Onko tuossa raudoituksessa käytetty pelkästään salkotavaraa vai alla myös verkkoa? Molemmissa olisi puolensa, mutta ite kallistumassa pelkästään salkotavaraan.
Muistatko paljonko tuo on tuolta reunavalusta korkea, 40cm?
Kokemuksia Antin pyörösiilojen teräskartiopohjasta? Millainen tulee siilon kokonaishinnasta verrattuna perinteiseen betonipohjaiseen? Teräskartiopohja ainakin tyhjenisi täydellisesti ilman lapiotöitä ja pohjaa vasten olevan viljan kostuminen lienee pienempi riski betonikartioon verrattuna?
