Satotasokorjaus

[Kaupoi]

MAVI:n lannoiteoppaassa ( http://www.mavi.fi/attachments/mavi/vil ... LR_vii.pdf ) sivulla 11 kerrotaan, että:
"Lohkokohtainen satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta
saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla
kyseistä kasvia on viljelty. Lohkon saavutettu satotaso voidaan
perustella myös osoittamalla, että kyseinen satomäärä
on saatu ko. lohkolta esimerkiksi täsmäviljelyyn liittyvällä
satomäärän mittauksella."

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että parhaat pellot joutuu kärsimään ja huonoille pelloille "saa" roivata surutta keskimääräsen lannotuksen, jos ei omista jonki sortin "täsmäsatomittaria"? Vai kelpaako viljelijän valistunut arvio "täsmäsatomittariksi".

[viljanviljelijä]

Kyllähän se aika pirullisesti on kirjoitettu. Kannattaa harkita millaisia "lohkolta korjattuja satoja" kirjanpitoonsa laittaa. Myyntimäärät kannatanee kirjata erikseen.

[Shield]

Olisikin noin yksinkertaista! Olen tästä purnannut aikaisemminkin, koska nykyinen käytäntö on, että lannoitusta suunniteltavalla lohkolla on täytynyt olla juuri kyseistä viljalajia viljelyssä viiden edellisen vuoden aikana. Jos näin ei ole, ei tilan keskisadoista ole mitään hyötyä, eikä niitä saa ottaa lannoituksessa huomioon!!! Itselläni ongelmana viljelykierron laajuus (6 kasvia), koska lähellekään kaikilla lohkoilla ei ole ehtinyt olemaan nyt viljeltävää kasvia tuon määrätyn aikarajan sisällä. Tämän vuoksi perus 4000 kilon lannoitus normaali viljoilla on ainoa vaihtoehto, laillisesti. Useimpia muitakin tämä koskee vähintään öljykasvien viljelytilanteessa, koska viljelyohjeiden mukaan yli viiden vuoden kierrolla viljeltävää kasvia ei saisi koskaan lannoittaa yli alimman lannoitustason! Viljelykierrosta kehoitetaan huolehtimaan ja lopulta siitä kuitenkin rankaistaan!!!

Lisäksi ongelma ilmenee uusien peltojen kohdalla. Vaikka tietäisit uuden osto tai vuokramaan olevan kuinka hyvä, yli seitsemän Ph-arvoineen, et saa käyttää kuin alinta lannoitusta....

[Kaupoi]

Olisikin noin yksinkertaista! Olen tästä purnannut aikaisemminkin, koska nykyinen käytäntö on, että lannoitusta suunniteltavalla lohkolla on täytynyt olla juuri kyseistä viljalajia viljelyssä viiden edellisen vuoden aikana. Jos näin ei ole, ei tilan keskisadoista ole mitään hyötyä, eikä niitä saa ottaa lannoituksessa huomioon!!!

No kyllä tuon oppaan mukaan nyt saa (ja pitää?!) käyttää tilan keskisatoa satotasona...

[Shield]

Kuten useimmat muutkin olen 2007 sitoutunut uudestaan ymppiin ja uskoin että niillä säännöillä pelataan, jotka tuolloin laadittiin. Asiat eivät kuitenkaan tässä touhussa mene aina loogisesti. Sääntöjä, jotka tulevat vielä sitoumuksen jälkeen tulisi tietyiltä osin noudattaa. Vuosien 2007 ja 2008 sitoumusehdoissa on juuri tuolla kohtaa tehty muutaman sanan muutos, joka tiukentaa sääntöjä ja niitä tulisi kaikkien noudattaa lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=24742&LUOKKA=597&LANGUAGE=FI

2007
Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa
typpilannoitusta, lannoitusmäärän perusteena
olevan satotason on oltava sellainen, että se on
saatu lohkolta jonain viidestä aiemmasta satovuodesta.

2008
Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa
typpilannoitusta, lannoitusmäärän perusteena
olevan satotason on oltava sellainen, että se on
saatu lohkolta kyseisellä viljelykasvilla jonain viidestä
aiemmasta satovuodesta.

Sain itse kokea tämän lannoitevalvonnan merkeissä ja olin asian tiimoilta yhteydessä aina maatalousministeriöön asti! Tämän kevään tukikoulutuksessa vielä painotettiin asiaa, että sääntömuutosta tulee noudattaa lohkokohtaisesti, ajatuksella ENSIKSI NÄYTTÖ, SITTEN KÄYTTÖ!...ja varoa uusien ja ennen viljelemättömien (myös yli 5v viljelytauot/lajike) peltojen kohdalla lannoittamasta yli 4000 kilon satotason, ainakaan paperilla!

[Kaupoi]

Just. Eli se siitä tarkennetusta lannotuksesta, ja maailma pelastuu.

[aurajokilaivuri]

Hyvästit rypsin satotason nostolle ja sitäkautta kotimaisen valkuaisen tuotannolle.

[Carnivor]

Olisipa taas mielenkiintoista tietää millaisia sanktioita viranomainen antaisi tässä tilanteessa. Esimerkiksi saavutettu satotaso on 6 tn/ha ja lannoitteita on annettu vaikka 5 tn satotason mukaan. Ravinnetaselaskelman mukaan ravinteita poistuu sadon mukana enemmän mitä sinne laitettiin, eli kaikki on suorastaan esimerkillistä. Lukunottamatta sitä pikkuseikkaa että kyseisellä lohkolla ei ole ollut kyseistä kasvia viljelyssä viimeisen viiden vuoden aikana, joten olisi saanut lannoittaa vain 4 tn sadon mukaan. Jos tuosta jotain sanktioita tulee niin tilanne kuulostaa sairaalta. Varsinkin jos kasvikohtainen kiristys on tullut ehtoihin vasta sitoutumisen jälkeen. Voiko kiristykset tosiaan astua voimaan takautuvasti?

Jos TwinN typensitojabakteerit toimivat, niin niillä voi ainakin lannoittaa ilman sanktioita sen yli 4 tn menevän sadon typpitarpeen.

[Shield]

Olisipa taas mielenkiintoista tietää millaisia sanktioita viranomainen antaisi tässä tilanteessa. Esimerkiksi saavutettu satotaso on 6 tn/ha ja lannoitteita on annettu vaikka 5 tn satotason mukaan. Ravinnetaselaskelman mukaan ravinteita poistuu sadon mukana enemmän mitä sinne laitettiin, eli kaikki on suorastaan esimerkillistä. Lukunottamatta sitä pikkuseikkaa että kyseisellä lohkolla ei ole ollut kyseistä kasvia viljelyssä viimeisen viiden vuoden aikana, joten olisi saanut lannoittaa vain 4 tn sadon mukaan. Jos tuosta jotain sanktioita tulee niin tilanne kuulostaa sairaalta.

...No mulla oli juuri tämän kaltainen tilanne, mutta en lähde siitä mielellään julkisesti enempää kertoilemaan!

[Agronautti]

Olisipa taas mielenkiintoista tietää millaisia sanktioita viranomainen antaisi tässä tilanteessa. Esimerkiksi saavutettu satotaso on 6 tn/ha ja lannoitteita on annettu vaikka 5 tn satotason mukaan. Ravinnetaselaskelman mukaan ravinteita poistuu sadon mukana enemmän mitä sinne laitettiin, eli kaikki on suorastaan esimerkillistä. Lukunottamatta sitä pikkuseikkaa että kyseisellä lohkolla ei ole ollut kyseistä kasvia viljelyssä viimeisen viiden vuoden aikana, joten olisi saanut lannoittaa vain 4 tn sadon mukaan. Jos tuosta jotain sanktioita tulee niin tilanne kuulostaa sairaalta.

...No mulla oli juuri tämän kaltainen tilanne, mutta en lähde siitä mielellään julkisesti enempää kertoilemaan!

Elikkä tämmöisille lohkoille joilla kasvia ekakertaa kirjataan sadoksi 4000kg/ha, vaikka todellisuudessa oliskin saatu 5-6 t/ha.. Ja vastaavasti lohkoilla millä kasvia on ennestään viljelty nostetaan kirjapidossa sato aina sinne tappiin 5500kg/ha, jotta jatkossa ei lannoitusta tarvitse rajoittaa..hmmm... tässähän pysyy kokonaissato tasapainossa

[MatsAntas]

Jos TwinN typensitojabakteerit toimivat, niin niillä voi ainakin lannoittaa ilman sanktioita sen yli 4 tn menevän sadon typpitarpeen.

Tämä onkin erittäin hyvä pointti. Vaikkakin "se" juttu TwinN osalta on että voidaan merkittävästi vähentää typpilannoitteen käyttöä niin on selvää että tuote voidaan myös käyttää yllä mainitulla tavalla.

Itse asiassa tuo on erittäin hyvä tapa kokeilla tuotetta. On tietysti selvää että tervettä epäluuloa tässä vaiheessa esiintyy uutta kohtaan mutta näin menetellen saa hyvin otettua ensikosketuksen tuotteeseen ilman riskiä satomenetyksistä. Peruslannoitustasohan ei yleensä riitä koko satopotentiaalille eli näin käyttäen TwinN tulisi antamaan selkeän sadonlisäyksen.

[Agronautti]

Nythän toi ympin lannoitusopas tuli postissa...

jooo-o jos esim. viljelykierto ollut ed. 5v. nurmi-nurmi-kaura-ohra-kaura ja sadot em. viljoista päälle 5000kg/ha, niin jos nyt laittaa vehnää pitää lannoitustasoksi ottaa 4ton/ha .. kyllä on syvältä...

Nooo, sr.nurmet ja laitumet tulevat saamaan tuhdimman lannoituksen kuin mitä suunnittelin

[Kaupoi]

Kaupungin maaseutujohtajan mukaan edellisvuosien tarkka lohkokohtanen kirjanpito satomääristä kelpaa korjauksen pohjaksi. Eli esimerkiksi montako kärryllista/lohko ja minkäkokosia kärryjä, puintikosteus, hlp... Lasketaan kuivan tavaran määrä, ja nämä tiedot sitte lohkokirjanpitoon.

[Jorma]

Miten mahtaa homma mennä lohkomuutoksien osalta? Eli, jos lohko on jaettu uudelleen vaikka kolmeen osaan näillä uusilla lohkoilla ei ilmeisesti saa käyttää vanhan peruslohkon satotasoa vaan ne tulee uusina lohkoina lannoittaa 4000kg/ha mukaan.