Perkauskulujen jako rajaojasta.

[tuulen]

Naapurin ympärivuotisessa käytössä oleva mökkitie kulkee puutarhamme kohdalla rajaojan takana. Oja on samalla mökkitien sivuoja. Naapuri kysyi voisiko ojan perata kun hänen tiellään on ojan vieressä pehmeä kohta. Ojan pohja on n. 70 cm puutarhan maanpinnan alapuolella. Tien pinta on n. 1m ojan pohjan yläpuolella. Puutarhamme on rinteessä hieman ojan yläpyolella. Puutarhassamme ei ole vesihaittoja. Kuka maksaa ojan perkauksen? Voiko joku naapuri alkaa johtaa jätevesiä kyseiseen ojaan, sen alapää kulkee aivan kiinteistömme vieressä? (Olisiko perkauskysymys likavesien johtamista ennakoiva)?

[Mullifarmari]

Puoliksi noita rajaojien kaivuja on ollut tapana maksaa. Ja jos kyseinen puutarhanne ei ole aivan hillittömän kokoinen (lue: satoja metrejä rajaojaa), niin tuskinpa siitä nyt niin mahdottomia kulujakaan ehtii muodostua. Naapurin kanssa on paljon mukavampi asioida sen jälkeen, sillä kaivaa se sen ojan kuitenkin halusit tai et, jos hänellä siihen tarvetta on.
Likavesien johdattamisesta varmaan kannattaa kysyä suoraan naapur(e)ilta, eikä kysellä täällä keskustelukanavalla.

Kannattaa yleensä olla puolin ja toisin joustava ja sopivasti suurpiirteinen tie-, oja-, raja- ym. asioissa. Niiden ympärille on niin perhanan helppo kehitellä riitoja naapurusten välille ja useinmiten aivan joutavanpäiväisistä asioista.

-Mf-

[tuulen]

Kun olen perannut rajaojia ja kaivanut metsäojia rajoille en ole ruinannut naapureita maksumiehiksi, periaatteeni on ollut että se maksaa kuka tilaa. Rajojen, teiden ja muiden yhteisten suhteen kannattaa mielestäni olla myös tarkkana että tuleville sukupolville ei aiheuteta turhaan selvitettäviä asioita. Vanhojen rajojen ja hävitettyjen rajapyykkien selvittäminen ei ole aivan helppoa ja rajankäynneissäkin se maksaa joka tilaa. Lisäksi vanhojen asioiden selvittäminen on riitaisampaa kuin tuoreiden juttujen. Suulliset sopimukset on katalia jälkipolville. Jätevesien johtaminen ei myöskään ole yksistään naapureiden asia, siihen on kunnalla suuri sananvalta, taitaa kunnan säännöt vielä vaihdella suuresti. Jätevesistä kohdallani esimerkiksi panospuhdistamolla puhdistettuja jätevesiä ei saanut laskea samaan ojaan mihin saostuskaivovedet oli laskeneet. Kunta ilmoitti minne puhdistettuja vesiä voisi laskea, hae luvat seuraavilta maanomistajilta, aika pitkälle käskivät. Jätevesiasiassa seurasi varsinainen luvanhakukierros naapureilta. Miten muissa kunnissa?

[Mullifarmari]

No täällä on ollut tyyli, että esim peltojen rajaojan perkkuun kulut on jaettu rajan toisella puolella viljelevän kanssa. En minäkään ole miltään mökkiläisiltä jaksa olla mitään vailla, saati sitten mitään ruinata. Reilu peli viljelijöiden kesken, kaikki tietävät pelisäännöt ja niiden mukaan toimitaan. Jokapaikassa ei vain yhteishenki näy sitten olevan enää voimissaan.

Tietenkään mitään pyykkejä ei kuulu hukata, eikä rajaojia kaivaa rajan viereen. Suurpiirteisyydellä tarkoitin sitä, ettei nyt kannata niin muutaman satasen päälle laskea, sattuuko naapuri hyötymään jostain ojankaivusta enemmänn kuin asianosaine itse. Tietä ja ojaahan ei kukaan muu tunnu tarvitsevan silloin ,kun sitä ollaan tekemässä ja kustannuksista puhutaan... Alkuperäisestä kirjoituksestasi sai sellaisen mielikuvan, että sinua ahdistaa ojankaivun kustannnukset, kun itse et siitä varsinaisesti hyödy.

Eipä onneksi tarte noiden jätevesiasioiden kans päätään rasittaa. Kunnallinen viemäri on ihan kiva keksintö.

-Mf-

[Jari]

Pelloilla ojien kaivuu menee naapureiden kanssa puoliksi,valtaojien kaivuu jyvitetään siitä hyötyvälle joukolle.
Metsää vasten olevat pellon rajaojat maksaa pellon omistaja,ainakin täälläpäin on tapana että metsänomistajalle ei näistä kaivuista laskua lähetetä. Ojiahan kaivetaan JOKAIKINEN syksy jollakin rajalla.

Munkin mielipide että maksat vain kiltisti laskun,eihän tuo montaa kymppiä voi kustantaa. Periaatekysymyksestä tällaisessa tapauksessa voi tulla jatkossa kallis.