Jyry salaoja-aura

[ATI]

Milaisilla nopeuksilla olette ko. kampetta vetänyt. Urakointi utisissa Pirttinen kertoi vetonopeudeksi noin 900m/h.
Tarviiko olla ryömintä vaihteisto ja muutakin tietoa ojituksien onnistumisista. Vanhimmat ojat jo lienee 20v.vanhoja ovatko vielä toiminnassa.

[Timppuli]

Itseä kans kiinnostaa tuo Jyryn aura. Oon ajatellut jos sais hommattua naapurin kans porukassa. Olis noita sarkapeltoja mitkä mieluusti laittaisin salaojiin. Nopeuttas huomattavasti hommia!

[Kaupoi]

Aiheesta löytyy juttua mm.
viewtopic.php?f=13&t=51
http://www.farmit.net/farmit/fi/08_foor ... 4691231426
http://www.farmit.net/farmit/fi/08_foor ... 4691231189

Ite piän ojan veossa vauhtia n.1,3km/h mittarin mukaan, eli pienimmällä vaihteella lähes tyhjäkäyntiä. Ei ole ryömintävaihteistoa.

[masto]

Meiltäkin Jyry löytyy, ollukkin joutilaana 90 luvun alkupuolelta asti. Silloin vanhempi väki veti hajaojia märkiin paikkoihin ja lähteiden ympärille.

Ilmeisesti jyryn kanssa pitää ensin vetää alustava veto ja sitten vasta putki. Miten kokoojaputki pitäisi vetää ja liitokset siihen? Saa vissiin aika paljon salaojalapiolla heitellä putoavaa irtomultaa pois vai pitääkö kokoojaoja vaan kaivaa kaivurilla?

Maantasaushommiakin pitäis taas vähän tehdä tulevana kesänä, näyttää vesi seisovan muutamissa paikoissa.

[Wesku]

Meiltäkin Jyry löytyy, ollukkin joutilaana 90 luvun alkupuolelta asti. Silloin vanhempi väki veti hajaojia märkiin paikkoihin ja lähteiden ympärille.

Ilmeisesti jyryn kanssa pitää ensin vetää alustava veto ja sitten vasta putki. Miten kokoojaputki pitäisi vetää ja liitokset siihen? Saa vissiin aika paljon salaojalapiolla heitellä putoavaa irtomultaa pois vai pitääkö kokoojaoja vaan kaivaa kaivurilla?

Maantasaushommiakin pitäis taas vähän tehdä tulevana kesänä, näyttää vesi seisovan muutamissa paikoissa.

Ensin muutama kylmä veto, jotta päästään sopivaan syvyyteen eikä kiviä löydy. Meittin hiesuilla saa auraa kiskoa aika kireelle, pito meinaa loppua ensimmäisenä. Ryömintä helpottaa (ja turbiinikytkin), ehtii paneutumaan huolellisuuteen enemmän. Soramaralla on sorastettu rinnalla ajaen. Jos kauhalla kantaa sorat, niin epätoivottuja pysähdyksiä tulee turhan tiheään. Laatu kärsii. Paripyörillä lisäpitoa sais, mutta meillä käytössä ollessa Marassa oli sen verran lyhyt matto, että oli muutenkin ajettava melkein rengas rengasta hipoen rinnalla.

Liitospaikat on kaivettava auki, ei mulla ainakaan muuta konstia ole. Se on sitten jokaisen oma asia, että kaivaako Daewoolla tms. vai Fiskarssin maatilakaivurilla. Jälkimmäisellä voi tulla kokemattoman hiki... Melkein se kokooja on ensin vedettävä ja sitten haaran paikat auki kaivurilla.

Lähteiden ojitus on aina tuuripeliä. Olen saman lähteen ojittanut kahteenkin kertaan. Ensin lähteen silmästä pari kymmentä senttiä sivuun -> ei vaikutusta vaikka soraa oli vähä pirusti. Sitten kaivettiin niin paljon, että silmä löyty varmuudella. Siihen muutama kieppi putkea ja soraa kuorma. Maata päälle. Nyt pelaa, vaan kuinka kauan, sitä en tiedä.

[Cultor]

Lähteiden ojitus on aina tuuripeliä. Olen saman lähteen ojittanut kahteenkin kertaan. Ensin lähteen silmästä pari kymmentä senttiä sivuun -> ei vaikutusta vaikka soraa oli vähä pirusti. Sitten kaivettiin niin paljon, että silmä löyty varmuudella. Siihen muutama kieppi putkea ja soraa kuorma. Maata päälle. Nyt pelaa, vaan kuinka kauan, sitä en tiedä.

Ei sen tarvitse tuuripeliä olla, lähdekaivo yleensä toimii. Hyvälaatuista salaojasoraa kunnon patja alle ja 60-senttinen pohjaton betonirengas, johon salaojaputki liitetään. Kansi sen verran syvälle, ettei aura karahda kiinni.

[Jorma Samuli]

Kokoojan voi vedättää kaivinkoneella, siitä sitten imuja. Jos sitä vedentuloa on sen verran että Jyryn läpi menevät putket ei riitä. Tai ojasto huomattavan pitkä.
Jos pientä rinnettä niin aika tupelo on joka epäonnistuu.

[masto]

Sitten on näköjään olemassa myös tällaisia traktorivetoisia viskoja tavallisten ojien ja salaojien tekoon. Ei taida vaan päästä kovin syvälle tämän kanssa..

http://www.energian.net/dondi/index.html

[ATH]

Pitääs ehkä tehdä talvella salaoja-aura. Tarttis saada kuvia, mittoja, yms.

On harvinainen kalu näillä tienoin, eikä pääse mittailemaan ja kuvaamaan.

Ajattelin semmosta, jossa saa hiekan myös putken alle. Eikä ollenkaan rättiä.

Vai onko noita ollut miten käytettynä myynnissä? Onko joku seuraillut? Olishan se valmiina ostettu vaivattomampi. Viitsisi mitään vanhaa KetjuMaraa tms. hommata, kun tarve on sen verran pieni. Vaikka ostanhan minä salaojakoneenkin, jos hinta ja laatu kohtaa. Ei ole vielä kohdannut.

[WK]

Sitten on näköjään olemassa myös tällaisia traktorivetoisia viskoja tavallisten ojien ja salaojien tekoon. Ei taida vaan päästä kovin syvälle tämän kanssa..

http://www.energian.net/dondi/index.html

Meillä muistaakseni Pirttisen tekemä kone joka mennee noin 110cm maksimissaan. Saa tulla kattelee ja mittailee jos itse meinaa tehdä auran. Fiatin ryömintä puolella sai ajaa isoimmalla vaihteella näillä savimailla, tottakai vaikuttaa minkä painosella/ tehoisella koneella vedetään. Vedettiin ensiks tyhjänä niin ei tuu yllätyksiä kun putkee laitetaan.

[SS]

Viitsisi mitään vanhaa KetjuMaraa tms. hommata, kun tarve on sen verran pieni. Vaikka ostanhan minä salaojakoneenkin, jos hinta ja laatu kohtaa. Ei ole vielä kohdannut.

MT:ssä oli perjantaina 590 verku ja ketjumara sorastusvaunuineen myynnissä, vois lähteä 10 k€:lla

Talven laittaa ja purkaa ja kokoaan niin kesällä kelpaa ojaa laittaa. Täälläpäin se pihalla parkissa seisova tilakohtainen salaojituskalusto kertoo siitä, että tilalla maata on todellakin riittävästi ja siitä, että läheisellä harjulla on 50 ha hyvää omaa soranottoaluetta.

-SS-