Hakelämmitys

[satakolmeviis]

Eli lämmitysjärjestelmän uusiminen on lähivuosina edessä. Kuivuriakin pitäisi vuoden-parin sisään suurentaa nykyisestä 110 hehdosta 200-300 hehtoon.

Nykyisin siis kuivurissa 190kW:n öljypoltin, käyetty n.4000h eli hyvässä kunnossa. Lisäksi asuinrakennuksessa (n.250m2) Jämän alapaloinen klapikattila vuodelta 86. Tässä siis kuluu näitä puolen metrin "halkoja" n.20-35kiintom3 vuodessa. Konehallissa on 80neliön lämmin tila, kattokorkeus 4,5m ja siellä 30kW:n Mepu Eki-lämminilmakehitin. Viimeisenä 150 neliöisessä vanhassa kanalarakennuksessa on 30kW:n polarthermin lämminilmakehitin. Lämminilmakehittimissä öljyä kuluu 1000-2000litraan vuodessa. Tosin konehallissa talvella vaan +5-+10astetta lämmintä. Ja tuolla ex. kanalassa on sähkökäyttönen lämminvesivaraaja, kun tuossa bioöljyhommassa sitä lämmintä vettä tarvitaan. Tietty myös käyttövesi lämpenis asuinrakennuksessa samalla.

Kuivuri, konehalli ja asuinrakennus on 150metrin sisällä. Eli lämminvesikanavat lämpölaitokselta ei tulis kauheen kalliiksi.

Kertokaas, että onko tämmöisellä lämmitysmäärällä järkeä rakentaa hakelämpökeskusta? Asuinrakennuksen kattila on jokatapauksessa uusittava parin vuoden sisällä. Ei uus semmonenkaan kattila ihan ilmainen ole.

Kommentteja, ehdotuksia ynnä muuta tulemaan vaan

[satakolmeviis]

Jäi kertomatta että pitäis saada otettua mahdollisimman paljon lämpötehoa hakkeesta kuivuriin. Radiaattorilla siis ilmeisestikin. Mutta taas toisaalta ei sais olla liian suuri hakekeskus kun muuna aikana ei ole kuin nuo edellä mainitut lämmitettävää alaa.

[Auts]

Paljonkos ton päärakennuksen kattilan teho on ?

Kuitenkin lämmitykseen menisi varmaankin noin 100 kW, varmuutta lienee hyvä olla jonkun verran.
Varmaankin 150 olisi riittävä lämmityksiin, jäisi vähän laajentamisvaraa.
Kuivurille riittävä varmaankin taas niin suuri kuin rahapussi antaa myöden.


Tuossa olisi jonkunlaista pohdintaa muutamassa eri ketjussa.
search.php?keywords=radiaattori&terms=a ... ubmit=Etsi

[tepukka]

Ison kuormaauton jäähdytin kylmää isonkin pannun

[Carnivor]

Pari julkaisua aiheesta:

Koskiniemi, E. (toim.). 2009. Viljankuivaus kotimaisella polttoaineella -opas. Metsäkeskukset.
Viirimäki, J. (toim.). 2008. Maatilan Hakelämmitysopas. Metsäkeskukset.

Löytyvät tuolta:
http://www.puulakeus.net/109.html

[Jari]

Kuitenkin lämmitykseen menisi varmaankin noin 100 kW, varmuutta lienee hyvä olla jonkun verran.
Varmaankin 150 olisi riittävä lämmityksiin, jäisi vähän laajentamisvaraa.
Kuivurille riittävä varmaankin taas niin suuri kuin rahapussi antaa myöden.

Ihan liian suuria ko. tarpeeseen Mulla talossa suunnilleen samanverran neliöitä kun aloittajalla,paja isompi, navetalla ts. pannuhuoneen yhteydessä kaks lämmintä huonetta ja näiden lisäksi vielä lämmin traktori/autotalli. Talon yhteydessä myös kahden auton autotalli. 60Kw potkua ja ihan liikaa,oli suunnilleen sopiva silloin kun oli elukoita ja tartti lämmintä vettä.

Heizomat tms. automaattisytyksellä oleva menisi varmasti isompanakin, palaisi täysillä silloin tällöin. Tällainen perinteinen (Aritherm) palaa lähinnä ylläpidolla koko kesän,eikä talvellakaan suuria tehoja tarvita. Edellinen kattila oli 40Kw Laka ja siinä samantehoinen säätötulen stokeri. Lisänä tullut pajan lämmitys,ja senkin teho riitti. Tosin kovilla pakkasilla ts. -30´c ja tuulisella kelillä oli pannu äärirajoillaan ja lämmöt laski. Mutta mitä haittaa vaikka lämmöt laskeekin ääriolosuhteissa,korkeintaan päiviksi ja harvoina talvina??

Mulla tehontarvetta kasvattaa meren läheisyys,tuuli lisää lämmöntarvetta melkoisesti. Eli aloittajalle sopiva koko lämmitykseen 60Kw, mutta kuivurikäyttöä ajatellen 150kw ok.,kunhan isolla vesitilalla oleva automaattisytytteinen laitos. Kallis

[ATH]

200 - 300 hehdon kuivuri ja 150 kW? Tukka lähtee kohta kokonaan, kun pitää raapia päätä.

[jk]

Kuitenkin lämmitykseen menisi varmaankin noin 100 kW, varmuutta lienee hyvä olla jonkun verran.
Varmaankin 150 olisi riittävä lämmityksiin, jäisi vähän laajentamisvaraa.
Kuivurille riittävä varmaankin taas niin suuri kuin rahapussi antaa myöden.

Ihan liian suuria ko. tarpeeseen Mulla talossa suunnilleen samanverran neliöitä kun aloittajalla,paja isompi, navetalla ts. pannuhuoneen yhteydessä kaks lämmintä huonetta ja näiden lisäksi vielä lämmin traktori/autotalli. Talon yhteydessä myös kahden auton autotalli. 60Kw potkua ja ihan liikaa,oli suunnilleen sopiva silloin kun oli elukoita ja tartti lämmintä vettä.

Heizomat tms. automaattisytyksellä oleva menisi varmasti isompanakin, palaisi täysillä silloin tällöin. Tällainen perinteinen (Aritherm) palaa lähinnä ylläpidolla koko kesän,eikä talvellakaan suuria tehoja tarvita. Edellinen kattila oli 40Kw Laka ja siinä samantehoinen säätötulen stokeri. Lisänä tullut pajan lämmitys,ja senkin teho riitti. Tosin kovilla pakkasilla ts. -30´c ja tuulisella kelillä oli pannu äärirajoillaan ja lämmöt laski. Mutta mitä haittaa vaikka lämmöt laskeekin ääriolosuhteissa,korkeintaan päiviksi ja harvoina talvina??

Mulla tehontarvetta kasvattaa meren läheisyys,tuuli lisää lämmöntarvetta melkoisesti. Eli aloittajalle sopiva koko lämmitykseen 60Kw, mutta kuivurikäyttöä ajatellen 150kw ok.,kunhan isolla vesitilalla oleva automaattisytytteinen laitos. Kallis

On kyllä 100kw ja 150kw ylimitoitettuja tuohon tarpeeseen poislukien kuivurikäyttö. Meillä 250m2 talo, 70m2 paja ja yli 3000m2 broiskuhallit ja 200kw kattila...

[Jari]

200 - 300 hehdon kuivuri ja 150 kW? Tukka lähtee kohta kokonaan, kun pitää raapia päätä.

400-500 kilowattisella jo polttaa nuo rakennukset,niin alas ei saa säädettyä että olisi järkeviä normi lämmityskäytössä. 150 Kw menettelee,mutta ei sekään perinteisenä stokerina. Ellei sitten laske että hake on ilmaista,silloinhan voi poltella haketta harakoille vaikka kuinka paljon

Toisinsanoen,ylimääräinen hakkeenkulutus isolla laitoksella ja koko laitoksen investointikulut syö hyödyn kuivurikäytössä.

Suosittelen miettimään esim. maalämpöä ja kuivurille siirrettävää hakelaitosta,sellaista josta saa kaiken tarvittavan tehon. Kuitenkin nämä nykyiset stokerisysteemit melkoisen tyyriitä,eikä hakekaan ilmaiseksi metsästä tule vaikka sen itse sieltä hommaa. Sillä on kuitenkin arvonsa ulosmyytäessä,ostaa monta kilowattia sähköä lämpöpumppuihin...

[satakolmeviis]

Joo, kannattaa vissiin unohtaa koko asia, ja jatka öljyn polttamista

[Jari]

Joo, kannattaa vissiin unohtaa koko asia, ja jatka öljyn polttamista

Nii,mä rakensin käytännössä täysin uuden pannuhuoneen vanhoihin kuoriin -07 ja viime vuonna kuivurin. Laskin ja mietein asiaa monelta kantilta, kantsii funtsia tarkkaan. Tarve suunnilleen samanlainen kuin sulla,kuivuri vain isompi. Vanha kuivurikin on samankokoinen Öljyä palaa kuivurilla nytkin, tosin vielä en oo kuivurillistakaan kuivannut tänä syksynä omia viljoja. Kuivurille olisi maksanut pelkkä hakeuuni+poltin+syöttölaitteet 38000€ enemmän kuin öljyuuni. Ompi melkein samanverran kuin maksoin koko kuivurilaitoksesta ilman rakennusta Lisäksi rakennuskustannuksiin pätkä lisää...

[aurauskeppi]

Samoin tein uuden pannuhuoneen ja systeemit hakkeelle viime talvena ja kuivurin tänä kesänä. Ennen aloitusta mielessä oli lisälämpö kuivuriin hakkeesta mutta kauaa ei tarvinut asiaa pyöritellä kun tajusi sen mielettömyyden.
Hakesysteemit ovat tolkuttoman kalliita kuivurikäyttöön. Ja sitten tuo mitoitus. Alle 100 kW:n pannusta on iloa vähänlaisesti kuivurilla.
Toisaalta jos hakelämpö on hyvin lähellä kuivuria niin osakustannukset eivät ole isot jos lämpimikseen rakentelee. Mulla matkaa olisi ollut lähes 100 m.

[haller]

Millaisia kokemuksia raadilla on hakkeen siirtämisestä ilman avulla? Käytössä on ollut saavitäyttöinen stokeri 25 vuotta ja nyt pitäisi keksiä jotain helpompaa ja siistimpää (se pöly...). Hake tehdään kerran vuodessa pannuhuoneen vieressä olevaan varastoon, mutta paikka on sellainen, ettei tanko- tai jousipurkaimen asentaminen itse varastoon onnistu helpolla. Siirtokertojen määrä pitäisi saada minimiin, joten erillinen purkainpohjakaan ei innosta.. Lisäksi valmiit laitteet tuppaavat olemaan aika hintavia, jolloin investoinnin mielekkyyttä saa laskea kerran jos toisenkin.

Parhaalta idealta hakkeen siirtoon on toistaiseksi tuntunut imulietsosysteemi, jolla tavara saataisiin stokerin yläpuolelle ja siitä sulkusyöttimellä alas itse pönttöön. Mutta mitä ongelmia tässä voi tulla vastaan? Putket voivat tietty tukkeutua ja kasa jäätyä, mutta noin periaatteessa systeemi tuntuisi aika toimintavarmalta.

[Amos]

Onko kukaan ajatellut niin sanottua kaukolämpösysteemiä eli hakekattila ja varaaja. Varaaja toimisi puskurina jolloin isohko kattilateho ei vajaakäytöllä haittaa ja kuivatessa varaaja on auttamassa sekä alas- että ylösajossa. Kattilassa luonnollisesti täytyy olla automaattisytytys ja riittävä automatiikka. Ja varaajan riittävän iso. Tällä tulisi myös ratkaistua kesäajan käyttöveden tuottokin. Kattila syttyisi varaajan lämmön laskettua ja kävisi täydellä teholla kunnes sammuisi termostaatin ohjaamana. Ei ikuista kitutulta ja kydöttämistä.
Miksi varaajaratkaisut lienevät täällä Suomessa niin pannassa kun muualla euroopassa varaaja kuuluu usein hakelämmityksen kaveriksi? Pelkkä kustannuskysymyskö?

[haller]

Ainakin kasvihuonepuolella varaajia käytettäessä ajatuksena on se, että varaajan kanssa mitoitus voidaan tehdä päivän keskitehotarpeen eikä yöllisen huipun mukaan. Siellä tarvittavassa teholuokassa pykälää-paria suurempi pannu on aika iso kustannustekijä ja toisaalta päivällä lämmitystarve kääntyy helposti tuuletuksen puolelle. Jos kuivuria tms. pitkää piikkikuormaa ei ole, kannattaa ainakin miettiä voisiko varaajan laiton jälkeen ottaa pienemmät laitteet ja panostaa vaikka automatiikkaan. Kesäajan kituuttamisen voi sitten hoitaa vaikka öljypolttimella, jos hakelaitteet eivät säädy siististi tarpeeksi pienelle teholle.

Kuivurin lämmittäminen hakkeella on sinänsä ihan kiva ajatus, mutta kuinka rankkaa laitteiston ylimitoitusta laskelmat oikeasti kestävät? Tiedä helpottaisiko asiaa jos lämmityspiiriin lisäisi vain kuivausaikaan pelissä olevan varaajan (10+ m^3) ja lisäksi muun ajan käytössä olisi tavallinen muutaman kuution pönttö. Lopulta tämä kai riippuu ihan täysin kuivurin käyttötarpeesta, keleistä yms.