Rikkoutuneet jyvät

[kylmis]

Ei ole mallasohran viljelystä aiempaa kokemusta, joten pitää kysyä tällaisesta ongelmasta. Nyt on kaksi esinäytettä tutkittu ja lajitteet, itävyys yms. aika hyviä. Sen sijaan rikkoutuneita jyviä 11% ja 15%. Määrät tuntuu aika suurilta, kun paljain silmin katselee. Olen pohtinut mistä johtuu. Ekana tulee mieleen, että puintiväli on ollut liian kireällä. Kollega minulle sitten selvitti, että kasvuolosuhteetkin voivat kesän aikana olla sellaisia, mikä edesauttaa. Selventäkääs nyt minulle mistä on kysymys, jos ei johdu noista edellä mainituista.

[errav]

samaa ongelmaa mulla tänä vuonna tipplessä. kelan kieroksia liikaa puinti väli liian pieni. esipuhdintimen ku laittaa kuivatessa täysille ni auttaaa vähän. tahtoo rikkoontua kun puinti kosteus huitelee 15% ja alle. nii ja seulan säätö kans ei sais paljon kiertää tietenkään. aika lailla kompromissi mut mielummin vähän roskasta kun rikkonaisii jyvii

[Astral]

Taitaa olla Tipplessä ihan tyyppivika noi rikkonaiset.

[Rubinjo]

Tarkotat varmaan haljenneita jyviä. Niitähän ei silmällä näe.
Olitko muuten kiinnittäny hinnan? Mallaohrastahan löytyy AINA joku hylkäysperuste, jos ostaja niin haluaa. Kannattaa teettä analyysit muuallakin jos on isosta määrästä kyse. Tiedän tapauksen toissa vuodelta, jossa seittemän rekan satsi meinas mennä rehuks haljenneitten takia, mutta toinen ostaja ei löytänykkään haljenneita liikaa.
Mielestäni ehdottomasti vaikein kasvi viljatilalla on m-ohra.
Siemenherneen viljelykin on helpompaa kun maltaaksi kelpaavan ohran.

Tällanen löyty muutaman vuoden takaa.

"Muutamista mallasohranäytteistä on tänä vuonna löytynyt runsaasti haljenneita jyviä. Haljenneet jyvät lasketaan mallasohrasta itävyysmäärityksen yhteydessä, koska silloin niiden toteaminen on helpointa. Haljenneiksi jyviksi lasketaan kaikki sellaiset jyvät, joiden vatsa-, selkä- tai sivupuolella voidaan nähdä selvä repeämä tai halkeama jyvän valkoiseen tärkkelykseen. Haljenneita jyviä ei voi poistaa lajittelemalla, koska ne ovat suuria ja pulleita. Puinnissa katkenneita jyviä ei lasketa haljenneiksi.

Vuotuisella kasvukaudella ja -olosuhteilla on oleellinen vaikutus haljenneiden jyvien syntyyn. Kun kasvukauden aikaiset lämpötilamuutokset ja sateet sattuvat mallasohran kasvurytmin kannalta väärään aikaan tai niiden määrä ei ole sopiva, voi halkeamista tapahtua. Todennäköisesti kriittisin ajankohta on jyvän täyttymisvaiheessa; nopea tai runsas täyttyminen rikkoo tai halkaisee kehittymässä olevat kuorikerrokset. Haljenneiden jyvien määrä on myös riippuvainen mallasohralajikkeesta.

Haljenneet jyvät aiheuttavat eniten ongelmia panimoprosessin keittohuoneella. Siivilöitymis- tai suodatusajat pitenevät olennaisesti ja pahimmassa tapauksessa aiheuttavat siiviläammeen tukkeutumisen. Uutesaannot jäävät myös alhaisiksi ja vierre saattaa olla sameaa.

Siemenitävyyteen ja kylvösiemenen elinvoimaan haljenneiden jyvien määrällä ei ole suurta merkitystä. Keväällä kannattaa kuitenkin varmistua siemenen itävyydestä."

[kylmis]

Googlen oikeaoppisella käytöllä löysin eilen tuon Rubinjon jutun, joten siinä mielessä oli ehkä turha kysymys. Toisaalta hyvä näistä asioista on aina keskustella. Olen tosiaan itsekin miettinyt tätä mallasohran vaatimustasoa ja on varmaankin totta, että hylkäysperusteita löytyy. Olen kuitenkin ajatellut, että viljanviljelyssä pitäisi olla sellainen tavoite, että tuotetaan jotain muuta kuin rehuviljaa. Kun ohraa kerran on viljelyssä, niin koitetaan sitten mallasta. On tässä ainakin haasteita.

[Astral]

Sellasta kokemusta noista että teollisuus ottaa parhaat ja tarvitsemansa päältä ja hylkää loput.

Eräänä hyvänä ohravuonna mulla ei menny maltaaks homeiden takia. No eihän siinä mitään, odotti seuraavalle vuodelle niin johan meni maltaaks kun ei ollutkaan mistä valita. Loppu usko noihin firmoihin.

[khd]

Sellasta kokemusta noista että teollisuus ottaa parhaat ja tarvitsemansa päältä ja hylkää loput.

Eräänä hyvänä ohravuonna mulla ei menny maltaaks homeiden takia. No eihän siinä mitään, odotti seuraavalle vuodelle niin johan meni maltaaks kun ei ollutkaan mistä valita. Loppu usko noihin firmoihin.

Viime syksynä multa hylättiin esinäytteen perusteella punahomeen takia maltaaksi yritetty Tipple-rekallinen. Punahomeen raja-arvo oli muistaakseni 5 kpl/200 g. Erä meni kuitenkin rehuksi eikä homeesta ollut mitään riesaa vaikka senhetkisen tiedon mukaan rehutehtaalla oli aivan sama punahomeraja kuin mallastamollakin. Mahtoikohan vaikuttaa "löytöön" 225 euroon kiinnitetty hinta...

[-jk-]

Punahomeen ja valkuaisen takia yleensä mennyt hylkyyn. Barkessa ei ole haljenneet jyvät vaivanneet isommin, Scarletissa muistaakseni enemmän. Viime vuonna lähetin yhdestä erästä kolme kertaa näytteen, ja viimeinen kuivurissa kierätetty ja hieman homejyvistä lajiteltu näyte kelpasi. Eikä kuormastakaan sitten hometta löytynyt.

[masto]

Puintikelan kierrokset rikkoo paljon herkemmin kuin puintiväli. Vihneiden kiinnijäänti jyvään ei haittaa vaan siitä tietää että puinti on tapahtunut hellästi. Jos puintikosteus menee 15 niin hellästi puinti vaikeutuu.

[kylmis]

Jos salaliittoteorioiden linjalle lähdetään, niin lajikkeellakin saattaa olla merkitystä hylkäyksen kannalta. Suosikkilajike kelpaa ehkä helpommin, kuin muut. Eipä tässä ole oikein muuta tehtävissä kuin yrittää ensi syksynä uudelleen. Mallasohran hinnoista ei ole tullut vielä muuta tietoa kuin, että preemio rehuviljaan tulee olemaan vähäinen. Tappio taitaa jäädä niin pieneksi, ettei kannata yrittää ihmeempiä veivauksia.