Koulutustasosta (kyntö)

[Oksa]

katselin, olosuhteen pakosta, tuttavan kossin innostusta kyntöön, kun koulussa oli päässyt tekemään työn näytön ja kun sen teki siellä paluuauroilla niin jotenkinmielenkiinnosta seurasin miten käy sama homma sarka sellaisilla..... aurat valtun perässä ja pellolle: säädöistä ja yleensäkään periaatteesta ei näyttänyt olevan hajuakaan ja kun työjälki oli todella surkeaa alkoi hermot mennä! valttu sai kiertää kunnolla, -noo, karstat poikken putkista ja sitten tunti että ei enää mikään huvita, olkoon! Katselin aikanai sitä touhua ja sitten kun liiat höyryt pois niin jutuille: ei pahemmin ole koulussa ollut perusteita opilla ja neuvoja saanu vain niinkuin kännyllä pellonlaidalta! Huh, alkoi vähän tulla pelko että millaisin eväin nykysoumessa yrittäjiä oikein leivotaan noissa "valtion liikeyrityksissä" ? taitaa olla vanhemmilla työsarkaa opettaa koulunkäyneille työtekoa tulevaisuudessa! ja mikä onkaan into kun kotona ei löydy samanlaista uutta konetta kuin ja tilalla onkin viimekartainen malli..........

[ArtoKui]

En sano mittää muutako, että ei sitä koulusa taho käytäntyä oppia ku hyvi suppiasti. Oohase korvie välistäki palijolti kii..

[HeinäHattu]

Niinhän tuo taitaa olla että tuon sortin taidot opitaan nykyään ihan muualla kuin koulussa, eli jonkun isännän opettamana. Ei taida olla juuri maatalouskoneenkuljettajan ammattitutkintoja tarjolla, vai onko?

[kylmis]

Joo-o. Kyllä minäkin jonkinlaiset säädöt auroihin saan, mutta en ole mikään hyvä kyntäjä. Maatalouskouluja ei ole pahemmin käyty ja käytännön taidot suurin piirtein opetettu vanhan isännän toimesta. Joka ei myöskään hyvä kyntäjä. Mun mielestä ei olisi lainkaan liioiteltua, että järjestettäisiin vielä vanhan ajan kynnönopetusta monenlaisilla auroilla. Tässä voisi olla vaikka Proagrialle sopiva koulutuspointti. Opettajaksi sitten joku, joka oikeasti osaa kyntää. Mun mielestäni sellainen homma, joka olisi oikeasti hyvä osata ihan yleissivistyksen vuoksi.

[TepaR]

Niinhän tuo taitaa olla että tuon sortin taidot opitaan nykyään ihan muualla kuin koulussa, eli jonkun isännän opettamana. Ei taida olla juuri maatalouskoneenkuljettajan ammattitutkintoja tarjolla, vai onko?

Muistuu mieleen aika harjoittelutilalla. Mut pistettiin syksyllä kyntämään ilman sen ihmeempiä opastuksia, no kyllä se pehtoori vähän jotain mutisi suupielestä... Olinhan vähän kyntänyt aiemmin mutta kyllä silloin isäukko oli aurat säätänyt. Eikä noista opinahjossa paljoa puhuttu tai sitten tuli nukuttua nekin tunnit - no sitä sitten isäukolta kyselin jossain välissä vinkkejä

En kyllä vieläkään väitä osaavani kyntää mutta ainakin periaatteessa tiedän millaista hyvän kynnön pitäisi olla

[Cultio]

Aika pitkälle pääsee jo kun lukee auran käyttöohjekirjan ja noudattaa siinä mainitut perusneuvot säätöjen hakemiseen. Olisiko ½ Suomen auroista vielä tehtaan säädöissä mitä vetolaitteen keskilinjan hakuun tulee. Jotkut auramallit taas ei sovi yhtään tietyn traktorin perään.

Perusperiaate minulla on että auraa ei saa pakottaa, eikä se saa pakottaa traktoria. Vain vetää, ja suoraan. Työntövartta ei tarvitse kuin päisteissä.

[perfekt]

Sarka- ja Paluuauralla kyntäneenä sanoisin;

Parhaiten oppii kun lähtee toteuttaan itseään aurojen kanssa pellolle,,,,,,,

Normaali järjellä varustettu Immeinen kyllä hoksaa mikä säätö tekee mitäkin ja miten vaikutta jälkeen

Joskus voi tietty piipahtaa vaikka kyntö kisoissa, niistä saa vinkkiä kun tarkkaan seurailee eri vaiheita työssä

Myös kulutus osien kunnossa pito joko vaihtaen tai hitsaten/ takoen kannattaa tehdä itse sekin , auttaa ymmärtämään taas lisää kynnön saloista.

Laadukkaat tehdastekoiset laitteetkin tietty auttaa asiassa ,,,,,,,,

[956XL]

Kyllä niitä auroja koulussa säädetään...
mm. Agrologi (amk), säädettiin aurat komiasti koulun luokassa katsellen diaesitystä taululta...
Käytännön kautta ne hommat opitaan, oli ihan sama minkä tittelin omistaa.
Mutta silti, eipä ne kaikki kouluja käymättömätkään osaa säätää aurojansa, näköjään...

[ArtoKui]

Kyllä niitä auroja koulussa säädetään...
mm. Agrologi (amk), säädettiin aurat komiasti koulun luokassa katsellen diaesitystä taululta...
Käytännön kautta ne hommat opitaan, oli ihan sama minkä tittelin omistaa.
Mutta silti, eipä ne kaikki kouluja käymättömätkään osaa säätää aurojansa, näköjään...

Meneekö offtopiciks jos kysyn, että mitä tykkäsit muuten agrologin koulutuksesta? Kävikkö nuorisoastee vai ikäihmiste hommisa? Ihte ny alooti nuarisoasteel Agrologi opiskeluja ja vielä ainaki melekosta huttua tuo koulutus... Toimialan töitä odotellessa.

[oppipoika]

Menee pikkuisen asian sivuun mutta täällä kun on ammattilaisia niin pistäkää ohjeita aurojen säätämiseen ja muutenkin kyntämiseen. Minäkin tiedän miltä kynnöksen pitäisi näyttää mutta tällä hetkellä pitää tyytyä suurinpiirtein siihen että traktorin takana on mustempaa kuin edessä

[aurajokilaivuri]

Ei mikään ammattilainen, mutta kohtuullista jälkeä on omasta mielestä tullut.

Traktorista sisäreunasta mitattuna etupään raideleveys vähän takapyöriä leveämmälle. Rengaspaineet tasan ja vetovarret vaakasuoraan ennen aurojen kiinnittämistä, esim rautaputki nostolaitteisiin ja mitta lattiasta. Pellolla työntövarsi pitkän hahlon keskelle ja sivurajoittimet niin että on vapaa-alue keskellä. Muutaman vedon jälkeen mittanauhan kanssa katsomaan että aurat pystyssä ja edestä ja takaa ja vasemmalta ja oikealta runko yhtä korkealla ja ensin karkeasti mittanauhan kanssa että ensimmäinen viilu on yhtä leveä ja sitten silmämääräisesti tai laudan kanssa kynnöksestä katsomalla että tulee yhtä korkea. Ja paluumatkalla taas että kyntösyvyys on sama kumpaankin suuntaan. Vetovastustunnustelut olen kääntänyt lähes nollille, kovilla savilla vain nostelee auroja turhaan ja pilaa jäljen.

Tuossa sivulta 57 alkaen myös ohjeistusta: http://valtramme.valtra.fi/extras/docum ... met505.pdf

Ja Fiskarsin ohjeet: http://personal.inet.fi/cool/shyde1/kyntaja.htm

[Cultio]

Tosi mielenkiintoinen linkki. Sai taas tunnin sateista iltaa menemään.

[nuffieldmaster]

Olen itse saanut oppia aurojen säädön kantapään kautta. Setäni koetti minulle opettaa fiskarssien säädöt, mutta huomasin, että kun säädän ne itse kokeilemalla niin sain laittaa perään vielä kolmannen siiven. No siitä huolimatta oli setäni ja isäni saanut niillä pellot mustattua aikoinaan.

Keväällä sain sitten päästä kyntämään enemmälti 4 siipisillä sarka-auroilla hyvän opettajan (yksit. maatalousneuvoja) kanssa. Hiemanhan eri tavoin nuo uudemmat ja pidemmät vältit säädetään kuin vanhat kyntäjä fiskarssit.

Muuten, työntövarren asento lienee hieman erilainen (ei pitkään reikaan) jos käytössä on työntövarsitunnustelu. Senhän on hyvä olla hieman työntävänä, jotta tunnustelu olisi herkempi. Ja valmetissa laitan työntövarren alimpaan reikään. En ole kyllä kummoinen kyntäjä, mutta koetan koko ajan oppia uutta. Kokeile ja hämmästy tekniikalla.

Joku kyseli tapahtumaa, missä neuvottaisiin aurojen säätö.

Meillä oli Ilomantsin syksyisessä traktoritapahtumassa paikanpäällä neuvoja, ja hän opasti juurta jaksain koko kyntämisen. Siellä oli säädettävänä uudesta vanhaan auraan, ainut jota ei nurmella saatu pelaamaan oli Ferguson lautas-aura. Se ei vain uponnut maahan. Tämän tarkoitus oli lähinnä opastaa ns. mökkitraktoristeja miten pottumaa käännetään oikeaoppisesti, mutta oli siellä kuuntelemassa myös maanviljelijöitä paikalla. Ensivuonna koetamme saada samanlaisen osan myös järjesteltyä uudelleen, joten tervetuloa jo nyt!

[SS]

Senhän on hyvä olla hieman työntävänä, jotta tunnustelu olisi herkempi.

Kaksitoimisessa työntövarsijousessa asettuu aura asetetussa työsyvyydessä siten, että työntövarsi on löysänä. Sitä voip ajaessa tarkkailla. Sitten kun aura pyrkii ylös, vetää työntävarsi korvaketta kallelleen taaksepäin ja puristaa jousipakettia toiseen suuntaan, samalla nostolaite päästää alas ja palauttaa sen korvakkeen keskiasentoon. Ja sitten kun pyrkii menemään syvälle, puristaa toisesta päästä, kun korvake pyrkii kallistumaan eteenpäin, nostolaite nytkähtää ylöspäin ja korvake palautuu keskelle.

Leylandin Belleville-jousinippu toimii just näin. Ja se vetovastussignaali menee siihen pieneen vipuseen korvakkeen oikealla puolella. Sen pikkuvivun toiminta on yksitoimista siten, että tappi puristaa venttiilivivun jousivoimaa vasten koko ajan. Kuitenkin vivulla on neutraali, osto - ja laskuasento erilaisilla korvakkeen kallistuskulmilla..

-SS-

[Jompero]

http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/edit ... o_1998.pdf