Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Jari kirjoitti:
Eikai?? Kun naapurikylällä 89 vehnää tänä kesänä,satoon pettynyt mutta tuollainen hehtopaino. Tuo oma 85.2 ennakkonäyte paras mitä itsellä koskaan,enkä epäile tuota tutun tulostakaan kun oli 275hl vetävään kuivuriin saanut mahtumaan kosteaakin vehnää pitkästi yli 20 tonnia,tarkkaa tonnimäärää en muista.
Nyt alkaa selviimään mullekki miks etelässä ja pohjosessa on samanmoiset sadot tai pohjosessa usein paremmat. Oisko kalbroinnissa eroa.
Tota 89 :ää vois jo hiukan epäillä. Tai sitten päivän pituus yms. seikat vaikuttaa paljon asiaan. Pitääki kysästä paikallisesta viljalabrasta mikä on ollu suurin paino täällä.
Niin,käsittämättömältä painolta tuntuu. Itse mittasin tuolle omalle näytteelle painoksi hiukan alle 84kg, Raision esinäytteessä luki tuo 85.2kg. Viime vuonna vehnät hädin tuskin 75kg,eli vuosissa on eroa Tänä kesänä alkukesä heinäkuun alkupuolelle saakka käytännössä sateeton. Kaikki muut paitsi vehnä,kärsivät olosuhteista huomattavan paljon ja loppukesän sopiva sateisuus oli mannaa. Täällä on kuivuus käytännössä aina satoa rajoittava tekijä, Eepeellä tilanne tyystin toinen. Myöhäisemmät kasvit hyötyivät kasvukauden rytmistä,koskaan aiemmin en ole puinut rypsistäkään sellaisia satoja kuin nyt parhailla lohkoilla.
PS. myös Saanasta lähes 75kg hlp tänä kesänä,eikä ollut edes kuivurissa erityisen kauan. Kuivurillahan saa hehtopainoja nousemaan vaikka kuinkan,nämä kaikki ihan normikuivana puituja.
No,ens kesänä sitten paluu todellisuuteen vehnänkin osalta, vajaa kasikymppistä rehuvehnää jossa ei ole sakoa vaikka kaikki temput on tehty:)
Agronautti kirjoitti:
Kyllä ainakin täällä Savossa päin lämpöä ja aurinkoa riitti.. Viime vuonna oli synkkä ja kylmä kesä mutta silti valkuaista vehnässä 15-16%...
Mutta se valkuaisnäytteiden ero.. oottako lähettänyt useampaan labraan näytteitä samasta viljasta?? Agrilla lienee NIR-testi eli infrapunalla???
Kyllä täälläkin riitti, mutta väärään aikaan Eli tähkälletulon jälkeen(jolloin valkuaista muodostuu) sateista ja koleaa.. Tähkälletulon kynnyksellä oli vielä aurinkoista ja kuivaa, piti pohtia että liukeneeko rakeet maahan vai ei.
tonii kirjoitti:
Ei se kuivuus vaan auringon valon puute!
Kyllä ainakin täällä Savossa päin lämpöä ja aurinkoa riitti.. Viime vuonna oli synkkä ja kylmä kesä mutta silti valkuaista vehnässä 15-16%...
Ei oo ollu riittävän synkkää ja sateista, viime vuoden vehnät ja ohrat järkiään kaikilla viljelijöillä kympin valkuaisella maksimissaan,eikä sadotkaan kummoisia. Viime vuoteen verrattuna,vaikkei mikään normaalia kummempi ollutkaan, huippukesä
Nämä kaks kesää olleet heikoimpia valkuaisten osalta "koskaan", sateet yhteinen nimittäjä. Tänä kesänä valkuaisen piti noinkin korkealla kuiva alkukesä, lannoitetyppi kuitenkin liukeni ja ehti vaikuttaa ilman huuhtoutumista joka olisi ollut selviö mikäli sateet olisi tulleet syyspuolella. Maasta liukeni typpeä loppukesällä,tämä piti valkuaisen edes kohtuullisena.
Avena näyttäis hyvittävän 15% valkuaisesta 30e/tonni. Tähän asti ollut vaan 18e/tonni. Olisiko syynä tämän vuotiset huonot valkuaiset ja nyt uskaltavat laittaa melkein puolet lisää hyvitykseen kun ei pelkoa suurista määristä ole.
Pitää korjata sen verran että 15.5 ja yli on tuo em. 30e/tonni.
Agronautti kirjoitti:
Mutta se valkuaisnäytteiden ero.. oottako lähettänyt useampaan labraan näytteitä samasta viljasta?? Agrilla lienee NIR-testi eli infrapunalla???
Avena (Suomen Viljava) analysoi Zebrasta 11,9 ja Agri samasta purkista otetusta näytteestä 12,4. Ei mikään valtava ero mutta juuri noissa lukemissa vaikuttaa hintaankin jonkin verran.
Jorma kirjoitti:
Tänään sain tulokset omista vehnistä. Tjalve sako 233, valk 15.6 ja hlp 83.6 Amaretto sako 328, valk 11.4 ja hlp 84.1 Molemmat vehnät saivat jo selvästi keltatuleentuneeseen kasvustoon 20-30l/ha typpiliuosta 11.8.
Tjalvessa oli tällöin vain muutamia vihreitä lehtiä jäljellä, Amaretto sen sijaan oli vielä lehtien osalta melkoisen vihreää. Minkäänlaista verrannetta näille ei minulla ole, mutta ehkä Amaretto olisi pitänyt ruiskuttaa viikkoa myöhemmin. Tai sitten siihen ei vaan saa valkuaista.
Aion nyt seurata ja laskeskella mitä noiden kanssa kannattaa tehdä. Mikäli vehnää tullaan ostamaan interventioon päätyy Amaretto ehkä sinne. Toinen vaihtoehto olisi tehdä noista seos jolloin ne menisivät kotimaan myllyihin, tosin melko todennäköisesti peruslaatuisena.
Ensimmäinen kuorma Amaretto - Tjalve seosta päätyi Naantaliin tällä viikolla. Sekoitussuhteena käytin 2/3 Amarettoa ja 1/3 Tjalvea ja valkuainen oli tällä systeemillä 13.3% Tuntuu toimivan.
Jatkoa ajatellen en tiedä olisiko parempi siirtyä vain yhteen hyvin valkuaista ja ei ihan niin hyvin satoa tuottavaan lajikkeeseen vai pitäytyä tässä kahden lajikkeen systeemissä ja sekoittaa niitä.
olis mukava tietää sakolukukin. sitä kun ei korjailla ihan samassa suhteessa kun valkuaista tai painoo. veikkaukseni 260.
mun tuli käytännössä kaikki reilu parisataatonnia 12.1-12.3 valkuaista. muut arvot tietysti kohdillaan niinku kaikilla tänä vuonna. kenelläs olis lähellä sekotustavaraa tohon? vaikka viimevuotista missä ei oo sakoo tai painoo ni ei tarvis ihan niin paljo maksaa... ku yli 12.5 pääsis ni sais loimaan avenalta ees ton 117 eskoo ja voi noustakin keväällä.. tai sit ei.
Jorma kirjoitti:
Tänään sain tulokset omista vehnistä. Tjalve sako 233, valk 15.6 ja hlp 83.6 Amaretto sako 328, valk 11.4 ja hlp 84.1 Molemmat vehnät saivat jo selvästi keltatuleentuneeseen kasvustoon 20-30l/ha typpiliuosta 11.8.
Tjalvessa oli tällöin vain muutamia vihreitä lehtiä jäljellä, Amaretto sen sijaan oli vielä lehtien osalta melkoisen vihreää. Minkäänlaista verrannetta näille ei minulla ole, mutta ehkä Amaretto olisi pitänyt ruiskuttaa viikkoa myöhemmin. Tai sitten siihen ei vaan saa valkuaista.
Aion nyt seurata ja laskeskella mitä noiden kanssa kannattaa tehdä. Mikäli vehnää tullaan ostamaan interventioon päätyy Amaretto ehkä sinne. Toinen vaihtoehto olisi tehdä noista seos jolloin ne menisivät kotimaan myllyihin, tosin melko todennäköisesti peruslaatuisena.
Ensimmäinen kuorma Amaretto - Tjalve seosta päätyi Naantaliin tällä viikolla. Sekoitussuhteena käytin 2/3 Amarettoa ja 1/3 Tjalvea ja valkuainen oli tällä systeemillä 13.3% Tuntuu toimivan.
Jatkoa ajatellen en tiedä olisiko parempi siirtyä vain yhteen hyvin valkuaista ja ei ihan niin hyvin satoa tuottavaan lajikkeeseen vai pitäytyä tässä kahden lajikkeen systeemissä ja sekoittaa niitä.
Pitää taas paljastaa tyhmyytensä ja kysellä tyhmiä. Mutta onko toi ostajan mukaan ihan hyväksyttävä menettely? Eli onko leipävehnällä lajipuhtaudella mitään merkitystä? Kuinka muuten järkkäsit tuon sekoituksen? Ajoit kahta siiloa yhtä aikaa elevaattorille ja siitä yhteiseen siiloon.
Jorma kirjoitti:
Tänään sain tulokset omista vehnistä. Tjalve sako 233, valk 15.6 ja hlp 83.6 Amaretto sako 328, valk 11.4 ja hlp 84.1 Molemmat vehnät saivat jo selvästi keltatuleentuneeseen kasvustoon 20-30l/ha typpiliuosta 11.8.
Tjalvessa oli tällöin vain muutamia vihreitä lehtiä jäljellä, Amaretto sen sijaan oli vielä lehtien osalta melkoisen vihreää. Minkäänlaista verrannetta näille ei minulla ole, mutta ehkä Amaretto olisi pitänyt ruiskuttaa viikkoa myöhemmin. Tai sitten siihen ei vaan saa valkuaista.
Aion nyt seurata ja laskeskella mitä noiden kanssa kannattaa tehdä. Mikäli vehnää tullaan ostamaan interventioon päätyy Amaretto ehkä sinne. Toinen vaihtoehto olisi tehdä noista seos jolloin ne menisivät kotimaan myllyihin, tosin melko todennäköisesti peruslaatuisena.
Ensimmäinen kuorma Amaretto - Tjalve seosta päätyi Naantaliin tällä viikolla. Sekoitussuhteena käytin 2/3 Amarettoa ja 1/3 Tjalvea ja valkuainen oli tällä systeemillä 13.3% Tuntuu toimivan.
Jatkoa ajatellen en tiedä olisiko parempi siirtyä vain yhteen hyvin valkuaista ja ei ihan niin hyvin satoa tuottavaan lajikkeeseen vai pitäytyä tässä kahden lajikkeen systeemissä ja sekoittaa niitä.
Pitää taas paljastaa tyhmyytensä ja kysellä tyhmiä. Mutta onko toi ostajan mukaan ihan hyväksyttävä menettely? Eli onko leipävehnällä lajipuhtaudella mitään merkitystä? Kuinka muuten järkkäsit tuon sekoituksen? Ajoit kahta siiloa yhtä aikaa elevaattorille ja siitä yhteiseen siiloon.
kylmis kirjoitti:
Pitää taas paljastaa tyhmyytensä ja kysellä tyhmiä. Mutta onko toi ostajan mukaan ihan hyväksyttävä menettely? Eli onko leipävehnällä lajipuhtaudella mitään merkitystä? Kuinka muuten järkkäsit tuon sekoituksen? Ajoit kahta siiloa yhtä aikaa elevaattorille ja siitä yhteiseen siiloon.
Käsittääkseni kaikki kriteerit täyttävä vehnä menee vastaanottajalla samaan siiloon lajikkeesta piittaamatta. Tai sitten ajavat esinäytteen perusteella korkean valkuaisen omaavat eri paikkaan, mene ja tiedä. Tässä omassa tapauksessa ostaja jopa tiesi, että kyseessä on kahden lajikkeen seos.
Kahdesta eri siilosta purettiin samaan aikaan auton kyytiin. Siiloihin olin etukäteen ajanut "oikean" määrän kumpaakin lajiketta. Kun siilot oli tyhjät auto oli täysi.
kylmis kirjoitti:
Pitää taas paljastaa tyhmyytensä ja kysellä tyhmiä. Mutta onko toi ostajan mukaan ihan hyväksyttävä menettely? Eli onko leipävehnällä lajipuhtaudella mitään merkitystä? Kuinka muuten järkkäsit tuon sekoituksen? Ajoit kahta siiloa yhtä aikaa elevaattorille ja siitä yhteiseen siiloon.
Käsittääkseni kaikki kriteerit täyttävä vehnä menee vastaanottajalla samaan siiloon lajikkeesta piittaamatta. Tai sitten ajavat esinäytteen perusteella korkean valkuaisen omaavat eri paikkaan, mene ja tiedä. Tässä omassa tapauksessa ostaja jopa tiesi, että kyseessä on kahden lajikkeen seos.
Kahdesta eri siilosta purettiin samaan aikaan auton kyytiin. Siiloihin olin etukäteen ajanut "oikean" määrän kumpaakin lajiketta. Kun siilot oli tyhjät auto oli täysi.
Syys ja kevätvehnän sekoitus ei ole ainakaan avenalla kovin suotavaa.
Joozeppi kirjoitti:olis mukava tietää sakolukukin. sitä kun ei korjailla ihan samassa suhteessa kun valkuaista tai painoo. veikkaukseni 260.
Sakoluku oli 227 mikä pikkuisen ihmetyttää, kun esinäytteiden sl:t oli kuitenkin paremmat molemmissa. Kai siellä oli sitten matalampaa joukossa, jota ei vaan esinäytteisiin ollut osunut.
07031979 kirjoitti:Syys ja kevätvehnän sekoitus ei ole ainakaan avenalla kovin suotavaa.
Jotain tuontapaista itsekin muistelen kuulleeni. Onkohan siinäkään silti muuta syytä kuin syysvehnän todennäköisesti matalampi valkuiaispitoisuus(?)
Molemmat saivat tänä vuonna jaetun typpilannoituksen, suhteessa 60%, 20%, 20% (kylvö, oras, tähkä). Olivinilla puolet onnistui, puolet epäonnistui. Epäonnistuneet eivät saaneet viimeistä lannoitusta, eivätkä tautiainetta, eikä kasvunsäädettä.
Edit. Amareton hinta ei sisältänytkään rahtia.
Viimeksi muokannut tonii, 11 Marras 2009, 16:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.