Rakennemuutos?

[Rubinjo]

Viitaten tohon toiseen ketjuun. viewtopic.php?f=18&t=6265
Tällä hetkellä rakennemuutos tuntuu olevan täysin jäissä. Pilvin pimein sivutoimiviljelijät (lue: usein täysin asiasta kiinnostumattomat) "ostavat" tiloja vanhemmiltaan ku eivät kehtaa sanoa että ei nappaa ja todellisuudessa eivät tee tilallaan oikeastaan mitään. (Voisin nimetä heti useamman tapauksen lähistöltä.) Vanha polvi jatkaa niinkun ennenkin. Näitä 20-40 ha viljatiloja paapotaan käynnistysavustuksilla yms.
Uusia kirjekurssilaisia (tilanpidon alottajia) starttas nytkin esim. Tuorlassa useempi kymmenen henkeä.
Tiedän että tuo em. on aivan laillista ja jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. En kritisoi heidän tekemisiään, koska noin toimisin varmaan itsekkin samassa tilanteessa. Mutta jos oikeesti haluttas rakennemuutosta ja yksikköjen tehokkaampaa taloudellista tulosta, pitäs myös toimia sen mukaisesti. Tällanen viljelyn pikkunysvääminen, johon ittenikin luokittelen, tulee kokonaisuuden kannalta aivan liian kalliiksi. Pelkällä yksikkökoon suurentamisella ei pitkälle päästä. Jatkajien tulis olla motivoituneita ja ennen kaikkea ammatitaitoisia, jotta tulosta syntyis.

[Amos]

Naulan kantaan!

[kylmis]

20-40ha tilalla ei taida olla juuri toivoa käynnistysavustuksista näiden uusien ehtojen puitteissa. Korjatkaa joku jos olen väärässä. Aloittavien viljelijöiden määrä on hyvin paikallista. Tiedän seutukuntia, jossa uusi isäntiä ei yksinkertaisesti tule ja pellot tulevat viljellyiksi kauempaa olevin isäntien toimesta. Kotikylässäni on taas se tilanne, että peltoa ei käytännössä tule ikinä myyntiin. Vuokramaat vaihtaa omistajaa ehkä sukupolven välein jne. Lähes joka tilalla on jatkaja tilan koosta riippumatta. Laajentaminen on helppoa, maata pitää haalia paljon kauempaa. Mulle on jäänyt epäselväksi kuinka nämä muutamat valtakunnallisestikkin tunnetut isännät ovat saaneet näitä peltoja haltuunsa. Mistä sitä myytävää yksinkertaisesti tulee. Luulen, että Varsinais-Suomessa täytyy olla sellaisia seutuja, joilta innostus maanviljelyyn on totaalisesti hävinnyt ja isommat tilat ovat jo niin isoja, että täppiä löytyy tarvittaessa tehdä hyvinkin isoja maakauppoja. Ei viittisi julkisesti heittää nimiä esimerkeiksi, kun ovat kuitenkin palstan lukijoiden joukossa. Eikä siinä laajentamisessa sinänsä ole mitään moitittavaa. Olen vaan hyvin utelias tietämään, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Jos vaikka itsekin oppisi jotain.

[Rubinjo]

20-40ha tilalla ei taida olla juuri toivoa käynnistysavustuksista näiden uusien ehtojen puitteissa.

Jos näin on, hyvä niin. Aikasemminhan laskettiin likveissä koko ruokakunnan kaikki tulot yhteen ja sitte tarkasteltiin "tilan kannattavuutta".

[Joomies]

20-40ha tilalla ei taida olla juuri toivoa käynnistysavustuksista näiden uusien ehtojen puitteissa.

Jos näin on, hyvä niin. Aikasemminhan laskettiin likveissä koko ruokakunnan kaikki tulot yhteen ja sitte tarkasteltiin "tilan kannattavuutta".

Menee Kylmiksen kuvaamalla tavalla. Taannoin erään lautakunnan kokouksessa kirjattiin tietona; kunnassa tehty alkuvuonna sukupolvenvaihdoskauppoja x kappaletta ja aloittamistukia myönnetty x-n kappaletta.
Eli kaikkia vaihdokset eivät olleet saaneet aloitustukea.

[aurajokilaivuri]

Mistä sitä myytävää yksinkertaisesti tulee. Luulen, että Varsinais-Suomessa täytyy olla sellaisia seutuja, joilta innostus maanviljelyyn on totaalisesti hävinnyt

Jokivarsista kun lähtee päällystämättömiä teitä peräkylien suuntaan, pakettikuivaamojen pienentyessä löytyy autioita tai kesämökkinä olevia tiloja yllättävänkin paljon. Joukossa saattaa vielä olla jokunen joka dextan kanssa 50-luvun kalustolla niitä viljelee, ja sitten eräänä keväänä dextan tilalla on fendt ja nelimetrinen rapidi kun isäntä on siirtynyt vanhainkotiin tai hautuumaalle.

[SS]

Kyllä rakennemuutoksen vauhdittamiseksi on tulossa lisäkeinoja, onhan jo tukia alettu painottaa investointitukien ja aloitustukien suuntaan. 20-40 ha:n viljatilan ei kannata tämmöisiä tukia hakea. Jos jokin tällaiset tuet estää, se on työpaikka, joka tällaisen pikkutilan jatkajalla on ja joka ei sitä meinaa ainakaan heti antaa pois. Muita tuloja on liian paljon verrattuna maataloustuloon.

Luopumistukiehdot kannustavat tilakoon suurenemiseen, samoin luovutusvoiton verovapaudet. Mutta täämä ei riitä.

Ennustan, että MT:n taannoisen yliökirjoituksen väläyttämät maanostorajoitukset muuten kuin elinkelpoiselle tilalle ovat tulossa takaisin, myös perillisiä tullevat koskemaan.

Ei välttämättä mene kauan kun luovutusvelvollisuus on tosiasia.

Silti ihmetyttää, miksi toiminnallisen nollatuloksen (ilman tukia) saavuttamisen raja maataloudessa menee vuosi vuodelta kauemmas, panokset ja koneet ja palkkatyö kallistuu, vaikka olisi 5000 ha, on sitten jo muuta yleiskulua nin paljon, että vaan tarvitaan yhä sitä tukea.

Herää kysymys koko tuetun peltoviljelyn mielekkyydestä Suomessa, jos asiaa katsoo ns. suurten viljamaiden suunnasta.

Suomessa on Euroopan alueella kovimpia rakennemuutoksen vauhteja, eli kyllä kokonaisuutena maataloudessa rakennemuutosta tapahtuu. Jotkut eivät vain malttaisi odottaa, luulen.

-SS-

[Agriduunari]

Tässä koko systeemissä mua häiritsee tämä eri alueiden ja tuotantosuuntien erilainen kohtelu. Mun mielestä samasta työstä pitäisi saada sama palkka.

Tuosta kasvintuotannosta tai peltoviljelystä. Se alkaa olla aikalailla harrastusluonteista toimintaa. Taloudellisia edellytyksiä sillä ei ole. Jos tukematon tuotantokustannus esim. rehuohralla on 300 - 500 €/tn ja tuettu kasvitiloilla 200 - 300 ja eläintiloilla vähän vähempi. Ja markkinahinta on alle 100€/tn niin ...

Vaikka jotkut sanovat, että raha sinällään on arvotonta. Eikä rahan kerääminen kuulu tärkeänä talouteen. Raha on keino kierrättää työtä, tavaroita ja palveluksia. Bisnekseen kuuluu se, että joku tekee sen, mitä osaa ja vaihtaa tuotoksiaan siihen, mitä joku toinen osaa. Tarkoitus on saada menot katettua ja ehkä vähän voittoakin. Rahan arvo on pelkkä sopimus ja rahataloudessa sen voima on siinä liikkeessä, mitä se tekee ahertajalta toiselle.

Eli kansantaloudellisesti olemme tärkeitä pidämme rahan liikkeellä. Se ei jää makaamaan tilillemme, vaan kaikki menee, mitä tulee.

Jos kyseessä olisi yritys jota pitäisi saneerata niin mitä pitäisi tehdä? Kustannuksia alas? Lopputulos koneet ja kalusto pois ja pellot vuokralle?

[Carnivor]

Mielestäni voisi harkita veronkevennyksiä niille luopujille, jotka myyvät tai vuokraavat pitkäaikaisella sopimuksella rajanaapurille. Tällöin päästäisiin ehkä hieman yhtenäisempiin tilakokonaisuuksiin ja toisaalta hintakin voisi olla kohtuullisempi kuin täysin avoimessa huutokaupassa.

[Cultio]

Yksinkertaisin ja nopein ratkaisu olisi vaatia tilanpitäjältä (lue: tuensaajalta) jonkinlaista koulutusta, esim maatalousyrittäjä tms. Näitä kursseja järjestetään aikuiskoulutuksena myös, ja jos joku viljelee sivussa 10 ha vain tukien takia niin tuskin hän järjestää itselleen useaa vuosilomaa vain sen takia. Toisaalta jos niin tekee, kertoo se että aitoa kiinnostusta on alaan, ja mielestäni sellaisilta ei tulisi evätä mahdollisuutta yrittää. Kun katsoo omassa kunnassa tukiaisten häntäpäätä, niin yllättävän paljon nimiä siellä on, joiden ei oikeastaan tarvitsi tehdä sitä, mutta kun systeemi sen mahdollistaa niin miksi ei. Joukossa on myös kuolinpesiä, tehdaseläkeläisiä jne. Vielä pahempaa on se että nämä antaa heinän kasvaa jonka naapuri "saa" sitten ilmaiseksi korjata. Itselle jää tuet tekemättä mitään, mikä on ihan hyvä lisäraha jo alle 10 ha:lla, kyllä sillä kesärenkaat maksaa ja tankkaakin.

Mutta edelleen olen sitä mieltä että maita ei saa sosialisoida. Se on jokaisen oikeus pitää peltonsa viljelemättä, vaikkakin se on suoraa kiusantekoa naapurille. Jos sille tielle lähtee, niin kenenkään omaisuus ei ole enää turvassa. Jokaisella on myös oikeus olla tienaamatta rahaa, jos pellot ei tuota mitään niin se on jokaisen oikeus uhrata omat rahat siihen. Sitäpaitsi, harvoin nämä ovat ne jotka huutavat enemmän tukea! Se että "vaaditaan" naapurilta pellot omaan käyttöön tämän perusteella on suurinta egoismia mitä maataloudessa näkee, sitä mielipidettä tulee hävetä!

Jos vedetään joku ha-raja jonka alla tukia ei saisi ei myöskään ole reilua. 5 ha porkkanatila on jotain ihan muuta kuin 40 ha rehuviljatila. Eläintila on eri kuin kasvitila. Ja miksi oma laajentuminen olisi näistä kiinni: tehkää sopimukset naapureiden kanssa että he toimittavat (tietyn laatuista) rehua teille, analyyseillä todettua ja viljavuuden mukaisesti. Tai että te korjaatte sadon kunhan pellot täyttävät tietyt vaatimukset (salaojat, liittymät, kalkki jne). Ei sivutoimiviljelijä mitenkään ole vapautettu rahdeista, viljan säilytyksestä, tuotteiden myynnistä jne. Se voisi hyödyntää molempia osapuolia ihan hyvinkin.

Mutta kyllä täälläkin löytyy jääräpäitä joita suoraan pitäisi leipoa turpiin, mutta kuka minä olen vaatimaan toisen omaisuutta omaan voitontekoon?

[nautafarmari]

Yksinkertaisin ja nopein ratkaisu olisi vaatia tilanpitäjältä (lue: tuensaajalta) jonkinlaista koulutusta, esim maatalousyrittäjä tms. Näitä kursseja järjestetään aikuiskoulutuksena myös, ja jos joku viljelee sivussa 10 ha vain tukien takia niin tuskin hän järjestää itselleen useaa vuosilomaa vain sen takia. Toisaalta jos niin tekee, kertoo se että aitoa kiinnostusta on alaan, ja mielestäni sellaisilta ei tulisi evätä mahdollisuutta yrittää. Kun katsoo omassa kunnassa tukiaisten häntäpäätä, niin yllättävän paljon nimiä siellä on, joiden ei oikeastaan tarvitsi tehdä sitä, mutta kun systeemi sen mahdollistaa niin miksi ei. Joukossa on myös kuolinpesiä, tehdaseläkeläisiä jne. Vielä pahempaa on se että nämä antaa heinän kasvaa jonka naapuri "saa" sitten ilmaiseksi korjata. Itselle jää tuet tekemättä mitään, mikä on ihan hyvä lisäraha jo alle 10 ha:lla, kyllä sillä kesärenkaat maksaa ja tankkaakin.

Mutta edelleen olen sitä mieltä että maita ei saa sosialisoida. Se on jokaisen oikeus pitää peltonsa viljelemättä, vaikkakin se on suoraa kiusantekoa naapurille. Jos sille tielle lähtee, niin kenenkään omaisuus ei ole enää turvassa. Jokaisella on myös oikeus olla tienaamatta rahaa, jos pellot ei tuota mitään niin se on jokaisen oikeus uhrata omat rahat siihen. Sitäpaitsi, harvoin nämä ovat ne jotka huutavat enemmän tukea! Se että "vaaditaan" naapurilta pellot omaan käyttöön tämän perusteella on suurinta egoismia mitä maataloudessa näkee, sitä mielipidettä tulee hävetä!

Jos vedetään joku ha-raja jonka alla tukia ei saisi ei myöskään ole reilua. 5 ha porkkanatila on jotain ihan muuta kuin 40 ha rehuviljatila. Eläintila on eri kuin kasvitila. Ja miksi oma laajentuminen olisi näistä kiinni: tehkää sopimukset naapureiden kanssa että he toimittavat (tietyn laatuista) rehua teille, analyyseillä todettua ja viljavuuden mukaisesti. Tai että te korjaatte sadon kunhan pellot täyttävät tietyt vaatimukset (salaojat, liittymät, kalkki jne). Ei sivutoimiviljelijä mitenkään ole vapautettu rahdeista, viljan säilytyksestä, tuotteiden myynnistä jne. Se voisi hyödyntää molempia osapuolia ihan hyvinkin.

Mutta kyllä täälläkin löytyy jääräpäitä joita suoraan pitäisi leipoa turpiin, mutta kuka minä olen vaatimaan toisen omaisuutta omaan voitontekoon?

Joku kirjottaa asiaakin.

[Rubinjo]

Yksinkertaisin ja nopein ratkaisu olisi vaatia tilanpitäjältä (lue: tuensaajalta) jonkinlaista koulutusta, esim maatalousyrittäjä tms. Näitä kursseja järjestetään aikuiskoulutuksena myös, ja jos joku viljelee sivussa 10 ha vain tukien takia niin tuskin hän järjestää itselleen useaa vuosilomaa vain sen takia. Toisaalta jos niin tekee, kertoo se että aitoa kiinnostusta on alaan, ja mielestäni sellaisilta ei tulisi evätä mahdollisuutta yrittää.

Kannatetaan. Tällä vois hyvinkin saada heti karsittua turhat mammanpojat ja -tytöt pois, jotka vaan vanhempien mieliks "jatkaa". Useinkin vanhempien poistuttua nämä heivaavat homman.

Mutta edelleen olen sitä mieltä että maita ei saa sosialisoida. Se on jokaisen oikeus pitää peltonsa viljelemättä, vaikkakin se on suoraa kiusantekoa naapurille. Jos sille tielle lähtee, niin kenenkään omaisuus ei ole enää turvassa. Jokaisella on myös oikeus olla tienaamatta rahaa, jos pellot ei tuota mitään niin se on jokaisen oikeus uhrata omat rahat siihen.

Täältäkin ei pakkososialisoinnille.
Mutta miks ihmeessä metsälaki kieltää metsän tuhoamisen, mutta pellon tuhoamista ei kielletä missään.
Näitä asioita ei kannata tarkastella naapurikiistojen mittakaavasta, vaan pitäs ajatella kokonaisuutta.
Väki lisääntyy ja tuottavat pellot tarvitaan tehokkaaseen ruuan tuotantoon.

[Agriduunari]

Ja miksi oma laajentuminen olisi näistä kiinni: tehkää sopimukset naapureiden kanssa että he toimittavat (tietyn laatuista) rehua teille, analyyseillä todettua ja viljavuuden mukaisesti. Tai että te korjaatte sadon kunhan pellot täyttävät tietyt vaatimukset (salaojat, liittymät, kalkki jne). Ei sivutoimiviljelijä mitenkään ole vapautettu rahdeista, viljan säilytyksestä, tuotteiden myynnistä jne. Se voisi hyödyntää molempia osapuolia ihan hyvinkin.

Tuntuu tuo raaka kapitalismi toimivan täälläkin. Rehuvehnästä tarjoavat tasan sen kuin kauppakin. Tietävät, että interventioon ei täälä lähdetä kuskaamaan.

Riippuu naapurista toisen kansssa toimii, toisten ei. Kilpailu pelloista on sen verran kova, että vaatimukset ei voi olla kovia. Aina löytyy joku, joka tekee paremman tarjouksen.

On niitä, jotka ostavat peltoja ja pistävät sitten sen vuokralle. Vuokra sellainen, että maksaa itsensä takaisin. Omistaja nostaa tuet, renki viljelee. Kaikenlaisia "älyttömyyksiä" löytyy. Kerralla kun vuokraa tuollaisen 40 - 50 ha kilpailun jälkeen. Ja joulukuussa pitäisi löytyä taas se reilut vajaat 30000. Niin alkaa varmasti katsella niitä rajan takaolevia viljelemättömiä peltoja toisella silmällä. Onneksi ei ole kilpailuissa pärjännyt.

Ja onhan tuo jotenkin kannattavaa näille "sivutoimisille", ei investointeja ajetaan edellisen sukupolven kalustolla tai se ajaa. Jyvillä maksetaan panokset ja tuet jää yli.

[SS]

Mutta miks ihmeessä metsälaki kieltää metsän tuhoamisen, mutta pellon tuhoamista ei kielletä missään.

Tämä metsän tuhoaminen lienee mitattavissa oleva asia. Kiistoja siinäkin on maakunnassa ollut, kun on ns. asiantuntijat nähneet "vajaatuottoisuutta", aiheuttaa usein metsien menon avohakkuuseen omistajasta riippumatta vähän niin kuin lastensuojelussa lapsi otetaan huostaan niin asiantuntijaelimet ottavat näin ollen metsän "huostaan"...

Mutta jos pellon pH:t ja hivenet on kunnossa, onko se vajaakäytöllä, vaikka se olisi vähäisemmän viljelijän hoidossa vs. laajentumishaluisen suurviljelijän tilusten reuna-alueilla, jopa kymmenien kilometrien päässä ?

Ei maiden pakkolunastus tehokkaampaan käyttöön varmaankaan olisi sosialisointia vaan "markkinasosialisointia" , olisihan siinä kuitenkin taitava liikemies bisnestä niillä pelloilla tekemässä, valtionpelloiksihan ne eivät menisi ?

Mutta niin kuin huomataan, aika usein sellaista, joka ei haluaisi myydä maitaan toiselle viljelijälle, vaan viljellä niitä edelleen tehottomasti, sitä pidetään jotenkin kiusantekijänä. Kanssaviljelijöiden taholta paine nousee joka vuosi, onko koneeni riittävän uusi, onko kasvusto parasta mahdollista luokkaa, ettei joudu osaavien ammattiviljelijöiden hampaisiin, maanpilaamisesta ja kiusanteosta syytettynä ?

Usein markkinahäiriöistä syytetään suurta pienviljelijöiden joukkoa, sitä ei kyllä osata selittää, miten se pelto tehokkaammin viljeltynä ei tuottaisikaan enää ylituotantoa, tai miten suuremmaan tilan hallinnassa metsänreunojen heinikot olisivat vähemmän maanhävittämistä kuin pienviljelijän hevosheinälohkot.

-SS-

[Rubinjo]

Tarkotin tolla tuhoamisella ihan konkreettista viljelemättömyyttä. Eli annetaan salaojitetun pellon pusikoitua ja lopulta "metsittyä". Tällaistahan ei mikään laki kiellä, vaikka homma on täysin anteeksiantamatonta näin aktiiviviljelijän näkökulmasta. Samaan osastoon vois laittaa elinkelpoisten (yhtenäisten) maatilojen silppuamisen perinnönjakotilanteessa yms. Sellasissa tilanteissahan voisi olla joku kannustin laissa mikä käytännössä estäisi pirstomisen.