Fendtin portaaton (juttua myös muista portaattomista)

[koivumaki]

löysin Ariel Dodgen patentin v.1935
Fendtin laatikkohan se siinä,mekaanisena versiona vain

http://www.gizmology.net/cvt.htm

[retku]

valtrassa vanhan 3 portaisen aluevaihteen tilalla 2 vaihdetta. vanhan 4 vaihteisen päävaihteiston tilalla 2 vaihdetta. eli ei mitään samaa vanhan kanssa. periaate toki sinne päin, koppa sama,siirtäjät samantapaset,ym. laakeroinnista en tiiä onko vahvempi? voimanotto on ihan sama samoten ajovoima.

lähinnä tavaran paljous siinä sitä hintaa nostaa. tuotantokustannukset ehkä pysyy kurissa joo kun suht samoja komponentteija pystytään valmistamaan paljon. merkistäriippumatta mekaaninen laatikko on kallis ja monimutkainen, jos ei valmistaa niin ainakin korjata.
----

pakkojen maljat oli silmin nähden vahvemmat.
---

juu s-matic nimenomaan se steyri mitä kattelin agritechnikassa.

käytetään nykyään tässä:

http://www.pfanzelt-maschinenbau.de/en/

muutenkin mielenkiintonen traktori. metsäversiona.

[koivumaki]

valtrassa vanhan 3 portaisen aluevaihteen tilalla 2 vaihdetta. vanhan 4 vaihteisen päävaihteiston tilalla 2 vaihdetta. eli ei mitään samaa vanhan kanssa. periaate toki sinne päin, koppa sama,siirtäjät samantapaset,ym. laakeroinnista en tiiä onko vahvempi? voimanotto on ihan sama samoten ajovoima.

lähinnä tavaran paljous siinä sitä hintaa nostaa. tuotantokustannukset ehkä pysyy kurissa joo kun suht samoja komponentteija pystytään valmistamaan paljon. merkistäriippumatta mekaaninen laatikko on kallis ja monimutkainen, jos ei valmistaa niin ainakin korjata.
----

pakkojen maljat oli silmin nähden vahvemmat.
---
----koko konstruktio on sitten muuttunut vuoden kuluessa tai meille puhuttiin soopaa tai sitten mun kovalevy on totaalisesti seonnut
----itse en Vallun laatikon osia tunne,höpinät joita kuuntelin perustuivat vanhan DPSn käyttöön sekä Versun että Directin peruskamppeena...siinä meni sekin etu sitten
juu s-matic nimenomaan se steyri mitä kattelin agritechnikassa.

käytetään nykyään tässä:

http://www.pfanzelt-maschinenbau.de/en/

muutenkin mielenkiintonen traktori. metsäversiona.

---tota mäkin kattelin..

[retku]

juu. tälleen mä olen sen portaattoman ymmärtäny. 4 aluettahan (mekaanista välitystä) siinä on? jos olis sama laatikko kun vanhassa niin siellähän olis 12 aluetta (mekaanista välitystä)

[Cultor]

Mitä otsikkoon tulee, Fendtin portaattomassa peruutusnopeuksilla hydrauliikan osuus tehonsiirrosta on aina 100%.

Tämä on totta, mutta eikö eteenpäin mekaanisen vedon osuus Fendtissä ole aina vähintään 50%?

No ei... liikkeelle lähtiessä hydrauliikan osuus on liki 100%. Nopeuden kasvaessa mekaaninen osuus lisääntyy. Kaavion mukaan hitaammalla alueella n. 14 km/h nopeudella suhde on 50/50.

[koivumaki]

juu. tälleen mä olen sen portaattoman ymmärtäny. 4 aluettahan (mekaanista välitystä) siinä on? jos olis sama laatikko kun vanhassa niin siellähän olis 12 aluetta (mekaanista välitystä)

-niin ymmärsin,että vain DPS olis jääny ennalleen ja sitä lisätty versussa sivuakselilla 5 portaiseksi.Tässä ainakin pikavaihdemäärä taitanee olla oikein.
-Versussa onkin nyt 6 portainen aluelaatikko,vuosi sitten puhuttiin neljästä,eli vuosi sitten olis kokonaisvälityslukumäärä ollu 20,nyt se 30.
-Directin rakenneperiaatteeksi sanotiin,että versun laatikon sivuakselin tilalle asennetaan hydrauliyksikkö,aluevaihteisto jää ennalleen.Eli DPS olisi jäänyt CVT laatikon osaksi,niiden jälkeen 4 portainen aluelaatikko,kuten Versussa(tämä siis Vssä nyt 6 portainen)

Nyt näyttää siltä,että tuotteet on tosiaan eriytetty.Osista osa varmaan samoja,mutta osakokonaisuuksista ei enää.

Varmaan tuotekehityksessä on tullut semoisia haasteita,että on ollut pakko muuttaa rakenteita.Toivotaan nyt kuitenkin,että tuotteesta tulee hyvä.

[Cultor]

-niin ymmärsin,että vain DPS olis jääny ennalleen ja sitä lisätty versussa sivuakselilla 5 portaiseksi.Tässä ainakin pikavaihdemäärä taitanee olla oikein.
-Versussa onkin nyt 6 portainen aluelaatikko,vuosi sitten puhuttiin neljästä,eli vuosi sitten olis kokonaisvälityslukumäärä ollu 20,nyt se 30.

Oikeastaan 4-portainen ynnä mekaanisesti kytkettävä ryömintävaihde kahdelle alimmalle alueelle.

-Directin rakenneperiaatteeksi sanotiin,että versun laatikon sivuakselin tilalle asennetaan hydrauliyksikkö,aluevaihteisto jää ennalleen.Eli DPS olisi jäänyt CVT laatikon osaksi,niiden jälkeen 4 portainen aluelaatikko,kuten Versussa(tämä siis Vssä nyt 6 portainen)

Erillinen ryömintävaihde on Directissä tarpeeton. Ryömintävaihteilla ei tyypillisesti haeta lisää vetovoimaa, vaan alhaista nopeutta. DPS:än välitykset poikkeavat kolmevaihteisesta pikavaihteesta, runko saatta olla samakin. Aika vahva sen täytyy olla kestääkseen pulling-traktorissa.

[koivumaki]

No kyllähän loppujen lopuksi HT,Versu ja Direct taitavat samojakin osia sisällään pitää..
Ja voihan kait olla niinkin kuten Retku mainitsi,että DPS:ää on vahvistettu.Taas muistinvarasta sanottuna max.momentti Vallun laatikolle oli aiemmin jotain 670 Nm luokkaa,nyt taitaa 202 tarjota 800Nm.

Kyllähän noiosat vetotraktorikäytössä rajallisen ajan kestää...eihän siellä pienet hilseet mitään meinaa,osat vaan usein vaihtoon......

[retku]

niin. dps:n malja oli silmin nähden vahvempi. eli siitä on takuuna vain meikäläisen omat muistikuvat.

dps:hän on vahvistunut jo muutenkin useesti. 95 vuona ekan kerran, t sarjan ekoissa vahvempi kuin esim 8950:ssä. mitä sitte ihan uusimmissa, esim. advancessa, voi olla jo vahvempi kuin ekoissa teekkareissa?

vahvistukset on ainakin 90-00 luvulla ollu pieniä, levyjä on sama määrä, mutta joitain lukituksia, ym vahvistettu. nyt näkemässäni direktin vaihteistossa malja oli paksumpi, siis se osa minkä sisällä levyt on.

jonkun 93 vuotisen 8400:n pikaihdehan kestää suoraa vetoa vaikka 300hv. mutta jos ylämäessä lyöt niillä tehoilla (tehojen loppuessa ) pienemmälle niin johan pakka luistaa.

portaattomassa tätä ongelmaa ei ole. pakat on aina 100% kiinni. kestää heti ihan toisella lailla.

itse plannettahan pikavaihteissa on kestäny paremmin kuin pakat, eikä ne pakatkaan kait mitään hirmu heikkoja oo ollu. meidän talon dps vaihteisista menny pakat 15800h ja n.14000h kohdalla.
----

versussa on myös jotain muutoksia. tuleeko pehmennys uuden komponentin kautta? vanhat suunnanvaihtajan pakat aina 100% kiinni ja pehmennys (luisto) uudensta laatikon sivussa/etupuolella olevasta vaihteesta??
---

voihan siellä olla samoja rattaita vaikka kuinka. esim. pyörimisnopeuden nostolla saadaan lisää väännön kestävyyttä. vanha ykkösen ratas vaikka ison alueen rattaana,ym. eli samoja osia on voitu sekotella. itse pakkojen levyt varmasti samat. voimanotto on ainakin sama. perä saattaa olla järeempi isolla nostovoimalla olevissa?

hydepumppuhan siirtyy laatikon sissän perän päältä, mutta pumppu on sama kun advancessa. työ ja ajopumput lähtee irti sivuluukusta konetta katkasematta. molemmat pumput on öljytilassa, osaksi öljypinnan alapuolella.
---

ps. kaikki on silmä määräsiä kouluttamattoman traktorikuskin havaintojaa ;--)

[eberi]

Valtra direktissä tuo hydrauli osuus on siis sama kuin Fendtis. Lisäksi paljon muuta. Kyl Fendtin laatikko on aika ankee, jos hitailla nopeuksilla menee valtaosa voimasta hydrauliikan kautta.

[Rolle78]

On nämä uudet laatikot varmasti kestäviä, onhan toi fendt käytetty aika paljon urakoinissa. Tuossa koneagriassa pisti vaan silmiin black beautyn etuakseli, miten paljon se kestää ennen kuin nivelet on väljät. Olihan se siro mutta hennon oloinen. Siinä etunostolaite niin onhan keulassa painoa reilusti. Vrt. esim. kuormaautojen etuakseli. Kestääkö käytössä?

Tämä meni nyt aivan ohi pääteemasta, mutta kestävyydestä elektroniikka pettää ennen mekaniikka, eiks jeh?

[koivumaki]

Valtra direktissä tuo hydrauli osuus on siis sama kuin Fendtis. Lisäksi paljon muuta. Kyl Fendtin laatikko on aika ankee, jos hitailla nopeuksilla menee valtaosa voimasta hydrauliikan kautta.

---siis Valtran ja Fendtin portaattomat ovat täysin eri laatikot.
---Normaaliajossa Fendtin laatikon mek.osuus on yli 50%.

[Rimuli]

No ei... liikkeelle lähtiessä hydrauliikan osuus on liki 100%. Nopeuden kasvaessa mekaaninen osuus lisääntyy. Kaavion mukaan hitaammalla alueella n. 14 km/h nopeudella suhde on 50/50

En vain ymmärrä sitä, että kun pumppu ottaa ensimmäisen planeetan ulkokehältä voimansa, niin eikö se silloin samalla voimalla koita saada aurinkopyörää liikkumaan? Eli täältä tulisi liki sama määrä mekaanista vetoa?

[koivumaki]

No ei... liikkeelle lähtiessä hydrauliikan osuus on liki 100%. Nopeuden kasvaessa mekaaninen osuus lisääntyy. Kaavion mukaan hitaammalla alueella n. 14 km/h nopeudella suhde on 50/50

En vain ymmärrä sitä, että kun pumppu ottaa ensimmäisen planeetan ulkokehältä voimansa, niin eikö se silloin samalla voimalla koita saada aurinkopyörää liikkumaan? Eli täältä tulisi liki sama määrä mekaanista vetoa?

Tottakai kun planeetta pyörähtää niin mekaanista vetoa välittyy myös heti.
Nyt vaan pitää osata erottaa käsitteinä momentti ja teho.
Tehonsiirtoprosenteistahan noissa kaavioissa puhutaan,mm.polttoaineenkulutukseen vaikuttaa tehonsiirtoosuus.
Hitailla nopeuksilla mekaanisen tehonsiirron osuus on pieni,koska planeetan keskiosa pyörii suht hitaasti.Teho kun on momentin ja pyörimisnopeuden tulo.

[retku]

versusta on tulossa "loikkari versio" kulkee 50km/h pienillä kierroksilla. silloin ominaisuudet lähenee tie ajossa portaatonta.