Kuten aikaisemmissa on jo todettu. Raakaa puhdistamolietettä ei pidä keskusteluissa sotkea komposteihin. Kompostointi on tässä tapauksessa se avaintekijä joka mahdollistaa itsessään ongelmallisen jätteen hyödyntämisen maanviljelyssä. Kompostoinnin aikana haitta-aineet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat, ravinteet rikastuvat ja eloperäinen aines jalostuu vakaaksi humukseksi. Lopputuotteen on oltava viljelykäyttöä varten kypsää. Tämä voidaan varmistaa edellä esitellyssä laitoskompostoinnissa.
Aikanaan raskasmetalleja jätevesiin päätyi teollisuudesta, mutta nykyisellään raskasmetallipäästöt ovat vähentyneet ja ohjautuneet teollisuuden omaan käsittelyyn. Raskasmetalleja on myös luonnon kiertokulussa, siis jopa ihmiskehossa. Osa raskasmetalleista, kuten kupari ja sinkki, ovat myös tärkeitä hivenravinteita kasveille. Ongelmallisin on lähinnä kadmium. Puissa raskasmetallit kertyvät pääosin kuoreen ja siksi puuntuhkassa on verrattain paljon niitä. Suurin osa kuitenkin täysin luontaisia. Maassa raskasmetallit pidättyvät voimakkaasti, eivätkä kompostien määrät aiheuta suurta riskiä ruuantuotannolle.
Myös keinolannoitteet sisältävät raskasmetalleja, kuten kadmiumia. Suomen fosfaattivarannot ovat onneksemme, tai siis Norjalaisten onneksi, maailman puhtaimia. Suomessa valmistetuille lannoitteille ei ilmoiteta raskasmetallipitoisuuksia vaan annetaan "puhtaustakuu". Siitäkin huolimatta eräässä tutkimuksessa on todettu Suomessa valmistettujen keinolannoitteiden sisältävän raskasmetalleja (mm. Cd) enemmän kuin puhdistamolietteestä laitoksessa valmistettu komposti. Toki aina tulee varmistua tuoteselosteen turvin käytettävän kompostin puhtaudesta.
Kompostien viljelykäyttö on erittäin suositeltavaa ravinteiden ja etenkin eloperäisen aineksen palauttamiseksi taikaisin kiertoon. Kompostien sisältämän humuksen maanparannusvaikutukset ovat huomattavia.
Itsellä on erittäin positiivisia kokemuksia biojäte- ja puhdistamolietekomposteista viiden vuoden ajalta. Sadot ja viljelyvarmuus ovat nousseet merkittävästi samalla kun lannoituskustannukset ovat pienentyneet kymmeniä prosentteja hehtaaria kohden verrattuna pelkkään väkilannoitukseen. Parina viime vuotena ensimmäiset lohkot ovat päässeet toiselle kierrokselle kompostin käytössä ja positiiviset vaikutukset alkavat kertaantumaan.
Linkkien takaa löytyy yksi taannoin KM:ssä ollut lehtijuttu aiheesta, MTT:n tutkimuksia ja yksi kansainväinen konferenssijulkaisu, jossa runsaasti tietoa komposteista.
Kompostit ovat ravinteikkaita maanparannusaineita, Käytännön Maamies 4/2008
http://www.vapo.fi/filebank/3751-jateko ... -joona.pdf
Biojäte- ja litekompostien käyttömahdollisuudet kasvintuotannossa, MTT:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met28.pdf
Jätekompostit lannoitteena peltoviljelyssä - biologiset ja kemialliset vaikutukset, MTT:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met81a.pdf
Compost and digestate : sustainability, benefits, impacts for the environment and for plant production.
http://www.orgprints.org/13135/
