Vehnän valkuainen 2009-2010

[Twin]

Melko katkeran oloista kirjoittelua. Miksi?
Mielestäni korkean sakoluvun omaavat Kruunun satotasoiset lajikkeet kuten Quarna sopivat nykyiseen markkinatilanteeseen oikein hyvin.
Mikäli hinnoittelu on ensi vuonna edes lähellä nykytasoa on lajikkeen vaihto erittäin perusteltua.

[Köysti]

Juu tuo huono valkuainen on hankala ongelma Keski-Euroopassa kun lajikkeet on jalostettu tuottamaan niin paljon satoa kuin mahdollista ja kyllähän se ilmiö tännekin leviää jalostuksen seurauksena. Pakko se on myöntää, että ennemmin sitä pui täysiä laihoja kuin vajaita huippulaatulaihoja ja näin ilmeisesti ajattelevat monet muutkin kun kerran sellaisia kasveja kehitellään. Kun kaikki vehnät menee omaksi rehuksi niin ei tarvi jännittää sen hinnan suhteen, vaikka hyväähän aina yritetään.

Yks ratkaisu laadukkaaseen syysvehnään vois olla Tarso. Sille vois antaa ihan tolkuttomasti typpeä eikä tarvis ressata pystyssä pysymisestä, vaikka vähän satelis vettäkin. Urho ainakin todistettavasti menee hikevällä maalla kumoon, jos sitä ruokitaan kunnolla. Siinä menee hommat mielenkiintoiseksi jos sattuu sopivalla rytmillä tulemaan sateita puintiaikana ja on melkeinpä pakko kyntää yms.

[SS]

Yks ratkaisu laadukkaaseen syysvehnään vois olla Tarso. Sille vois antaa ihan tolkuttomasti typpeä eikä tarvis ressata pystyssä pysymisestä, vaikka vähän satelis vettäkin. Urho ainakin todistettavasti menee hikevällä maalla kumoon, jos sitä ruokitaan kunnolla. Siinä menee hommat mielenkiintoiseksi jos sattuu sopivalla rytmillä tulemaan sateita puintiaikana ja on melkeinpä pakko kyntää yms.

Onko sulla Tarsosta kokemuksia ? Jos on tuulensuojaiset maat, eikä roustetta, ensimmäinen syysviljavuosi kesannon jälkeen, ja talvisin lunta hiukan enemmän kuin Halikonlahden räntäloskassa, voi Tarso olla varteenotettava lajike. Toisaalta, en liene perhtynyt syysvehnien maksimityppilannoitukseen, jos näin on, että voi laittaa tolkuttomasti, muutan mielipidettäni välittömästi. En vain ole lannoittanut tarpeeksi.

Parivertailuna omissa kokeissa, Urhoon sekä Oliviniin, ei ollut melkoisenkaan mahtava esitys. Kesän kuivuudelle se on arka ja lyhytkasvuisuus silloin ikimuistoista. Orvokit ja niittynurmikat vihertävät talven puraisemassa laihossa Tarson päällä, tähkälletulovaiheessakin, jos ja kun Ally ja Primus eivät ihan tehonneetkaan kuivassa keväässä.

Lajikkeiden pitkäkestoinen suosio kertoo kyllä sen, miten käytännön viljelmillä onnistutaan kyseisen lajikkeen kanssa.

Auran ja siitä edelleen Urhon lakoherkkyys tietyssä kasvuvaiheessa on ihan tuttua. Silloin on tuurista kiinni, meneekö sako. Muutaman kerran oli Urhon kanssa huonoa tuuria, ja juuri silloin satotasokin oli täpinälukemissa. Sakoluku 65 ja hehtopaino 70, sillä mennään laatusadon mallilla.

Mikään ruiskutus ei ota sitä 2 viikkoa maakunnan päällä leijuvaa sumuista sadepilveä pois.

-SS-

[Köysti]

Yks ratkaisu laadukkaaseen syysvehnään vois olla Tarso. Sille vois antaa ihan tolkuttomasti typpeä eikä tarvis ressata pystyssä pysymisestä, vaikka vähän satelis vettäkin. Urho ainakin todistettavasti menee hikevällä maalla kumoon, jos sitä ruokitaan kunnolla. Siinä menee hommat mielenkiintoiseksi jos sattuu sopivalla rytmillä tulemaan sateita puintiaikana ja on melkeinpä pakko kyntää yms.

Onko sulla Tarsosta kokemuksia ? Jos on tuulensuojaiset maat, eikä roustetta, ensimmäinen syysviljavuosi kesannon jälkeen, ja talvisin lunta hiukan enemmän kuin Halikonlahden räntäloskassa, voi Tarso olla varteenotettava lajike. Toisaalta, en liene perhtynyt syysvehnien maksimityppilannoitukseen, jos näin on, että voi laittaa tolkuttomasti, muutan mielipidettäni välittömästi. En vain ole lannoittanut tarpeeksi.

Parivertailuna omissa kokeissa, Urhoon sekä Oliviniin, ei ollut melkoisenkaan mahtava esitys. Kesän kuivuudelle se on arka ja lyhytkasvuisuus silloin ikimuistoista. Orvokit ja niittynurmikat vihertävät talven puraisemassa laihossa Tarson päällä, tähkälletulovaiheessakin, jos ja kun Ally ja Primus eivät ihan tehonneetkaan kuivassa keväässä.

Lajikkeiden pitkäkestoinen suosio kertoo kyllä sen, miten käytännön viljelmillä onnistutaan kyseisen lajikkeen kanssa.

Auran ja siitä edelleen Urhon lakoherkkyys tietyssä kasvuvaiheessa on ihan tuttua. Silloin on tuurista kiinni, meneekö sako. Muutaman kerran oli Urhon kanssa huonoa tuuria, ja juuri silloin satotasokin oli täpinälukemissa. Sakoluku 65 ja hehtopaino 70, sillä mennään laatusadon mallilla.

Mikään ruiskutus ei ota sitä 2 viikkoa maakunnan päällä leijuvaa sumuista sadepilveä pois.

-SS-

Pakko myöntää, että Tarsosta ei kokemuksia ole ja täten ajatukseni on melko teoreettinen. Lueskelin tuossa Keskon viljelyopasta ja siinä Tarso kuvailtiin hikevälle maalle sopivaksi laatutavaraksi, mikä on tietysti vain kauppiaan puhetta. Se, mitä tarkoitin tolkuttomalla typellä meinasi sitä, että tuollainen puolikääpiölajike kyllä kestää maksimitypen ja sen päällekin paljon varmemmin kuin Urho, joka vois olla toinen hyvän valkuaisen kandidaatti syysvehnissä. Muistan lukeneeni KM:stä jutun suuren virolaistilan isännästä, joka tykkäsi Tarsosta kun sitä sai ruveta puimaan ajoissa ja kai se muutenkin on ihan ok, kun kelpaa käyttöön isossa talossa jossa munauksetkin kertautuvat rajusti

[Pasi]

Aura vaitui Tarsoksi muutama vuosi sitten. Muuten ihan mukava, mutta herkkä tosiaan kuivuudelle ja jyväkoko saisi olla suurempi. Sato vaihdellut 4-5 t välillä. Kasvunsäädettä ei tarvita. Kestää typpeä paljon. Pneumaattisella koneella saa huoletta ajaa epämääräillä lohkoilla päällekkäin, eikä ole edes menossa lakoon. Hyvänä talvehtimisvuonna vain ne kohdat, joihin on tullut tuplatypen lisäksi myös tuplasiemen, menevät lakoon.

[kylmis]

Mulla on viljelyssä sellainen näkökanta, että laadun tavoitteleminen on paljon kiinnostavampaa kuin rehun tuottaminen. Rehua kun tuppaa tulemaan muutenkin. Neljä vuotta on nyt vehnää ollut viljelyssä ja tämän ajan paras sato oli tänä vuonna Kruunusta saatu 4600kg/ha. Jos Quarnasta saisi edes 4t/ha ja siinä olisi takeet paremmasta valkuaisesta, niin kyllä mun mielestäni on ihan järkevää siirtyä siihen. Ainakin tämän hetkisellä markkinatietämyksellä preemio leipävehnän eduksi on jonkinmoinen.

Jaettu lannoitus kiinnostaa jonkun verran, mutta sivutoimisella viljelijällä tuo työllistävä vaikutus on jonkinmoinen. Ei osaa vielä varmaksi sanoa, vaikka asiasta innostuisikin.

[Joozeppi]

onko lannoituksen jakaminen todellakin iso vaiva. keskipakoislevittimellä pääsee aika monta hehtaaria kerralla ku määrät kuitenkin pieniä peruslannoitukseen verrattuna. yhdessä ehtoossa ajaa aikasmoisen alan. jos ei levitintä ni urakoisijat tekee tarkan työn ja melko halvalla.

ite meinaan molemmilla vehnillä ja öljykasveilla jakaa ensi vuonna. ammosulfaattia tuli raisiosta siihen tarkoitukseen. voi jättää samalla huonommat alueet, päisteet tai mettänreunat ilman ja ne valmistuu tasasemmin. tai jos esim. rypsi/rapsi epäonnistuu jostain syystä mikä ei mitään uutta näillä hiesuilla niin säästyy turhat panokset. etuja on, toki hieman vaivaakin pitää sitten nähdä.

[Pasi]

Kyllä lisälannoituksen niin äkkiä tekee ettei aika tuskin on ongelma. Mielestäni ratkaisevampi tekijä on, onko ajouria vai ei. Ilman uria tulee helposti niin paljon vihreitä mukaan, että rahallinen hyöty voidaan menettää sitä kautta. Urien tallominen olisi tietysti yksi ratkaisu. Mutta samalla tallotaan kylvetystä pinta-alasta helposti noin 4%. Ilman uria valkuaispitoisempi ja hieman alempi satoinen lajike voi tuottaa paremman taloudellisen tuloksen. Mutta jos on ajourat tekevä kylvökone, niin lannoitus kannattaa ilman muuta jakaa.

[aurajokilaivuri]

Kyllä lisälannoituksen niin äkkiä tekee ettei aika tuskin on ongelma. Mielestäni ratkaisevampi tekijä on, onko ajouria vai ei. Ilman uria tulee helposti niin paljon vihreitä mukaan, että rahallinen hyöty voidaan menettää sitä kautta.

Jos lisälannoituksen voi tehdä samalla työleveydellä kuin tautiruiskutuksen, ne urat on jo tallottu ja toiseen kertaan ajaminen lannoitteenlevittimen kanssa ennemminkin varmistaa niiden tallattujen maassapysymisen kuin lisää vihreän tavaran määrää.

[Joozeppi]

joo tolla on kyllä merkitystä. jos ei uria eikä aio enää kasvustossa käydä niin on mietinnän paikka. itellä 6610 takatuupparissa 11 tuumaset takarenkaat. menee täysin tallomatta kahden rivin sulkuun. työleveys 15 metriä hardissa ja kp-levittimessä. kaks säkkiä tai ruisku täynnä ni 500 kg tarvii nokalle eikä ylämäkeen kannata lähtee.

[Agronautti]

Kyllä lisälannoituksen niin äkkiä tekee ettei aika tuskin on ongelma. Mielestäni ratkaisevampi tekijä on, onko ajouria vai ei. Ilman uria tulee helposti niin paljon vihreitä mukaan, että rahallinen hyöty voidaan menettää sitä kautta.

Jos lisälannoituksen voi tehdä samalla työleveydellä kuin tautiruiskutuksen, ne urat on jo tallottu ja toiseen kertaan ajaminen lannoitteenlevittimen kanssa ennemminkin varmistaa niiden tallattujen maassapysymisen kuin lisää vihreän tavaran määrää.

Kyllä se vehnän ruiskutusjäljestä nousee vihreä ylös...

Vihreää on renkaajäljissä.. kuva 1.9 puinti 14.9..

Mähän ajan vehnälle T1 ja T2 ruiskutuksen isolla Jontulla kun samalla lykätään etupäästä lannoitetta. T3- ruiskutuksen teen pienemmällä nelikolla..Silti pitää erikseen käydä tallomassa renkaanjäljet maahan.. Kapeempaa rengasta pitäisi laittaa
Jos vilja-alaa olisi enempi, niin sitähän voisi puida ruiskutusjäljet erikseen ja myydä ne murskeviljaa käyttävälle tilalle..

[tonii]

Mulla on viljelyssä sellainen näkökanta, että laadun tavoitteleminen on paljon kiinnostavampaa kuin rehun tuottaminen. Rehua kun tuppaa tulemaan muutenkin. Neljä vuotta on nyt vehnää ollut viljelyssä ja tämän ajan paras sato oli tänä vuonna Kruunusta saatu 4600kg/ha. Jos Quarnasta saisi edes 4t/ha ja siinä olisi takeet paremmasta valkuaisesta, niin kyllä mun mielestäni on ihan järkevää siirtyä siihen. Ainakin tämän hetkisellä markkinatietämyksellä preemio leipävehnän eduksi on jonkinmoinen.

Jaettu lannoitus kiinnostaa jonkun verran, mutta sivutoimisella viljelijällä tuo työllistävä vaikutus on jonkinmoinen. Ei osaa vielä varmaksi sanoa, vaikka asiasta innostuisikin.

Jätä 30kg keväällä typpeä käyttämättä, jos kesä näyttää lupaavalle sadon suhteen niin soita urakoitsija levittämään. Jos ei niin säästä lannoitteet ensi vuoteen. Levityskustannus 15e/ha. Lisävalkuaisestahan ei makseta kuin vasta 15,5% jälkeen, joten leipävehnän saaminen noilla lajikkeilla ei kovin kummoista lannoitusta huonona kesänä vaadi?

Edit. Urakoitsijan kaluston voi säätää ajourien mukaan, tai jos niitä ei ole niin työleveys tappiin yli neljäänkymmeneen metriin.

[Jari]

Jätä 30kg keväällä typpeä käyttämättä, jos kesä näyttää lupaavalle sadon suhteen niin soita urakoitsija levittämään. Jos ei niin säästä lannoitteet ensi vuoteen. Levityskustannus 15e/ha. Lisävalkuaisestahan ei makseta kuin vasta 15,5% jälkeen, joten leipävehnän saaminen noilla lajikkeilla ei kovin kummoista lannoitusta huonona kesänä vaadi?

Edit. Urakoitsijan kaluston voi säätää ajourien mukaan, tai jos niitä ei ole niin työleveys tappiin yli neljäänkymmeneen metriin.

Mitä tarkoitat ettei makseta valkuaisesta? 15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

[Kari]

Jätä 30kg keväällä typpeä käyttämättä, jos kesä näyttää lupaavalle sadon suhteen niin soita urakoitsija levittämään. Jos ei niin säästä lannoitteet ensi vuoteen. Levityskustannus 15e/ha. Lisävalkuaisestahan ei makseta kuin vasta 15,5% jälkeen, joten leipävehnän saaminen noilla lajikkeilla ei kovin kummoista lannoitusta huonona kesänä vaadi?

Edit. Urakoitsijan kaluston voi säätää ajourien mukaan, tai jos niitä ei ole niin työleveys tappiin yli neljäänkymmeneen metriin.

Mitä tarkoitat ettei makseta valkuaisesta? 15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Sulla sattuu Jari olemaan "oikea" mylly lähettyvillä, joka ymmärtää hyvälaatuisen pullaviljan päälle. Itsellä lähti samoille seuduille hetki sitten yksi kuorma 14,6% nisua. Eipä Agri ja Avena suuresti pienestä "ylityksestä" palkitse - ikävä kyllä.

[tonii]

Mitä tarkoitat ettei makseta valkuaisesta? 15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Ei täällä ainakaan ole maksettu, tavoite on mahdollisimman vähän yli 12,5% valkuainen, jolloin typpeä ei mene turhaan valkuaiseen, vaan ylimääräiset satoon. Amaretto on varsin haastava ollut, mutta ei vielä luovuttamispisteessä.