Pystyynmyydyn viljan hinta?

[jarre55]

Mikähän lienee yleinen käytäntö pystyynmyydyn viljan hinnoittelussa? Eli ostaja pui itse viljelemäni viljan,vie pois ja kuivaa sen.

Onkohan esim. 50% kaupan maksamasta hinnasta sopiva veloitus?

[Mikama]

Tästä oli jo aikaisemmin syksyllä juttua: viewtopic.php?f=1&t=6069

[Rimuli]

Eräs tapa miten täällä on laskettu pystyviljanhintaa on:

Kaupanhinta-rahti-60€/ha-5€/tonni=pystyynostetun hinta

Siitä toki jokainen arvioi omat puintikulut ja kuivaskulut olosuhteiden mukaan.

Tänävuonna tolla laskuvaalla rupesi 3,5T ohrasato olemaan ilmainen ajaa pystyyn, toki naapurisovun ja tulevaisuuden varalla kannattaa maksaa hieman ekstraa...

[ATH]

Eikö kannattaisi tehdä vaikka Oo.lla taulukko johon voi laittaa kulungit. Laskutusohjelmalla myös onnistuu helposti saamaan tarjoushinnoittelun ajan tasalle.

Yksityiskohtainen tarjous/tosite selventää myyjälle mistä on kysymys.

Myyjä maksaa negatiivisen erotuksen, jos sellaista syntyy.

[Vesa]

Myyjä maksaa negatiivisen erotuksen, jos sellaista syntyy.

Meeppä esittämään naapurille tuommonen tarjous. "Paljonko maksat että otan sun viljas"
Siinä on naapurisopu tiukilla vaikka kuinka selittäisit.

[ATH]

Myyjä maksaa negatiivisen erotuksen, jos sellaista syntyy.

Meeppä esittämään naapurille tuommonen tarjous. "Paljonko maksat että otan sun viljas"
Siinä on naapurisopu tiukilla vaikka kuinka selittäisit.

Näinhän homma on toiminut käytännössä kohta koko 15 v EU-ajan. Viljaa on viljelty tappiolla koko ajan. Viljatilat jotka ovat toteuttaneet suuruuden ideologiaa alkavat olla ainakin täälläpäin Suomea velkaloukussa järjestään. Asia on monille valjennut vasta, kun on alettu laskea sukupolvenvaihdokseen kannattavuutta.

[Cultio]

Mikähän lienee yleinen käytäntö pystyynmyydyn viljan hinnoittelussa? Eli ostaja pui itse viljelemäni viljan,vie pois ja kuivaa sen. Onkohan esim. 50% kaupan maksamasta hinnasta sopiva veloitus?

Eikös tuo nyt ole aika helppo laskea, ynnää viimeisten vuoden kaikki kuivaukseen ja puintiin liittyvät suorat kustannukset ja jaa ne puiduilla hehtaareilla. Jos tulos on esim 100€/ha niin arvioit jonkun satotason arvon, esim ohra syyskuussa 3,5t/ha x 80€/t = 280 €/ha, jolla korjaamalla itse voittaa 180 €/ha. Sillä rahalla pitää tehdä työt puimurissa ja kuivaajalla, maksaa kaluston korkomenot sekä kuljettaa ja varastoida jyvät. Eli käytännössä tonnihinta pystyssä voisi olla reilu puolet tuosta erotuksesta (ehkä 30,-/t ?? ).

Viljaa on viljelty tappiolla koko ajan. Viljatilat jotka ovat toteuttaneet suuruuden ideologiaa alkavat olla ainakin täälläpäin Suomea velkaloukussa järjestään. Asia on monille valjennut vasta, kun on alettu laskea sukupolvenvaihdokseen kannattavuutta.

Osittain totta, viljan ongelma on lähinnä kaluston yksittäiskappaleiden liian suuret ostokustannukset (kuivuri ja puimuri). Tuo heittämäni korjuukuluesimerkki 100€/ha ilman työtä on lähes maksimi mitä voisi nyt hyväksyä. Harva urakoija tulee edes puimaan tuolla taksalla. Tuohon pääsisi 20v vanhalla puimurilla ja yhtä vanhalla kuivaajalla, mutta se ei ole välttämättä optio suurelle viljatilalle, jos meinaa ehtiä korjata kaikki.

[ATH]

Halpa kalusto ja kiinteistöt eivät ratkaise kustannusrakenteen ongelmaa, koska nekin pitää uusia määrävälein ja vanheneva kalusto nostaa myös muuttuvia kustannuksia.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tehokkaimman maatalouskaluston omistajat ovat myös (yleensä) kaikkein kalleimpia käyttää urakoinnissa. Millään muulla alalla ei näin ole. Kalustoahan uusitaan liike-elämässä vain, jotta saataisiin tavalla tai toisella aikaan kustannustehokkuutta sekä kilpailuetua muihin.

Koko pystyyn oston problematiikka taitaakin perustua siihen, että ei osata tai haluta laskea kannattavuutta. Tarkemmin ajatellen tuohon perustuu aika monikin vääristymä peruselinkeinon puitteissa.

[Cultio]

Halpa kalusto ja kiinteistöt eivät ratkaise kustannusrakenteen ongelmaa, koska nekin pitää uusia määrävälein ja vanheneva kalusto nostaa myös muuttuvia kustannuksia.

Olen kyllä täysin samaa mieltä, täälläpäin pystyyn myyneet ovat lähinnä sellaisia, joiden kalusto on vanhempaa eikä niillä ole teoriassa mahdollisuutta laittaa 100-150 k€ uuteen kalustoon kuitenkaan. Mutta nykyisillä kustannuksilla voi päästä niin alhaiseen ha-kustannukseen, ettei ilmaiseksi kannata antaa. Tämä ehkä värjäsi mielipiteeni liikaa.

Mikäli kalusto on yhteisomistuksessa tai muuten omana yhtiönä, voi olla hyvä ettei niihin laskuihin laske mukaan pesämunaa verotuksen takia, vaan maksaa vain todelliset kustannukset. Kun kalusto on loppu ja se uusitaan, tulee uudelle kalustolle "uudet kustannukset" ja sitä myöten varmaankin korkeampi pinta-ala kustannus, jota voi ennakkoon huomioida omassa taloudessa. Suurin ongelma on uudemman puimurin ja kuivurin pääomakustannukset: esim 200 000€ ei makseta noin vain, jo 2-4% korko tekee aikamoisen loven kassavirtaan. Jos tämän ja työmäärän arvioidaan oikein ja taloussääntöjen mukaan, menee suurin osa rehuviljasta tappiolle, eli Vesan kommentti pätee.

[SS]

Viljaa on viljelty tappiolla koko ajan. Viljatilat jotka ovat toteuttaneet suuruuden ideologiaa alkavat olla ainakin täälläpäin Suomea velkaloukussa järjestään. Asia on monille valjennut vasta, kun on alettu laskea sukupolvenvaihdokseen kannattavuutta.

Tuota, ei se koko eteläisessä Suomessa varmaankaan ole näin, jos kilpailu maasta puuttuu. Osalla alueista on olemassa vain iso päsmäriviljelijä, joka vuokraa satoja hehtaareja murto-osalla siitä hinnasta, jota täälläkin on mainittu. Metsästä, urakoinnista tai maa-aineksen myynnistä tullutta pätäkkää on kuitenkin sen verran, että mennään kyökinpöydän ääreen uusimaan vuokrasopimusta ja paukutellaan isonkin alan vuokra kerralla tukkona vanhanisännän eteen. Saattaa myös tilatukikysymys olla neuvotteluvaltti. Nämä alat on keräilty juuri 2000-luvun puolivälin kahta puolta.

Alhaisen vuokratason ansiosta, viljelyssä olevan alueen korkea sato ja kaukana olevien peltojen luonnonhoito tms. käyttö optimoi tuloksen. Nämä myös kylmästi antavat tuon keskieurooppalaisen kevätvehnän tuleentua kunnolla, kyllä pakkaset sitten kuivattavat lopuksi.

Lama-aika on näissä tehotilojen pelloissa näkynyt lähinnä siinä, että vielä muutama vuosi sitten ne metsänreunat niitettiin pari-kolme kertaa kesässä tai tehtiin semmoisia muovisia "jättiläisenmunia" sinne, nykyään ne alat ovat kuin metsittyviä pakettipeltoja, mutta kerran on kierretty ojanpyörtänöt sentään ympäri, enempään ei isäntä itsse irtoa, kun on virolaiset trenkit laitettu pois.

-SS-

[aurajokilaivuri]

Lama-aika on näissä tehotilojen pelloissa näkynyt lähinnä siinä, että vielä muutama vuosi sitten ne metsänreunat niitettiin pari-kolme kertaa kesässä tai tehtiin semmoisia muovisia "jättiläisenmunia" sinne, nykyään ne alat ovat kuin metsittyviä pakettipeltoja, mutta kerran on kierretty ojanpyörtänöt sentään ympäri, enempään ei isäntä itsse irtoa, kun on virolaiset trenkit laitettu pois.

Tai sitten se että LHP:tä ei tarvinnut tänä vuonna enää niittää, joka kolmas vuosi riittää.

[SS]

Tai sitten se että LHP:tä ei tarvinnut tänä vuonna enää niittää, joka kolmas vuosi riittää.

Tuota olen itsekin aprikoinut, Ei ollut laajojen kesantojen niittely mitään vähän työllistävää hommaa, nyt ei tarvii ympäri maakuntaa ajella niillä kaukaisimmilla pelloilla.

Mikähän on se vuokrataso, jolla LHP:tä yleensäkään kannattaa pitää ? Vai onko ruokohelpi metsänreunoille parempi vaihtoehto ? Oletan, että vehnän hinta on lähempänä 100 kuin 200 euroa tonnilta.

-SS-

[ATH]

Palatakseni viljan pystykauppaan.

Voiko mitenkään taloudellisesti perustella sitä, että maksaa yli markkinahinnan naapurille tai muuten tuttavalle, kun ei kehtaa tarjota laskennallista, mahdollisesti jopa negatiivista hintaa, jolloin myyjälle tulee maksu korjuusta.

Tämä negatiivinen tulo on monille tuttu metsän pystykaupoista kun leimikko on niin heikkolaatuinen kaupallisessa mielessä, että myyjä joutuukin maksumieheksi.

Oletan, että tilanteessa jossa ylihintaa maksetaan, viljan pystymyyjä kalastelee lisähintaa syöttinään ostajalla oleva mielikuva mahdollisista lisämaista. En pysty keksimään muuta.


Tätä olisi hyvä käsitellä, sillä vaikuttaa että pystyyn myyjiä voi tulla muutamina lähivuosina nykyistä huomattavasti suurempi osuus. Siis sikäli, mikäli kylmä kyyti jatkuu. Ja miksei jatkuisi.

[Rubinjo]

Palatakseni viljan pystykauppaan.

Voiko mitenkään taloudellisesti perustella sitä, että maksaa yli markkinahinnan naapurille tai muuten tuttavalle,

Oiskohan viljan saannin turvaaminen tulevinakin syksyinä aika hyvä perustelu.

[ATH]

Viljapulaa tuskin nähdään Suomessa lähivuosina. Parilla tutulla jo kahden vuoden kaikki viljat myymättä ja kolmas satokausi alkaa kohta. Itsellä kaikki 09 viljat siiloissa yhä. Kuten naapurillakin.

On kai pakko myydä johonkin hintaan. En usko että hinta ja kysyntä nousee ainakaan kolmeen vuoteen.