Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Valvoja: Farmari-ryhmä
Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Kokemuksia kärryjen ajossa, peltotöissä , ajettavuus ym.
kaikki otetaan vastaan.
kaikki otetaan vastaan.
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
-ek-koneena etupainoinen
-vakiosäädöillä hieman tehoton
-hydr. tuotto hieman alakanttiin mutta pärjää kyllä normaalitöissä
-hydr. liittimissä toisinaan kytkemisvaikeuksia (lika ja jää)
-hieman tahmea vaihteensiirto (alue)
+ketterä, varsinkin teollisuusetuakselilla
+lyhyeksi koneeksi hyvät tieominaisuudet kunnon renkailla
+varmatoiminen, myös talvella
+hyvä suunnanvaihto ja käsijarrun toiminta
+vahva, hyvin toimiva nostolaite ja riittävän pitkät vetovarret
+hyvä vetokoukku, toimii kelillä kuin kelillä
-vakiosäädöillä hieman tehoton
-hydr. tuotto hieman alakanttiin mutta pärjää kyllä normaalitöissä
-hydr. liittimissä toisinaan kytkemisvaikeuksia (lika ja jää)
-hieman tahmea vaihteensiirto (alue)
+ketterä, varsinkin teollisuusetuakselilla
+lyhyeksi koneeksi hyvät tieominaisuudet kunnon renkailla
+varmatoiminen, myös talvella
+hyvä suunnanvaihto ja käsijarrun toiminta
+vahva, hyvin toimiva nostolaite ja riittävän pitkät vetovarret
+hyvä vetokoukku, toimii kelillä kuin kelillä
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Tehottomuus riippuu vuosimallista,mulla -99 ja kaverilla -06 tjsp.,koneilla eroa kuin yöllä ja päivällä. Tai sitten mun konetta ruuvattu,ainakin ruoka maistuu kun töitä tehdään vs. saman tehoinen jontikka.tahko kirjoitti:-ek-koneena etupainoinen
-vakiosäädöillä hieman tehoton
-hydr. tuotto hieman alakanttiin mutta pärjää kyllä normaalitöissä
-hydr. liittimissä toisinaan kytkemisvaikeuksia (lika ja jää)
-hieman tahmea vaihteensiirto (alue)
+ketterä, varsinkin teollisuusetuakselilla
+lyhyeksi koneeksi hyvät tieominaisuudet kunnon renkailla
+varmatoiminen, myös talvella
+hyvä suunnanvaihto ja käsijarrun toiminta
+vahva, hyvin toimiva nostolaite ja riittävän pitkät vetovarret
+hyvä vetokoukku, toimii kelillä kuin kelillä
Plussaa, ööö...
Miinusta, ei niitäkään pahoja. Hytin meluisuus näissä vanhemmissa,ei kyllä uudemmatkaan mitään ihme koneita.
Kaikkiaan sellainen plusmiinus nollakone,parempiakin on mutta metsäkäyttö käänsi valinnan itsellä tähän malliin. Jos pääkäyttö ek. koneena ja pellolla, parempiakin on.
Omasta voisin luopuakin, -99 vuosimallia,5000 tuntia ajettu, etunostolaite jne. 36000€ sis. alv. Kolhuton ja siisti, millirenkaatkin.
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Jos hankinnassa kyseinen värkki, niin vuosimallia kannattaa tähdätä sinne -01-03 tienoille. Eli hitech2 versio, toimii vaihteisto ja suunnanvaihto noita ensimmäisiä vuosimalleja huomattavasti paremmin. -04 jo sähköohjatulla pumpulla, tosin saahan niistäkin voimaa.
Yleensä kun noita käytettyjä metsästää, niin hyvin varustellut on pääsäntöisesti paljon ajettuja. Siis jos vaateena teollisuusakseli yms.. Huolletussa koneessa ei tietysti reilumpikaan tuntimäärä haittaa.
Mä olen kyllä tykänny tuosta pikkuveljestä. Ek käyttö se tosiaan huonoin puoli oli, mutta kuormaaja on siirretty jo toisen koneen keulapainoksi..
Yleensä kun noita käytettyjä metsästää, niin hyvin varustellut on pääsäntöisesti paljon ajettuja. Siis jos vaateena teollisuusakseli yms.. Huolletussa koneessa ei tietysti reilumpikaan tuntimäärä haittaa.
Mä olen kyllä tykänny tuosta pikkuveljestä. Ek käyttö se tosiaan huonoin puoli oli, mutta kuormaaja on siirretty jo toisen koneen keulapainoksi..
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
onko tienopeuksista ja peltokoneiden esim kultivaattori ajosta kokemusta?
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Voimansiirtolinja lienee sama kuin suuremmasssa 8000-sarjassa. Liikenneperällisiäkin kyllä löytyy,
tällöin tienopeus luokkaa 50-60 rengastuksesta ja moottorin max kierroksista riippuen.
Voima kyllä alkaa jo tuolloin olemaan rajoittava tekijä, varsinkin jos perässä on painava perävaunu.
Liikennemalleissa muistaakseni tehokkaammat jarrut ja muita pieniä lisäominaisuuksia.
Kultivaattori ja muut muokkauskoneet kulkevat siinä kuin muillakun samantehoisilla.
Kyntöhydrauliikka toimii hienosti ja on helppo käyttää.
Ohjaamo ei ehkä kaikkein hiljaisimpia, niinkuin tuossa jo mainittiin, mutta käyttöominaisuudet (Kulku, tilat, monipuolisuus, materiaalit, kestävyys ajan hammasta vastaan) parhaasta päästä.
Käteensopiva kone kaiken kaikkiaan.
tällöin tienopeus luokkaa 50-60 rengastuksesta ja moottorin max kierroksista riippuen.
Voima kyllä alkaa jo tuolloin olemaan rajoittava tekijä, varsinkin jos perässä on painava perävaunu.
Liikennemalleissa muistaakseni tehokkaammat jarrut ja muita pieniä lisäominaisuuksia.
Kultivaattori ja muut muokkauskoneet kulkevat siinä kuin muillakun samantehoisilla.
Kyntöhydrauliikka toimii hienosti ja on helppo käyttää.
Ohjaamo ei ehkä kaikkein hiljaisimpia, niinkuin tuossa jo mainittiin, mutta käyttöominaisuudet (Kulku, tilat, monipuolisuus, materiaalit, kestävyys ajan hammasta vastaan) parhaasta päästä.
Käteensopiva kone kaiken kaikkiaan.
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Pari vuotta sitten vaihdoin 6300:n 2001 vuosimallin 6850:een. Ohjelmaversio ht2 mutta kojealuta ja kepinpäät vielä vanhaa mallia. Tunteja ei ole kertynyt tänä aikana vielä kuin hieman toistatuhatta, nyt mittarissa pikkusen vajaat 8000 tuntia. Varusteina turbiinikytkin, liikenneperä, teollisuusakseli lukolla, 960 kuikan kuormain, ilmastointi,ilmapenkki. Jotain pientä olen itse varustellut kuten xenonvalot eteen ja taakse, takalasinpyyhin, vilkkumajakka, koukun valo ym.
Hintaa koneella oli 40 t verolla, hintaa laski koneen epäsiisti olemus ja lannanhaju. Plussaa oli säännöllinen huolto joka pitänee kutinsa sillä mitään yllättävää kulumista tai vikaa ei ole koneessa ilmennyt.
Normihuoltojen lisäksi olen uusinut ennakoivasti jarrutyösylinterien tiivisteet ja etuakselin olka-akselin laakeroinnit kun toisella puolella oli alkavaa välystä ja akselin tiiviste alkoi vuotamaan. Suunnanvaihdon vivun vaihdoin ja timmailin sitä mekanismia. Vaihdekepin päät muutin uudenmallisiksi. Mekaniikka ja sähköt ovat toimineet hyvin, suunnanvaihtokin ja pikavaihteet toimivat sopivasti ei ole tarvinnut säätää tai kalibroida.
Käyttö metsäajoa, pientä maansiirtohommaa ja lumitöitä. Peltohommia lähinnä nimeksi.
Kone on mezzonsukuiseksi ihan asiallinen ajettava tiellä, etukuormaajan jousitus ja työkonejousitus takana loiventavat mukavasti tien epätasaisuuksia. Kärrin kanssa ajellessa kaipaisi aisajousitusta jotta ajotuntuma olisi yhtä miellyttävä. Huippunopeus 62 alamäessä ylikierroksilla, mut yleensä ajelen 40 lasissa. Tällöin pystyy täysin puhumaan puhelimeen ja ajamaan ilman kuulosuojaimia ja kulutus on kohtuullinen.
Kelpo yleiskone tämä on, mutta kuten joku edellä sanoi, pelto- ja ek-käyttöön löytyy parempiakin. Tosin turbiinikytkin auttaa ek-töissä, mutta on tunnustettava että se toimi paremmin edellisessä koneessa jossa oli vähemmän alavääntöä. Tässä luistatus tapahtuu melko liki tyhjäkäyntiä.
Tieajossa isolla kuormalla ei puhti oikein piisaa yläkierroksilla, toki en mene takuuseen toimiiko tuo polttoaineensyöttö ihan 100%, sitä olen hieman epäillyt. Tosin nämä jakajapumpulliset on hieman alavireisiä ja vääntövoittoisia luonteeltaan, kierrätettäessä alkaa löpökin maistumaan erilailla. Jarrut piisaa oikein hyvin ainakin n. 10 t kuormilla, jarruissa on tehoa enempi kuin entisessä 6300:ssa.
Omaa käyttöä ajatellen suurin harmistuksen aihe on ollut stanadynen jakajapumppu polttoainejärjestelmä. Koneessa on ollut tässä vuoden aikana pieniä häiriöitä käynnissä tyhjäkäynnillä ja pari kertaa koneen on joutunut ilmaamaan starttia pyörittämällä. Syynä viallinen siirtopumpun takaiskuventtiili. Pariin otteeseen on tullut vakavasti mieleen korvata jakajapumppu boschin rivipumpulla jonka ainoa vika edellisen traktorin yli 7000 käyttötunnin aikana oli banjoliittimeen kulkeutuneiden roskien aiheuttama käyntihäiriö. Ei tarvinnut siirtopumppuja uusia. Joku oli ylä-karjalassa kuulemma vaihtanutkin tuon stananpaskan tilalle bossilaisen rivipumpun, on ollut mielessä kysäistä käytännön kokemuksia.
Kopin meluisuuteen vaikuttaa dramaattisesti luukkujen tiivisteiden kunto ja saranoiden ja vastintappien säätö. Säädin omastakin tässä hiljattain ovet timmimmäksi ja moottorin äänet vaimenivat selkeästi. Näiden asioiden ollessa kunnossa suurin melunlähde kopissa on hydrauliikkavivusto joka välittää voimansiirron ja hydrauliikan melua koppiin.
Hintaa koneella oli 40 t verolla, hintaa laski koneen epäsiisti olemus ja lannanhaju. Plussaa oli säännöllinen huolto joka pitänee kutinsa sillä mitään yllättävää kulumista tai vikaa ei ole koneessa ilmennyt.
Normihuoltojen lisäksi olen uusinut ennakoivasti jarrutyösylinterien tiivisteet ja etuakselin olka-akselin laakeroinnit kun toisella puolella oli alkavaa välystä ja akselin tiiviste alkoi vuotamaan. Suunnanvaihdon vivun vaihdoin ja timmailin sitä mekanismia. Vaihdekepin päät muutin uudenmallisiksi. Mekaniikka ja sähköt ovat toimineet hyvin, suunnanvaihtokin ja pikavaihteet toimivat sopivasti ei ole tarvinnut säätää tai kalibroida.
Käyttö metsäajoa, pientä maansiirtohommaa ja lumitöitä. Peltohommia lähinnä nimeksi.
Kone on mezzonsukuiseksi ihan asiallinen ajettava tiellä, etukuormaajan jousitus ja työkonejousitus takana loiventavat mukavasti tien epätasaisuuksia. Kärrin kanssa ajellessa kaipaisi aisajousitusta jotta ajotuntuma olisi yhtä miellyttävä. Huippunopeus 62 alamäessä ylikierroksilla, mut yleensä ajelen 40 lasissa. Tällöin pystyy täysin puhumaan puhelimeen ja ajamaan ilman kuulosuojaimia ja kulutus on kohtuullinen.
Kelpo yleiskone tämä on, mutta kuten joku edellä sanoi, pelto- ja ek-käyttöön löytyy parempiakin. Tosin turbiinikytkin auttaa ek-töissä, mutta on tunnustettava että se toimi paremmin edellisessä koneessa jossa oli vähemmän alavääntöä. Tässä luistatus tapahtuu melko liki tyhjäkäyntiä.
Tieajossa isolla kuormalla ei puhti oikein piisaa yläkierroksilla, toki en mene takuuseen toimiiko tuo polttoaineensyöttö ihan 100%, sitä olen hieman epäillyt. Tosin nämä jakajapumpulliset on hieman alavireisiä ja vääntövoittoisia luonteeltaan, kierrätettäessä alkaa löpökin maistumaan erilailla. Jarrut piisaa oikein hyvin ainakin n. 10 t kuormilla, jarruissa on tehoa enempi kuin entisessä 6300:ssa.
Omaa käyttöä ajatellen suurin harmistuksen aihe on ollut stanadynen jakajapumppu polttoainejärjestelmä. Koneessa on ollut tässä vuoden aikana pieniä häiriöitä käynnissä tyhjäkäynnillä ja pari kertaa koneen on joutunut ilmaamaan starttia pyörittämällä. Syynä viallinen siirtopumpun takaiskuventtiili. Pariin otteeseen on tullut vakavasti mieleen korvata jakajapumppu boschin rivipumpulla jonka ainoa vika edellisen traktorin yli 7000 käyttötunnin aikana oli banjoliittimeen kulkeutuneiden roskien aiheuttama käyntihäiriö. Ei tarvinnut siirtopumppuja uusia. Joku oli ylä-karjalassa kuulemma vaihtanutkin tuon stananpaskan tilalle bossilaisen rivipumpun, on ollut mielessä kysäistä käytännön kokemuksia.
Kopin meluisuuteen vaikuttaa dramaattisesti luukkujen tiivisteiden kunto ja saranoiden ja vastintappien säätö. Säädin omastakin tässä hiljattain ovet timmimmäksi ja moottorin äänet vaimenivat selkeästi. Näiden asioiden ollessa kunnossa suurin melunlähde kopissa on hydrauliikkavivusto joka välittää voimansiirron ja hydrauliikan melua koppiin.
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
http://www.valtra.fi/tradeIn/tracpic/358/258-AAF_2.jpg
tuosta kone. 2000h ja hinta hiukka yli 40te.
on jouset ja isot pyörät. lokareista päätellen liikenne kone, muttei oo kyllä mainittu semmoseks?
tuosta kone. 2000h ja hinta hiukka yli 40te.
on jouset ja isot pyörät. lokareista päätellen liikenne kone, muttei oo kyllä mainittu semmoseks?
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Teollisuusakselikin näyttäisi olevan, suurella toodennäköisyydellä kytkettävällä lukolla.
Onkai siinä mahdollisuus että joku on tilannut nuo ponttoonit tuohon ihan vartavasten, vaikkakin ainoastaan liikennekoneessa vaaditaan että lokari tulee renkaan reunan tasalle. Tietty jos joku hankkii jousitetun teollisuusakselin, niin eikai se lie uutta konetta ostaessa enää siitä 8000 ? markasta kiinni hankkia kone liikenneperällä.
Onkai siinä mahdollisuus että joku on tilannut nuo ponttoonit tuohon ihan vartavasten, vaikkakin ainoastaan liikennekoneessa vaaditaan että lokari tulee renkaan reunan tasalle. Tietty jos joku hankkii jousitetun teollisuusakselin, niin eikai se lie uutta konetta ostaessa enää siitä 8000 ? markasta kiinni hankkia kone liikenneperällä.
-
traktorikuski
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 215
- Liittynyt: 20 Joulu 2006, 14:54
- Paikkakunta: Sipoo
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Yllä on tullu kaikki pääpiirteet. 28/38 tuumaisilla ja liikenne varustuksella tosi kankee kun etupyörät eivät mahdu kääntymään. Vei löpöä reipaasti enemän kuin esimerkiks 5150 maxxumi. Turbiini mukava töissä jossa paljon eestaas vekslailua, makuasia, joku tykkää, joku ei. Kulki vakaasti tiellä tri renkailla ja hitsatuilla vanteilla. Ei paras, eikä huonoin traktori. Ja ei kai se niin huono voi olla, eikö kyseinen malli oli enityen myyty malli Suomessa viimeinen vuosi kun niitä sai vielä?
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Taisi olla juu myydyin. 6850 oli muistaakseni jossain vaiheessa jo vähän aikaa pois markkinoilta, mutta revittiin takasin myyntiin, koska noilla M ja C malleilla ei myyntitilastoissa paljon juhlittu.. Vasta N sen syrjäytti.
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Minkälaisia kokemuksia kylvökoneen vedosta esim 4m rapid?
Onko tieliikenne malli huono kylvötöissä?
Onko tieliikenne malli huono kylvötöissä?
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Itsekkin 6850:stä harkinnut ,mutta juuri tuo " kevytperäisyys" ehkä suurin miinus.Mitkä olisi sitten ne paremmat vaihtoehdot:-vähintään saman tehoinen,ulkomitoiltaan ja kääntösäteeltään ei ainakaan isompi,luotettavuus ja talvikäyttöominaisuudet yhtä hyvät,hyvä kuormaimen kans?
Onko se muovitankki kuinka ottava vauriotumaan metsässä,kun ei sitä ajoa siellä niin valtavasti ole.Katellu c120-150,jd 6420s (sais sumuisilta saarilta edullisemmin,tosin ilman kuormaajaa)...?
Onko se muovitankki kuinka ottava vauriotumaan metsässä,kun ei sitä ajoa siellä niin valtavasti ole.Katellu c120-150,jd 6420s (sais sumuisilta saarilta edullisemmin,tosin ilman kuormaajaa)...?
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
Jos ketteryys on haluttu ominaisuus, niin ehkä kannattaa sijoittaa se 15k€ edelleenpäin ja tuottaa ulkomailta vaikkapa N121. Se ännän etuakseli ja tankin sijoitus vaikuttaa yllättävän paljon tuohon painojakaumaan ja ketteryyteen. Muovitörpön saa kyllä suojattua, teettää vaan kyläsepällä 3-4 mm plootusta panssarin tankin alle. Eikä nyt moni täysjärkinen traktorilla niin rymyä metsässä että suuria suojauksia tarvittais, moton perässä ajaminen on sitten eri asia. Ulkomaiden koneissa vaan liikenneperä puuttuu.
En oikein itse hoksaa miksi 50 perällä kone olis sen kummempi peltokäytössä ? En tosin itse ole paljoa rullakarhin ja kyntöauran vetoa kummepaa harrastanut. Sarka-aurat ainakin tulee ihan nätisti perässä jollain 1400-1500 kierroksella ja löpönkulutuskin siedettävä suhteessa siihen että kuviot pieniä ja hankalan muotoisia. Eli tuli paljon peruuttelua ym. Liikenneperä jouduttaa mukavasti siirtymiä tarvittaessa, vaikkakin itselleni on tärkeämpää taloudellinen siirtoajo, eli 40 nopeuteen riittää n. 1800 kierrosta olipa sitten perässä kuormaa tai ei.
Jontikka varmasti moninkerroin mukavampi peltotöissä, mut metsään ei oikein tekisi mieli semmoista viedä. Jossain vaiheessa taakse tuli jaloille lokerot jolloin työasento taaksepäin yllättävänkin hyvä mutta se alustan komponenttihässäkkä huolestuttaa enempi. Se näyttää siltä että voisi rikkoontua pellonraivaustyömaalla tai suopellolla jos siellä mahan alla sattuu joku karahka tai tervaskanto pyörähtämään.
En oikein itse hoksaa miksi 50 perällä kone olis sen kummempi peltokäytössä ? En tosin itse ole paljoa rullakarhin ja kyntöauran vetoa kummepaa harrastanut. Sarka-aurat ainakin tulee ihan nätisti perässä jollain 1400-1500 kierroksella ja löpönkulutuskin siedettävä suhteessa siihen että kuviot pieniä ja hankalan muotoisia. Eli tuli paljon peruuttelua ym. Liikenneperä jouduttaa mukavasti siirtymiä tarvittaessa, vaikkakin itselleni on tärkeämpää taloudellinen siirtoajo, eli 40 nopeuteen riittää n. 1800 kierrosta olipa sitten perässä kuormaa tai ei.
Jontikka varmasti moninkerroin mukavampi peltotöissä, mut metsään ei oikein tekisi mieli semmoista viedä. Jossain vaiheessa taakse tuli jaloille lokerot jolloin työasento taaksepäin yllättävänkin hyvä mutta se alustan komponenttihässäkkä huolestuttaa enempi. Se näyttää siltä että voisi rikkoontua pellonraivaustyömaalla tai suopellolla jos siellä mahan alla sattuu joku karahka tai tervaskanto pyörähtämään.
Re: Valtra 6850 hitech käyttökokemuksia
painohan tuossa kesken loppuu samantien ja eikä muutenkaan alle 140 heppasta kannata 4m rapidin eteen sovittaa ainakaan jos on discit ja ladat....murmeli kirjoitti:Minkälaisia kokemuksia kylvökoneen vedosta esim 4m rapid?