Kyytiläinen

[Tuck]

Terve!
Mitenkä motokuskit suhtautuu jos tulis kyytiin "opettelemaan" hommaa?

[Auts]

Ei meillä ainakaan olleet sitä vastaan, jos harvennuksella tuli isäntä kyytiin keskustelemaan.

Kai tämäkin riippuu ihmisestä?

[oppipoika]

Kyllähän sitä vois kyytiinsä jonkun ottaa. Jos se ei ole se isäntä joka kertoo joka puulla miten se pitää apteerata ja mikä puu kaataa. Onneksi kukaan ei ole viihtynyt kopissa 20 min pidempää, valmetin pienen kopin hyviä puolia Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin isäntä joka koko päivän kyttää mitä tekee ja arvostelee koko ajan ja häiritsee työtä, joka puun jälkeen kone sammuksiin ja keskustelua miten se olis pitänyt tehdä. Viime viikolla yks isäntä teki tätä 7 h ja sit sanoi etten osaa yhtään mitää, siinä vaiheessa sanoin että tuu sit itse tekeen ja lähdin käveleen autolle.. Sen mukaan nuoren metsän päältä olis pitänyt saada isot puut pois niin ettei jälkiä huomaa yhtään, ts. taimia ei saa tuhoutua täys tiheässä taimikossa missä on isoja puita n. 250 r/ha.

[vilkku14]

Tähän sopii tämä!


TUNTI HINNOITTELUMME

NORMAALI TUNTIHINTA 49€
ASIAKAS SEURAA TYÖTÄ 99€
ASIAKAS NEUVOO ASENTAJAA 149€
ASIAKAS OSALLISTUU TYÖHÖN 199€

Asiakas tietää yrittäjää paremmin mitä työn tulisi maksaa 499.99€


No itsekkin olen muutaman kerran moton kydissä istuskellut, kun omaa metsää on puitu!
Mutta en yleensä kyllä ala neuvomaan muita, siellä tosiaa saattaa tulla kopissa ahdasta

[Cultio]

Ihminen ei kyllä pärjää mitenkään koneiden apteerausalgoritmeille, mutta valitettavasti ohjelmistot ovat aika kallellaan taloon päin? Vaikka kone pystyykin arvioimaan kartiomaisuuden, niin eihän se pää tule sieltä latvasta takaisin katkomaan kaksi päädystään paksumpaa ja pitempää tukkia kolmen lyhyemmän sijaan, joiden kokonaishinta on alempi. Kaksi tapausta on tiedossa missä tukkiprosentti päätehakkuusta on ollut yllättävän pieni, 20-30%, loput meni energiaksi tai massaksi. Ostajan edustajisto kävi delegaatiolla paikan päällä ja tarjosivat 500,- lisää tiliä, arvo olisi ollut kymmenkertainen puhumattakaan mitä pukupellet nosti palkkiota.

Itse luotan siihen että kone kyllä laskee katkaisemansa lähes oikein, siihen taas en luota että se on minulle optimaalinen tulos. Ja kuitenkin pitää itse hakea rangat pois ennen ettei niitä poljeta nurin. Oma tämän vuoden sopimus tekee kympin eron puulle jos katkaisee väärään luokkaan. Siinä on jo tuntipalkkaa tarkemmalle mittaukselle. Ymmärrettävistä syistä koneet ei käy meillä. En ole mikään pelastusarmeija kartellilaitoksille. Tai mistä minä tiedän millä ohjeistuksella hakataan toisten omaisuutta, muttei ole varaa kokeillakaan

[Tuck]

Terve!
Joo en ole isäntä ja haluaisin vaan tutustua alaan. Olen kyllä vakinaisesti töissä ihan toisella alalla mutta, työ metsässä kiinostaa.

[oppipoika]

Terve!
Joo en ole isäntä ja haluaisin vaan tutustua alaan. Olen kyllä vakinaisesti töissä ihan toisella alalla mutta, työ metsässä kiinostaa.

Mistä päin suomenmaata olet? Meni vähän ohi topikin tuo mun aikaisempi

[oppipoika]

Ihminen ei kyllä pärjää mitenkään koneiden apteerausalgoritmeille, mutta valitettavasti ohjelmistot ovat aika kallellaan taloon päin? Vaikka kone pystyykin arvioimaan kartiomaisuuden, niin eihän se pää tule sieltä latvasta takaisin katkomaan kaksi päädystään paksumpaa ja pitempää tukkia kolmen lyhyemmän sijaan, joiden kokonaishinta on alempi. Kaksi tapausta on tiedossa missä tukkiprosentti päätehakkuusta on ollut yllättävän pieni, 20-30%, loput meni energiaksi tai massaksi. Ostajan edustajisto kävi delegaatiolla paikan päällä ja tarjosivat 500,- lisää tiliä, arvo olisi ollut kymmenkertainen puhumattakaan mitä pukupellet nosti palkkiota.

Itse luotan siihen että kone kyllä laskee katkaisemansa lähes oikein, siihen taas en luota että se on minulle optimaalinen tulos. Ja kuitenkin pitää itse hakea rangat pois ennen ettei niitä poljeta nurin. Oma tämän vuoden sopimus tekee kympin eron puulle jos katkaisee väärään luokkaan. Siinä on jo tuntipalkkaa tarkemmalle mittaukselle. Ymmärrettävistä syistä koneet ei käy meillä. En ole mikään pelastusarmeija kartellilaitoksille. Tai mistä minä tiedän millä ohjeistuksella hakataan toisten omaisuutta, muttei ole varaa kokeillakaan

Kone(se millä mä teen töitä) kun mittaa puuta niin se tekee sen 10 cm pätkissä mitaten paksuutta mm tarkkuudella laskien sen 10 cm pätkän tilavuuden eli puun kartiomaisuus otetaan huomioon ja kuutiot tulee sen mukaan. Tienvarsi mitassa käytettään tasaavaa 2 cm luokitusta latvasta mitaten, eli kun pölkky paksunee tyveä kohti niin ostaja saa tän latvaläpimittaa paksumman tyviosan puun ilmaiseksi. Myy sit hakkeena paperitehtaalle. Eli tällä yritän sanoa että sillä ei ole mitään väliä miten tukkiosarungosta katkotaan kunhan viimeinen tukki katkaisu on mahdollisimman lähellä minimi läpimittaa, kokonais tilavuus on mitattu eikä vaan latvaläpimitan mukaan oleva.
En halua mitenkään arvostella kenenkään toimintaa, toin vaan esillä sellaisen asian mitä moni ei tunnu tietävän. Monesti näistä puhuttu isäntien kanssa metsässä ja moni muuttanut käsitystään katkonnasta.

[MB TRAC]

Me saadaan kuorestakin täys hinta
Muutaman pienen petäjän olen kaatanut, tiedän etten halua moista työkseni tehdä.Homma hidastuu kun on toinen hytissä,vaikka olis hiljaakin.Käy keinumassa niin tiedät.

[Pasi]

Kaksi tapausta on tiedossa missä tukkiprosentti päätehakkuusta on ollut yllättävän pieni, 20-30%, loput meni energiaksi tai massaksi.

Mikä päätehakkuu tämmöinen oikein on ollut..

Sitten hieman ymmärrän, jos kyseessä on tyvestään läpimätä kuusikko, jossa on lisäksi ollut lumituhoja yms. runkoon ylemmäs lahovikoja aiheuttamia tuhoja. Tai jokin väärätyvinen ja helkkarin suuri oksainen, keskenkasvuinen männikkö, josta on haluttu päästä eroon ja uudistaa metsä puille, joista on toivoa saada ihan kunnollista tukkia.

[sunnuntaifarmari]

Tienvarsi mitassa käytettään tasaavaa 2 cm luokitusta latvasta mitaten, eli kun pölkky paksunee tyveä kohti niin ostaja saa tän latvaläpimittaa paksumman tyviosan puun ilmaiseksi.

Tämä koskee siis tukkipuuta, eikö totta? Oletko nyt aivan varma, että kartiomaisuutta ei oteta huomioon? Minulla on ollut se käsitys, että kartiomaisuus otetaan huomioon keskimääräisellä arvolla, jonka on joskus laskenut Metla tai joku vastaava tai ehkä käytettävä kartiomaisuus on keskiarvo koko firman puusumasta. Tietenkään tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin motomitassa, joka mittaa jokaisen rungon kartiomaisuuden erikseen.

[MB TRAC]

Minulla on ollut se käsitys, että kartiomaisuus otetaan huomioon keskimääräisellä arvolla, jonka on joskus laskenut Metla tai joku vastaava tai ehkä käytettävä kartiomaisuus on keskiarvo koko firman puusumasta.

Niitä runkoja on kaulailtu 1,3 sekä 6,0 korkeudesta paksuudet=kapenemiset paljon aikoinaan.

[oppipoika]

Tienvarsi mitassa käytettään tasaavaa 2 cm luokitusta latvasta mitaten, eli kun pölkky paksunee tyveä kohti niin ostaja saa tän latvaläpimittaa paksumman tyviosan puun ilmaiseksi.

Tämä koskee siis tukkipuuta, eikö totta? Oletko nyt aivan varma, että kartiomaisuutta ei oteta huomioon? Minulla on ollut se käsitys, että kartiomaisuus otetaan huomioon keskimääräisellä arvolla, jonka on joskus laskenut Metla tai joku vastaava tai ehkä käytettävä kartiomaisuus on keskiarvo koko firman puusumasta. Tietenkään tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin motomitassa, joka mittaa jokaisen rungon kartiomaisuuden erikseen.

Juu, oikeassa olette. Sattui ajatuskatkos, mun virhe siis. Tuo tasaava 2cm:n luokitus on kuitenkin käytössä.

Toinen huomioon otettava asia on se että moto on yleensä säädetty siten että se mittaa puuta 1-2% enemmän kuin sitä todellisuudessa on, 2% 1000m3 kaupassa on aika paljon. Myyjä saa siis maksun puusta mitä ei todellisuudessa ole ja osataj ostaa olematonta.
Seuraavaksi joku kai sanoo että kyllä ne koneet on säädetty siten että ne mittaa puuta olevan vähemmän kuin sitä oikeasti on, miten siinä tapauksessa esim. mhy:n miesten yllättäen tekemät kontrollimittaukset näyttää koneen mittaavaan olevaksi enemmän kuin sitä on?

Näistä puunmittaus-, hakkuutapa asioista sais kyllä loputtoman taistelun.

[Cultio]

Mikä päätehakkuu tämmöinen oikein on ollut..

Toinen oli naapurikunnasta, normaalimetsä hänen sanojensa mukaan, vajaa ha sekametsää. Lisäksi piti odottaa tiliä yli puoli vuotta. Jotakin siinä meni väärin, joko hakkuussa tai kuljetuksessa. Toinen oli minun oma palsta, kone oikaisi väärästä paikasta ja otti minun kiilan sileäksi. Paljonkaan puuta ei sieltä ehditty ottaa, mutta tukiksi olisi pitänyt tulla vähintään 60% eikä 35.

Tienvarsi mitassa käytettään tasaavaa 2 cm luokitusta latvasta mitaten, eli kun pölkky paksunee tyveä kohti niin ostaja saa tän latvaläpimittaa paksumman tyviosan puun ilmaiseksi. Myy sit hakkeena paperitehtaalle. Eli tällä yritän sanoa että sillä ei ole mitään väliä miten tukkiosarungosta katkotaan kunhan viimeinen tukki katkaisu on mahdollisimman lähellä minimi läpimittaa, kokonais tilavuus on mitattu eikä vaan latvaläpimitan mukaan oleva.

Ostaja sanoi ainakin että koko tukista saa maksun, toistin vielä itse että no sehän on hyvä koska myytte kuitenkin jämät eteenpäin. Ei väitellyt vastaan joten kai se niin on.

Kyllä katkonnalla on väliä: ajattele hintaluokitusta A, B ja C, halkaisija määrää hinnan. Alin hintaluokka on huomattavasti halvempi kuin korkein. Jos puusta ottaa 4 tukkia joiden halkaisijaa ei "tarkisteta", voi tilavuus mennä alempaan luokkaan, kuin jos olisi ottanut 3 paksumpaa/pitempää tukkia. Jos tukkitilavuudet olisi esim 0,30A + 0,25A ja 0,12C, on se parempi kuin 0,20A+0,20B+0,15B+0,10C mutta tilavuus on lähes sama. Tässä pitää käsin hakattaessa katsoa tuolla 12-14m korkeudella missä minimihalkaisija on, ja siitä sitten katkoa parhaaseen mittaan. Itse laskin suurille puille 5-10€ lisää per puu, jos kaikki menee nappiin. 200 puulla sillä on merkitystä

[oppipoika]

Mikä päätehakkuu tämmöinen oikein on ollut..

Toinen oli naapurikunnasta, normaalimetsä hänen sanojensa mukaan, vajaa ha sekametsää. Lisäksi piti odottaa tiliä yli puoli vuotta. Jotakin siinä meni väärin, joko hakkuussa tai kuljetuksessa. Toinen oli minun oma palsta, kone oikaisi väärästä paikasta ja otti minun kiilan sileäksi. Paljonkaan puuta ei sieltä ehditty ottaa, mutta tukiksi olisi pitänyt tulla vähintään 60% eikä 35.

Tienvarsi mitassa käytettään tasaavaa 2 cm luokitusta latvasta mitaten, eli kun pölkky paksunee tyveä kohti niin ostaja saa tän latvaläpimittaa paksumman tyviosan puun ilmaiseksi. Myy sit hakkeena paperitehtaalle. Eli tällä yritän sanoa että sillä ei ole mitään väliä miten tukkiosarungosta katkotaan kunhan viimeinen tukki katkaisu on mahdollisimman lähellä minimi läpimittaa, kokonais tilavuus on mitattu eikä vaan latvaläpimitan mukaan oleva.

Ostaja sanoi ainakin että koko tukista saa maksun, toistin vielä itse että no sehän on hyvä koska myytte kuitenkin jämät eteenpäin. Ei väitellyt vastaan joten kai se niin on.

Kyllä katkonnalla on väliä: ajattele hintaluokitusta A, B ja C, halkaisija määrää hinnan. Alin hintaluokka on huomattavasti halvempi kuin korkein. Jos puusta ottaa 4 tukkia joiden halkaisijaa ei "tarkisteta", voi tilavuus mennä alempaan luokkaan, kuin jos olisi ottanut 3 paksumpaa/pitempää tukkia. Jos tukkitilavuudet olisi esim 0,30A + 0,25A ja 0,12C, on se parempi kuin 0,20A+0,20B+0,15B+0,10C mutta tilavuus on lähes sama. Tässä pitää käsin hakattaessa katsoa tuolla 12-14m korkeudella missä minimihalkaisija on, ja siitä sitten katkoa parhaaseen mittaan. Itse laskin suurille puille 5-10€ lisää per puu, jos kaikki menee nappiin. 200 puulla sillä on merkitystä

Metsurityönä tehtävässä hakkuussa katkonnalla on merkitystä kun käytössä on se 2 cm tasaava luokitus, ilman muuta tukit kannattaa katkoa siihen luokan alempaan läpimittaan. Tosin tällöin kyse ei ole enään puun todellisesta määrästä, paremminkin tahallisesta harhaan johtamisesta. Kone hakkuussa katkonnalla ei ole merkitystä kun läpimitta mitataan mm tarkkuudella ja kuutioidaan sen mukaan. Ennemmin luottaisin koneella tehtävään mittaukseen kuin tienvarressa, varsinkin kuidun osalta. Kuidun mittaaminen tienvarressa on varsinaista arviointio, muuttuvia tekijöitä on ihan liikaa. Jos saman pinon käy mittaamassa erimittaajat niin tuloksissa on isoja eroja, käytännössä todettu.

Tuohon normaalimetsään sen verran että se on niin epämääräinen käsitys että siitä ei kannata tehdä kovin pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä. Toiselle hyvä ja tuottoisa metsä on se 120 v vanha ikikuusikko mistä ei ole puuta kaadettu koko aikana jossa puut on juuri tukkipuun kokoisia(yks tukki tyveltä), toiselle se on harvennettu 4-5 tukkia puussa oleva kuusikko. Tukki% on ihan erilukemissa. Tuo 35% on kyllä alhainen lukema vaikka on sellaisiakin hakkuita tehty missä ei ole tuon ylemmäksi päästy vaikka isännän mielestä metsä on ollut ihan normaalia. Oli vaan niin pientä ettei suuresta osaa saanut tukkia.

Menee jo aika pahasti ohi topikin