Paljonko hehtaareita ajettu muokkaimilla, kylvökoneilla yms.

[perfekt]

Paljonko hehtaareita ajettu muokkaimilla, kylvökoneilla ja millaisia ongelmia , puutteita ja hyviä puolia tulee mieleen noin siis ulkomuistista ?

[956XL]

Emmä nyt tiiä, kai noissa joskus jotain on ollu...

[3070 E]

Murtolan Jukolla taitaa olla aika paljon historiaa takanaan.

[Murtola_Lasse]

Murtolan Jukolla taitaa olla aika paljon historiaa takanaan.

35 vuotta sillä Juko 3000 H:lla kylvin (n.3000 ha), on se vieläkin priima kunnossa, mutta kun nuorempi isäntä osti Horschsin...

[Auts]

Junkkari kyvölannoitin noin 500 ha vuodelta 1995
Kvernen kääntöaurat 280 ha vuodelta 2003
Väderin äes 340 ha vuodelta 2002 (muutama lohko ajettu kahteen kertaan sisältyy lukuun)
Junkkarin ruisku 700 ha vuodelta 2000 saattaa heittää hehtaarimäärä.
Jotkut iänikuiset jyrät 2000 ha vuodelta ????
Wärtsilän hakmo ??? ha vuodelta ???? oli lähinnä käytössä ajalla ennen kuin auroihin hankittiin kuorimet nurmien muokkaamisessa enen joustopiikkiäestä.

[Pelto-Jussi]

Kverneland 4-siipiset paluuaurat v. 1992 runsaat 1800 hehtaaria. 14 tuuman aura, kääntösylinteri vetokartun etupuolella. Eli autokouluiässä on meidän aura.

Kuluvia osia on vaihdettu runsaasti, mutta peruspaketti on hyvin pysynyt iskussa. Suhteessa kynnettyyn alaan kustannukset ovat olleet hyvin maltillisia.

Viime syksyn havainto oli, että kääntölaitteen jakolaatikko (tai mikä nyt sitten onkin) on alkanut ilmeisesti vuotaa sisälle päin, koska aura ei pysy ihan tiiviisti käännön topparissa kiinni. Mitäköhän tuolle pitäisi tehdä? Traktorin hydrauliikan vuotoakin olen epäillyt, muttei se taida olla syy.

Enpä ole ajatellut luopua vehkeestä. Uusien aurojen hinta on ihan posketon, vuosittainen käyttö kohtuullisen vähäistä nykyisen kevytmuokkauksen ja sänkipeltojen seurauksena. Näitä auroja pystyy pitämään ajan tasalla suhteellisen vähillä kuluilla vielä pitkään. Nostovoiman tarve maltillinen, samoin vetotehon tarve. Liikkuu kevyesti alle sadan hevosvoiman traktorilla.

[3070 E]

Kverneland 4-siipiset paluuaurat v. 1992 runsaat 1800 hehtaaria. 14 tuuman aura, kääntösylinteri vetokartun etupuolella. Eli autokouluiässä on meidän aura.

Kuluvia osia on vaihdettu runsaasti, mutta peruspaketti on hyvin pysynyt iskussa. Suhteessa kynnettyyn alaan kustannukset ovat olleet hyvin maltillisia.

Viime syksyn havainto oli, että kääntölaitteen jakolaatikko (tai mikä nyt sitten onkin) on alkanut ilmeisesti vuotaa sisälle päin, koska aura ei pysy ihan tiiviisti käännön topparissa kiinni. Mitäköhän tuolle pitäisi tehdä? Traktorin hydrauliikan vuotoakin olen epäillyt, muttei se taida olla syy.

Enpä ole ajatellut luopua vehkeestä. Uusien aurojen hinta on ihan posketon, vuosittainen käyttö kohtuullisen vähäistä nykyisen kevytmuokkauksen ja sänkipeltojen seurauksena. Näitä auroja pystyy pitämään ajan tasalla suhteellisen vähillä kuluilla vielä pitkään. Nostovoiman tarve maltillinen, samoin vetotehon tarve. Liikkuu kevyesti alle sadan hevosvoiman traktorilla.

Täältä löytyy myös Kvernelandin aurat taitaa olla pikkasen uudemmat säädettävät 12-20 tuumaa, ollut meillä viitisen vuotta ja saatiin viellä edullisesti. Kulkee todellakin alle sadan hevosvoiman traktorilla, vedetään pääasiassa 93 heppasella, mutta on myös vedetty 80 heppasella kunhan on vaan painoa nokassa niin ei mitään ongelmia.

[Asikeikuli]

Täältä löytyy myös Kvernelandin aurat taitaa olla pikkasen uudemmat säädettävät 12-20 tuumaa, ollut meillä viitisen vuotta ja saatiin viellä edullisesti. Kulkee todellakin alle sadan hevosvoiman traktorilla, vedetään pääasiassa 93 heppasella, mutta on myös vedetty 80 heppasella kunhan on vaan painoa nokassa niin ei mitään ongelmia.

Täällä on käytetty neljäsiipistä variomat auraa yksien kiekkoleikkurien verran 655 valmetilla keulapainojen kera. Kyntö kyllä onnistuu hyvin mutta mukavampiakin yhdistelmiä on olemassa. Semmoinen n. ~25-30 ha/ vues. Nykyään sitten 6400 on edessä.

[3070 E]

Täältä löytyy myös Kvernelandin aurat taitaa olla pikkasen uudemmat säädettävät 12-20 tuumaa, ollut meillä viitisen vuotta ja saatiin viellä edullisesti. Kulkee todellakin alle sadan hevosvoiman traktorilla, vedetään pääasiassa 93 heppasella, mutta on myös vedetty 80 heppasella kunhan on vaan painoa nokassa niin ei mitään ongelmia.

Täällä on käytetty neljäsiipistä variomat auraa yksien kiekkoleikkurien verran 655 valmetilla keulapainojen kera. Kyntö kyllä onnistuu hyvin mutta mukavampiakin yhdistelmiä on olemassa. Semmoinen n. ~25-30 ha/ vues. Nykyään sitten 6400 on edessä.

Juu ei tosiaan ole 655 mikään mukavin kyntö traktori, tulee aurat aika vauhdilla alas, käsikaasu ei toiminut silloin, eikä radio ja kaasukin oli väljä. 3070 E:llä on huomattavasti mukavampi kyntää sähkönostolaitteet ja aikansa paras hytti.
Ja se kolmas kyntö traktori on NH TS 90, mutta en ole sillä itse kyntänyt.

[Make]

Eikai olekaan mukava kyntää, jos ei osaa käyttää konetta ja kone on rikki.
Kyllä mä paljon mielemmin kyntäisin 05 Valmetilla kuin 3000 sarjan Fergulla. Fergussa on vaihdekeppi helkutin kaukana ja pikavaihdenappia saa painella sormet ruvella.

[aksu]

Eniten tullu ajettua ööverumin 3 siipisillä paluuauroilla vm85 Mittarissa nyt jotain 750ha kyntöala vaihdellut 25-40ha.

[jd6920]

-Simulta ST3000 vm 2002. Kylvetty vajaa 1300ha. Vaihdettu yksi ketju+rissat, muutama lantavannas ja siemenkiekkojen puhdistusraapat.
-Kverneland ES5 muovisiivillä vm 2003. Kynnetty n.1000ha. Vaihdettu yhdet vantaat,maapuolet ja kahdet karkipalat.
-Väderstad 600 Intense vm 1999. Äestetty n. 1500ha. Yksi rengasrikko ja jälkiäkeen vääntyminen.
-Amazone Catros 4001 vm 2005. Muokattu n. 1000ha. Vaihdettu yksi kiekko laakerivian takia.