Ympäristötuen ongelmat!
Valvoja: Farmari-ryhmä
Ympäristötuen ongelmat!
Onko muut foorumilaiset törmänneet seuraavanlaiseen ongelmaan:
Ympäristötuen ehtojen mukaan on viljoilla noudatettava 4000 kg/ha mukaista lannoitustasoa. Tasoa saa nostaa, jos pystyy perustelemaan omakohtaiset, korkeammat satotasot. Kuitenkin ehtona on, että kyseistä kasvia on täytynyt viljellä samalla lohkolla viimeisen viiden vuoden aikana, jotta näyttöä löytyisi...
...Jos siis olet esim. ostanut tai vuokrannut viljelymaata, tai vanhan peltosi viljelykiertoon ei muutoin ole mahtunut jotakin kasvia, jota nyt haluaisit viljellä, et saa lannoittaa kuin minimitason mukaisesti!
Seuraava, ympäristötuen sitoumusehtojen pykälä tulisi toteutua:
Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa
typpilannoitusta, lannoitusmäärän perusteena
olevan satotason on oltava sellainen, että se on
saatu lohkolta kyseisellä viljelykasvilla jonain viidestä
aiemmasta satovuodesta. Lohkokohtainen
satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu
kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla
kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla
tavalla, että ko. satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.
Tämä aiheuttaa oravanpyörän, josta ei ole helppoa/laillista keinoa ulospääsyyn. Jos esim. lannoitat uutta vuokrapeltoasi aluksi, laillisesti vain minimitason mukaisesti, et helpolla saa satoa, joka mahdollistaisi korkeamman lannoitustason hyödyntämisen. Tietysti toisten lohkojen varjolla tämä on tulevina vuosina mahdollista, edellyttäen että muiden lohkojen, saman kasvilajin keskisato on niin suuri, että kokonaiskeskisadoksi muodostuu enemmän kuin 4500kg/ha. Tällöinkin edellämainitulle lohkolle tulisi laittaa seuraavana vuonna samaa viljalajia, jotta lainnoitemäärää saisi lisätä. Jos haluaa toteuttaa viljelykiertoa, tulee samat ongelmat jokaisen viljelykasvin vaihdon yhteydessä!
Ympäristötuen ehtojen mukaan on viljoilla noudatettava 4000 kg/ha mukaista lannoitustasoa. Tasoa saa nostaa, jos pystyy perustelemaan omakohtaiset, korkeammat satotasot. Kuitenkin ehtona on, että kyseistä kasvia on täytynyt viljellä samalla lohkolla viimeisen viiden vuoden aikana, jotta näyttöä löytyisi...
...Jos siis olet esim. ostanut tai vuokrannut viljelymaata, tai vanhan peltosi viljelykiertoon ei muutoin ole mahtunut jotakin kasvia, jota nyt haluaisit viljellä, et saa lannoittaa kuin minimitason mukaisesti!
Seuraava, ympäristötuen sitoumusehtojen pykälä tulisi toteutua:
Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa
typpilannoitusta, lannoitusmäärän perusteena
olevan satotason on oltava sellainen, että se on
saatu lohkolta kyseisellä viljelykasvilla jonain viidestä
aiemmasta satovuodesta. Lohkokohtainen
satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu
kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla
kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla
tavalla, että ko. satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.
Tämä aiheuttaa oravanpyörän, josta ei ole helppoa/laillista keinoa ulospääsyyn. Jos esim. lannoitat uutta vuokrapeltoasi aluksi, laillisesti vain minimitason mukaisesti, et helpolla saa satoa, joka mahdollistaisi korkeamman lannoitustason hyödyntämisen. Tietysti toisten lohkojen varjolla tämä on tulevina vuosina mahdollista, edellyttäen että muiden lohkojen, saman kasvilajin keskisato on niin suuri, että kokonaiskeskisadoksi muodostuu enemmän kuin 4500kg/ha. Tällöinkin edellämainitulle lohkolle tulisi laittaa seuraavana vuonna samaa viljalajia, jotta lainnoitemäärää saisi lisätä. Jos haluaa toteuttaa viljelykiertoa, tulee samat ongelmat jokaisen viljelykasvin vaihdon yhteydessä!
- Agronautti
- Luokka: >500hv
- Viestit: 516
- Liittynyt: 10 Helmi 2005, 09:39
- Paikkakunta: Kymenlaakso & P-Savo
- Viesti:
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Kyllä noi ymppisäädökset on syvältä ja poikittain 
Noo, milläpä ne tarkastaavat että onko sato ollut 5000 vai 5500kg/ha, elleivät nyt puintiaikaan tule vaakojen ja mittanauhojen kanssa pellolle hääräämään..
Varmaankin noi sadot tarkoittaa kuivattua viljaa....Karjatilalla jos tuoresäilöntää (happo/murskevilja) voi kikkailla kosteusprosentilla lohkokirjanpidossa 6500kg/ha 30% = 5290kg /ha14% ja 6500kg/ha 25% =5668 kg/ha 14%.. Ja ainahan voi sanoa että elukat on jo syöneet "liian" sadon..
Viljatilalla voi olla vaikeempaa fixailla, jos alkaavat myyntikuitteja pyytelemään...
Noo, milläpä ne tarkastaavat että onko sato ollut 5000 vai 5500kg/ha, elleivät nyt puintiaikaan tule vaakojen ja mittanauhojen kanssa pellolle hääräämään..
Varmaankin noi sadot tarkoittaa kuivattua viljaa....Karjatilalla jos tuoresäilöntää (happo/murskevilja) voi kikkailla kosteusprosentilla lohkokirjanpidossa 6500kg/ha 30% = 5290kg /ha14% ja 6500kg/ha 25% =5668 kg/ha 14%.. Ja ainahan voi sanoa että elukat on jo syöneet "liian" sadon..
Viljatilalla voi olla vaikeempaa fixailla, jos alkaavat myyntikuitteja pyytelemään...
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Jep, ja kuinkas tätä sovelletaan sitten jos on niin monipuolinen viljelykierto että että samaa viljelykasvia on samalla lohkolla vain 5-6 vuoden välein ??? Ei mikään mahdottomuus viljatilallakaan.Shield kirjoitti:...satotason on oltava sellainen, että se on
saatu lohkolta kyseisellä viljelykasvilla jonain viidestä
aiemmasta satovuodesta.
- aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Ainakin rapsin/rypsin kanssa kun toisaalta olisi hyvä viljellä enintään viiden vuoden välein, ja toisaalta sitten taas menettää lannoituksen jos viljelee harvemmin kuin viiden vuoden välein. Ja ainakin rapsin kanssa jos juuri se kevät menee myöhäiseksi, niin se on sitten siinä.turkki kirjoitti:Jep, ja kuinkas tätä sovelletaan sitten jos on niin monipuolinen viljelykierto että että samaa viljelykasvia on samalla lohkolla vain 5-6 vuoden välein ??? Ei mikään mahdottomuus viljatilallakaan.
-
viljanviljelijä
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 238
- Liittynyt: 10 Joulu 2005, 18:08
- Paikkakunta: varsinais-suomi
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Kyselin tätä keväällä eri tahoilta (MTK, TE-keskus, Pro-Agria), vasta TE-keskuksen tarkastettua ministeriön tulkinnan sain vastauksen. Eli kylvöille mentiin tietämättä miten pitää toimia, mutta uuden asian ollessa kyseessä ei valvontaakaan suoritettu (tilalla kävi sama henkilö suorittamassa valvontaa, jolle keväällä soittelin). Varsinkin MTK oli aivan pihalla asiasta väittäen ettei voida tulkita kuten on kirjoitettu.
Keväällä asia tuntui hankalalta, mutta sitten Yara korjasi tilanteen ja viljamarkkinoilta tuli asiaan vahvistus hinnanromahduksen muodossa.
Keväällä asia tuntui hankalalta, mutta sitten Yara korjasi tilanteen ja viljamarkkinoilta tuli asiaan vahvistus hinnanromahduksen muodossa.
- Auts
- Luokka: >500hv
- Viestit: 800
- Liittynyt: 16 Helmi 2007, 17:47
- Paikkakunta: Etelä-Suomi-> Kanta-Häme-> Janakkala
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Shield kirjoitti:Onko muut foorumilaiset törmänneet seuraavanlaiseen ongelmaan:
Ympäristötuen ehtojen mukaan on viljoilla noudatettava 4000 kg/ha mukaista lannoitustasoa. Tasoa saa nostaa, jos pystyy perustelemaan omakohtaiset, korkeammat satotasot. Kuitenkin ehtona on, että kyseistä kasvia on täytynyt viljellä samalla lohkolla viimeisen viiden vuoden aikana, jotta näyttöä löytyisi...
...Jos siis olet esim. ostanut tai vuokrannut viljelymaata, tai vanhan peltosi viljelykiertoon ei muutoin ole mahtunut jotakin kasvia, jota nyt haluaisit viljellä, et saa lannoittaa kuin minimitason mukaisesti!
Seuraava, ympäristötuen sitoumusehtojen pykälä tulisi toteutua:
Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa
typpilannoitusta, lannoitusmäärän perusteena
olevan satotason on oltava sellainen, että se on
saatu lohkolta kyseisellä viljelykasvilla jonain viidestä
aiemmasta satovuodesta. Lohkokohtainen
satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu
kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla
kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla
tavalla, että ko. satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.
Tämä aiheuttaa oravanpyörän, josta ei ole helppoa/laillista keinoa ulospääsyyn. Jos esim. lannoitat uutta vuokrapeltoasi aluksi, laillisesti vain minimitason mukaisesti, et helpolla saa satoa, joka mahdollistaisi korkeamman lannoitustason hyödyntämisen. Tietysti toisten lohkojen varjolla tämä on tulevina vuosina mahdollista, edellyttäen että muiden lohkojen, saman kasvilajin keskisato on niin suuri, että kokonaiskeskisadoksi muodostuu enemmän kuin 4500kg/ha. Tällöinkin edellämainitulle lohkolle tulisi laittaa seuraavana vuonna samaa viljalajia, jotta lainnoitemäärää saisi lisätä. Jos haluaa toteuttaa viljelykiertoa, tulee samat ongelmat jokaisen viljelykasvin vaihdon yhteydessä!
Itse olen puolestaan nähnyt taulukoita, joissa 6000 kilon sato on saanut vähemmän laannoitetta kuin 4000 kiloa, ei meidän koulun maaperäoppien mukaan lannoitus ole ratkaisevin tekijä.
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Jos maan kasvukunto on hyvä, ei lannoituksella ole lyhyellä tähtäimellä niin suurta merkitystä. Jos taas kasvukunnossa on sanomista, pitää lannoitukseenkin (fosfori, kali...) kiinnittää enemmän huomiota.Auts kirjoitti: Itse olen puolestaan nähnyt taulukoita, joissa 6000 kilon sato on saanut vähemmän laannoitetta kuin 4000 kiloa, ei meidän koulun maaperäoppien mukaan lannoitus ole ratkaisevin tekijä.
Alkuperäiseen aiheeseen; vaatimusko on tosiaan se, että viimeisen viimeisen vuoden aikana on täytynyt ko. kasvia viljellä lohkolla ja jos siitä on silloin saatu keskim. >5tn sato, saa lannoitusta kasvattaa? Täytyykin tarkistaa tuo, vaikka eipä sillä taida nykytilanteessa merkitystä olla.
-
Hemmo Raunio
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 108
- Liittynyt: 06 Joulu 2006, 20:33
- Paikkakunta: Suur-Salo
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Noin se kai on oikein tulkittuna. Tuo kannustaa viljelemään lohkolla vuodesta toiseen samaa kasvia, onko se sitten ympäristön kannalta parempi kuin viljelykierto kolmen viljan ja nurmen kanssa?Tutti kirjoitti: Alkuperäiseen aiheeseen; vaatimusko on tosiaan se, että viimeisen viimeisen vuoden aikana on täytynyt ko. kasvia viljellä lohkolla ja jos siitä on silloin saatu keskim. >5tn sato, saa lannoitusta kasvattaa? Täytyykin tarkistaa tuo, vaikka eipä sillä taida nykytilanteessa merkitystä olla.
Itse olen tutkinut tuota samaa fosforin kannalta, kun meidän kalustolla on käytännössä hankalaa levittää kuivalantaa joka kevät pieniä määriä isolle alalle. 15 kg P karjanlantapoikkeuksella, tasata ei voi. Enemmän sotkettavaa, hitaampaa multausta, kuitenkin sato sitoo tuon fosforimäärän vuodessa.
Re: Ympäristötuen ongelmat!
Uuden ympäristötuen ehdot ovat sorvauksen alla. Uusia jakajiakin ilmaantunut eli metsästäjät pyrkivät osille maatalouteen tarkoitetuista varoista. Ilmeisesti metsästysjärjestöt koittavat aktiivisesti vaikuttaa uuden kauden sääntöihin.