Kuorma-auto maataloudessa?

[st62]

Suomalaiseen maatalouskalustoon sopivia kuorma-automerkkejä on kolme ja vetoakselimalleja yksi.

Sisu, Volvo tai Scania akseliperällä. Rullia voi tarpeen mukaan asennella telin väliin, jos se pellon päiste on pakko 8 kilon rengaspaineella tiivistää.

Syy: Löytyy osia purkamoilta ja tarvikkeena. Eksoottisempien (Suomessa) merkkien kunnossapito tietää alv palautuksia ja huoltopaikkojen etsimistä.

Jos haluaa korkeaa kulutusta, kannattaa ostaa Sisu.

[Auts]

Hieman alkaa mennä ohi aiheen? Tarkoitus oli spekuloida kuorma-auton kannattavuutta maatalouden työkoneena, eikä niinkään isäntien liikennetottumuksia...

Palatakseni takaisin aiheeseen, mitä mieltä olette siis esimerkiksi Scanian rivikutosen ja V8:n polttoaineen kulutuksen eroista? Entä vetävän telin vaikutuksesta polttoainetalouteen?

Tilanne jossa tilusrakenne hajoaa ja välimatkat kasvavat siinä määrin, että tilan hoitaminen yksin vaikeutuu konkreettisesti, tulee mieleen ratkaista asioita koneellistamalla. Kuorma-auton hankinta tulee helposti harkintaan. Joku voi todeta, että tilanne on tuolloin väärin organisoitu ja että työntekijöitä tulisi olla enemmän kuin yksi. Kunnon maataloustyöntekijöitä on kuitenkin tänä päivänä vaikea löytää ja lisäksi heille ei olisi kasvinviljelytilalla tarjota kuin sesonkien aikainen työ. Tämä ei puolestaan houkuttele töihin juuri muita kuin nuoria, jotka kokemattomuuttaan saattavat saada myös paljon vahinkoa aikaiseksi. Toiminnan tehostaminen on työntekijöitä korvaava ratkaisu ja kuorma-auton hankinta voisi olla tällaisen tilanteen ratkaisija. Myös yhden työntekijän palkan suuruisen kulusäästön voisi ohjata koneinvestointeihin. Tämä on vain yksi ajattelumalli, kommentoikaa!

Ei yhtyistyö naapurin kanssa onnistu muuten kuin vaan tämän kuorma-auton hankinnan kanssa?

[Shield]

Toki onnistuu ja tällä hetkellä naapurin kanssa onkin jo yhteinen puimuri ja sitä kautta tarvittaessa lisätyövoimaa. Koska yhteistyö on ollut vielä harjoittelua ja naapurin isäntä käy tilan ulkopuolella töissä, on yhteistyö kohdistunut pääasiassa vielä naapurin työmiehen kanssa suoritettuihin puimurin yhteishuoltoihin. Samalla koneella ollaan tehty työt hieman "järjettömästi", kumpikin omansa menetelmällä. Toki ehdotin tiiviimpää yhteistyötä ja toivottavasti se tulevaisuudessa toteutuukin...

Asiassa on kuitenkin pieni mutta - kuorma-auto ei kuitenkaan tulisi yhteiseksi lähinaapurin kanssa, vaan sisaren miehen kanssa, jolla on auto entuudestaankin, mutta se on saavuttanut vaihtoiän. Auton vaihtuessa, harkitsen kimppaan lähtöä osuudella autosta. Jos yhteistyötä lähimmän naapurin kanssa suunnittelee tiivistävänsä ja hyödyntävänsä sitä kautta saatavaa työvoiman synergiaetua, olisi varmasti hyvä jos myös hänellä olisi osuus autosta, jolloin ei tarvittaisi liikennöintilupia! Tällöin siirrettävän viljan määräkin kasvaisi kolmanneksella ja investoinnin kustannukset pienenisivät siinä samalla!

[Shield]

Kiitokset kaikille kollegoille, jotka ovat ajansaatossa antaneet asian tiimoilta asiallisia kommentteja ja neuvoja! Nyt on sitten kuljetusalan koulut käyty, CE-kortti ajeltu ja kuorma-auto hankittu! Ehkä liikenneluvatkin tulevat jossain vaiheessa suoritettua...

[Vesa]

Pahin tientukko maantiellä on liikennetraktori tai muuten kovaa kulkeva malli.
Tulet rekalla sen perään ja odotat sopivaa ohituspaikkaa. Traktorimies lisää kaasua kun näkee ison auton peilistään. Sopiva ohituspaikka tulee ja lähdet ohittamaan, pääset rinnalle ja rajoitin lyö päälle. Siinä ei sitten auta muu kuin palata takaisin omalle kaistalle. Nopeus ero on liian pieni ja kun massaa on se 40-60 tonnia, niin kiihtyvyys ei ole kaksista. Sitten ajellaan peräkkäin 10-20 kilometriä. Koko ajan jono kasvaa takana. Traktorimies yrittää tietämättömyyttään tai tyhmyyttään mennä niin kovaa kuin pääsee vaikka pitäisi HILJENTÄÄ.
Ennen muinoin traktorit kulki hiljempaa ja kuskit oli ajan tasalla. Nyt on kaikki toisin.

Aivan turha yleistää,tosin onhan näitä munapäitä liikennetraktorimiehiä jotka ei suurin surminkaan väistä sinne pientareelle millin vertaa, mutta pääsääntöisesti maamiehillä jotka vilkasliikenteellisille teille lähtevät on päässään muutakin kuin vain pelkkää sahajauhoa.Sittenhän on vastapainona näitä rekkamiehiä jotka ohittelevat sellaisia surmanohituksia noi 20 cm välillä ettei hullummasta väliä.

Aika pitkään tuossa ajelin tuollaisella hitaalla (25 km/h)idän ihmeellä ja kaikki meni ihan ok,aina pientareelle ja pysäkeille kun jonoa tuli perään,ei mitään reaktioita koskaan ohittajilta. Nyt sitten vaihdoin vähän nopeampaan (42 km/h)länsitraktoriin. Ajelin sitä sitten pois liikkestä kotiin, tein kaikki juuri niinkuin hitaammallakin traktorilla aikanaan niin eiköhän vain noussut eräästä ohittaneesta autosta auki olevasta sivuikkunasta käsi keskari pystyssä.

[ATH]

Tämmöistä täällä.

Päädyttiin parin tutun kanssa siihen, että harkitaan vakavasti porukkahankintaa: ISOT traktorin peräkärryt. Porukka-auto kun on alustavien tiedustelujen mukaan lakitekninen ongelma liikenneluvan ja verotuksen suhteen.

Alkuinvestointi on suurempi mitä käytetyn kuormurin hankinnassa, mutta eipä ole jatkossa valtion lypsylehmä ja rahareikä kuten kuorma-auto. Kysehän on pohjimmiltaan siitä, miten tilipussia saa lihotettua, vaikka sitten mukavuuden kustannuksella määrättyyn rajaan asti.

N. 5000 e on ollut oma vuosittainen rahtikustannus joka tilitetty autoilijoille. Meillä on nyt kolmen kimppa, joten vuositaso on n. 15 000 e. Kaikki tarvittava on alle 50 km etäisyydellä, joten traktorillakin ehtii.

Talviajo on ollut se pullonkaula minkä vuoksi on traktori+peräkärry yhdistelmää karsastettu. Nykylogistiikka kun ei oikein taivu kelivarauksiin. Jarrutus sujuu pääsääntöisesti kyllä, mutta jyrkät vastamäet ovat aika hurjia liukkaalla kun ei saa vauhtia. Pitäisi olla veto kärryssä myös, mikä ei ole helposti ratkaistavissa kimppakärryissä.

Kuormureiden verokohtelu, katsastuskiemurat ja uudet ajokorttisäännöt ovat mitä ovat, ja eivätkä näillä
näkymin ole helpottumassa. Päin vastoin. Voi kun olisivatkin.

[Cultio]

Alustavasti ajatuksissa olisi etsiä 6x4-vedolla varustettu kone, kaksipyörä-vetoista paremman etenemisen vuoksi. Kolmeakselinen puolestaan muutoin kantavuudeltaan sopivaa luokkaa ja pidempiä matkoja varten tarkoitus hankkia lisäksi kärry, koska koukkulaitteisto syö jonkin verran kantavuutta. Mitenkäs jousitus ilma vai paraabeli?

Olen jonkin verran kuorma-autoja ajanut ja onhan näkemyksiä kertynyt, muttei ne välttämättä ovat täysin oikeita. Ensinnäkin, mistä niinkin alhainen dieselvero kuin 1500€ tuli? Kolmeakselisen kokonaispaino on yleensä 25 tonnia parabelijousilla (ei ilmaa tuohon käyttöön) ja se teki ennen vanhaan 25 x 150 markkaa veroa, eli yli 6500€ vuodessa. En vain viitsi katsoa taulukoista tähän hätään, mutta vero on kova.

Ekaksi pitäisi saada auton rekisteröityä maatalouskoneeksi, ettei tarvisi liikennelupaa ja voisi ajaa polttoöljyllä. En tiedä onko tämä sovellettavissa käytäntöön Suomessa, jokunen sikatila täällä kuskaa ainakin lietettä omilla autoilla, en tiedä millä perusteella ne ovat rekisterissä. Jos tämä onnistuu, voisi jo suunnitella sopivan kaluston hankkimista. Toisaalta tämä poistaisi kaikki mahdollisuudet kuljettaa muuta rahtia.

Scania on maantiellä ykkönen, mutta Sisu taas maanteiden vieressä lähinnä akselistonsa takia, teliveto nostotelillä. Sisua en uskaltaisi ostaa, firma menossa konkurssiin ja huolto ja varaosat kalliita. Scania taas ei ole kovin edullinen ostaa, mutta polttoainetaloudellinen tien päällä ja osia saa. V8 on painava etuakselilla, ja koneen voima kuluttaa renkaita turhaan. Jos vain nupilla ajaa, on aivan sama mikä kone, mutta yleensä parempi akselisto on kytketty isompaan voimalinjaan. Eteneminen on surkea kaikilla autoilla verrattuna traktoriin. Volvot ovat taas erinomaisen kestäviä ja niiden akseleilla ajetaan pitkään. Kyllä KA työkoneena olisi tehokas puinnissa, koukkulavaa pitäisi olla ja se taas on hankala löytää käytettynä sopivalla alustalla. Lisäksi pitää tiet olla kunnossa, vähän liejua niin siinä istutaan ja puimuri jää mottiin pellolle. Käytännössä pitää ostaa joku vanha tukkiauto tai hakea Norjasta rahtiauton, siellä monella on vuoristojen takia teliveto normaalissa maantieajosta. Sieltä voisi myös löytää nätin ja lyhyen kärryn perään!

[Cultio]

Ratkaisua tarjotaan jo itsestään:

http://www.uusisuomi.fi/raha/88613-halp ... -historiaa

ns dieselvero poistuu.

[ATH]

Kuljetusala on laskenut, että lisäisi kustannuksia n. 10 000 e per kuorma-auto per vuosi tuo uusi verotussysteemi. Päivän lehdestä luin ihan ohimennen.

[SS]

Saatamme vielä päästä näkemään sen päivän, että maaseudun rahtiliikenne palaa traktoriperävaunujen päälle, muutamankymmenen vuoden tauon jälkeen.

Traktorikuljetusten edut lienevät jo melko selvät:

1. Traktorilla voi vetää suurempia kuormia kuin kuorma-autoilla, kukapa niitä nyt tutkailisi. Kuorma-autoilijat pelkäävät lähteä yli 40 tonnin viljakuorman kanssa päiväsaikaan liikkeelle ylikuormamaksujen pelossa, se ei ole traktoriyhdistelmälle vielä mitään. Jos poliisi kuitenkin alkaa natista, traktorirahtari hyökkää täyslaidallisella änkyröinnillä ja saa poliisinkin puolustuskannalle, sen verran monenlaista tulkintaa painoista ja kaluston vaatimuksista täälläkin on ilmennyt. Useimmat poliisimiehetkin pelkäävät nolatuksi tulemista, eli sata tonnia saa aivan varmasti jatkaa Raisioon asti rauhassa.
2. Traktorilla pääsee heikkokuntoisille kuormauspaikoille, koska laajoille vuokrapelloille ei ole kannattavaa tehdä perustettuja tieuria, ja kuivurinedustankin tekeminen laajaksi ja kantavaksi nykyisien täysperävaunuyhdistelmien kääntyä, maksaa hyvinkin traktorin ja isojen perävaunujen hinnan
3. Traktorissa voi käyttää polttoöljyä, kaikessa vähänkin maa- ja metsätalouteen viittaavassa toiminnassa. Jos joku kysyy, niin "omia rehuja"
4. Traktoreita ei tarvitse vuosikatsastaa, ei jarrutesterissä käyttää
5. Traktoreissa ei tarvinne olla kaksipiiristä jarrujärjestelmää
6. Viljanajoon voi laittaa mopokortti-ikäisen perheen jälkikasvun.
7. Käytännössä traktori on yhtä joutuisa kuin kuorma-auto, noin 70 km/h näkyvät menevän vauhdikkaimmat jontikat vai mitä ne nyt on.
8. Ja onhan se käyttövoimaverokin (vaha moottoriajoneuvovero) jotakin ja liikennevakuutukset, ei tarvinne traktoreilla niin paljon maksaa.

Vastakkaisella puolella vaakakupissa painaa se, että moni olettaa renkaiden ja polttoöljyn kulutuksen - puhumattakaan kuskin palkasta - olevan nollan, vaikka ajettaisiin tuhansia kilometrejä täydellä kuormalla.

Onko ainoa este liikennelupajärjestelmä vai pitääkö traktorirahtarillakin olla se ammattitutkinto ja liikenneyrittäjäkoulutus ?

-SS-

[Cultio]

Kuljetusala on laskenut, että lisäisi kustannuksia n. 10 000 e per kuorma-auto per vuosi tuo uusi verotussysteemi. Päivän lehdestä luin ihan ohimennen.

Kaikki menestyvät kuljetusliikkeet ajavat polttoaineindexiä vastaan, eli jos polttoaineen hinta muuttuu esim + - 3% siiretään vaikutus kuljetuksen hintaan. Ne jotka eivät hyödynnä tätä, ovat yleensä hintojen polkijoita jotka tulevat ilmaiseksi ajamaan kunnes kalusto loppuu käsiin, joten se olisi ihan oikein että nämä tippuisivat pois.

Ajatusleikkinä 150 tkm vuodessa x 45L/100 km x 0,9 €/L = 60750€ + dieselvero 8000€, kestäisi samalla ajomäärällä ilman d-veroa 1,02€:n litrahintaa taksoja nostamatta. Jos polttoaineen hinta nousee pitkällä tähtäimellä bensan tasolle (1,25€/l) ja polttoainekustannus on n 20% KA:n vuosikustannuksesta, olisi tällä vain n 5% vaikutus auton kokonaiskustannuksiin.

[jupesa96]

Koko viestisarjan lukeneena tein sellaisen havainnon, että Shield halusi ylipäätäänkin hankkia kuormurin ja halusi täältä tukea mielihaluilleen. Mitkään ns. järkisyyt eivät kääntäneet näkökantaa, ja jossain vaiheessa hän ilmoitti jo auton ja kortinkin hankkineen. Varmasti aika monikin meistä tunnistaa tämän karvaan valehtelun lajin, nimittäin itsepetoksen. Konekuume kun iskee, mikään ei auta. Oma on saatava. Sellaisia me olemme

[Shield]

Koko viestisarjan lukeneena tein sellaisen havainnon, että Shield halusi ylipäätäänkin hankkia kuormurin ja halusi täältä tukea mielihaluilleen. Mitkään ns. järkisyyt eivät kääntäneet näkökantaa, ja jossain vaiheessa hän ilmoitti jo auton ja kortinkin hankkineen. Varmasti aika monikin meistä tunnistaa tämän karvaan valehtelun lajin, nimittäin itsepetoksen. Konekuume kun iskee, mikään ei auta. Oma on saatava. Sellaisia me olemme

Varmasti osin totta - mutta, mutta...auto kun ei tullut ainoastaan omaan käyttöön/omistukseen ja käytetylle, vanhalle sekä melko edulliselle koneelle tuntui löytyvän sopivasti käyttöastetta, löytyivät myös perusteet hankinnalle!

Saatamme vielä päästä näkemään sen päivän, että maaseudun rahtiliikenne palaa traktoriperävaunujen päälle, muutamankymmenen vuoden tauon jälkeen.

Traktorikuljetusten edut lienevät jo melko selvät:

1. Traktorilla voi vetää suurempia kuormia kuin kuorma-autoilla, kukapa niitä nyt tutkailisi. Kuorma-autoilijat pelkäävät lähteä yli 40 tonnin viljakuorman kanssa päiväsaikaan liikkeelle ylikuormamaksujen pelossa, se ei ole traktoriyhdistelmälle vielä mitään. Jos poliisi kuitenkin alkaa natista, traktorirahtari hyökkää täyslaidallisella änkyröinnillä ja saa poliisinkin puolustuskannalle, sen verran monenlaista tulkintaa painoista ja kaluston vaatimuksista täälläkin on ilmennyt. Useimmat poliisimiehetkin pelkäävät nolatuksi tulemista, eli sata tonnia saa aivan varmasti jatkaa Raisioon asti rauhassa.
2. Traktorilla pääsee heikkokuntoisille kuormauspaikoille, koska laajoille vuokrapelloille ei ole kannattavaa tehdä perustettuja tieuria, ja kuivurinedustankin tekeminen laajaksi ja kantavaksi nykyisien täysperävaunuyhdistelmien kääntyä, maksaa hyvinkin traktorin ja isojen perävaunujen hinnan
3. Traktorissa voi käyttää polttoöljyä, kaikessa vähänkin maa- ja metsätalouteen viittaavassa toiminnassa. Jos joku kysyy, niin "omia rehuja"
4. Traktoreita ei tarvitse vuosikatsastaa, ei jarrutesterissä käyttää
5. Traktoreissa ei tarvinne olla kaksipiiristä jarrujärjestelmää
6. Viljanajoon voi laittaa mopokortti-ikäisen perheen jälkikasvun.
7. Käytännössä traktori on yhtä joutuisa kuin kuorma-auto, noin 70 km/h näkyvät menevän vauhdikkaimmat jontikat vai mitä ne nyt on.
8. Ja onhan se käyttövoimaverokin (vaha moottoriajoneuvovero) jotakin ja liikennevakuutukset, ei tarvinne traktoreilla niin paljon maksaa.

Vastakkaisella puolella vaakakupissa painaa se, että moni olettaa renkaiden ja polttoöljyn kulutuksen - puhumattakaan kuskin palkasta - olevan nollan, vaikka ajettaisiin tuhansia kilometrejä täydellä kuormalla.

Onko ainoa este liikennelupajärjestelmä vai pitääkö traktorirahtarillakin olla se ammattitutkinto ja liikenneyrittäjäkoulutus ?

-SS-

Tämä taitaa olla sitä niin kutsuttua Agronet-realismia! Se on kyllä taivaan tosi, että yli 40 tonnin hyötykuormaa harvaan kuorma-autoyhdistelmään sopii - joskaan eivät ne 100 tonnin traktorihyötykuormatkaan taida aivan pienillä ja edullisilla vetureilla liikahtaa??? (jos nyt edes löytyisi sopivan kokoisia kärryjä? 100 tn = n.1250 hehtoa vehnää/1500 hehtoa ohraa). Moottorin tehon tulisi olla suositusten (5kw/tn) mukaan jo 500kw/680hp pelkän kuorman osalta + mahd. kaluston omamassan vaatimat lisätehot! Ehkä yli tuhannen hevosen traktoreilla saattaisi onnistuakin? Ylikuormamaksuista ja -sakoista sekä kuljetuskaluston ylipituudesta (pelkän lavan koko luokkaa L 2,5m x K 3m x P 20m = 1500hehtoa) taitaisi ropsahtaa yhden viljelijän vuotuiset tulonmenetykset? -ja voin luvata, että kyllä ne poliisit tutkailee myös niitä 30 metrin (tieliikennelain max. 16,5m) traktoriyhdistelmiä ja pysäyttää matkan ennen Raisiota! Ja veikkaanpa että kyseisen kaltaisen yhdistelmän vaatima kääntösädekin on ripauksen suurempi kuin täyspitkän (25,25m) moduulirekan...

Olen jonkin verran kuorma-autoja ajanut ja onhan näkemyksiä kertynyt, muttei ne välttämättä ovat täysin oikeita. Ensinnäkin, mistä niinkin alhainen dieselvero kuin 1500€ tuli? Kolmeakselisen kokonaispaino on yleensä 25 tonnia parabelijousilla (ei ilmaa tuohon käyttöön) ja se teki ennen vanhaan 25 x 150 markkaa veroa, eli yli 6500€ vuodessa. En vain viitsi katsoa taulukoista tähän hätään, mutta vero on kova.

On kyllä totta, että tuon käyttöveron suhteen tuli pieni laskentavirhe, jonka havaitsin melkein saman tien; Pelkän kolme-akselisen veturin (26tn) käyttö ilman perävaunua kustantaa koko vuoden käyttöajalla 1233,7€ (260 alkavaa sataa kiloa x 1,3 snt x 365 vrk). Kokonaispainoltaan 60 tn täysperäyhdistelmä puolestaan 5475€ (600 alkavaa sataa kiloa x 2,5 snt x 365 vrk). Tarkoitus on kuitenkin pitää tulevaisuudessa koko yhdistelmää veron piirissä ainoastaan osan aikaa vuodesta - varsinaista vetokitamaksua kun ei tarvitse enää maksaa automaattiseti koko vuodelta vaikka sellainen autosta löytyisikin! Eli oletettavasti kustannukset tältä osin ovat noin luokkaa 3 tonnia vuodessa. Vakuutukset (liikenne + täyskasko) puolestaan kustantavat 800 €. Eli vielä katsastusmaksut mukaan lukien tulisi byrokratian vaatimia kustannuksia vuodessa kokonaisuudessaan noin 2000 € per osakas...

[aurajokilaivuri]

Traktoriyhdistelmän max pituus 16.5 metriä.

Traktorin pituus 5.5 metriä vetovarsien päähän, metri väliin ja kärrylle 10 metriä.
Suurin sallittu korkeus 4.2 metriä. Leveys sisäpuolella 2.56, jos
lavan korkeus 3 m, tilavuus 76.8 m3. Kaura hlp 55 = 42.24 tn.

Kärryyn taakse 3 akselin teli 24 tn, eteen 2 akselin teli 18 tn = 42 tn. Traktorin paino 14 tn.

Vankkuriperävaunun akselit 0.5 + 1.3 + 1.3 + 1.3 + 1.3 + 1.3 + 0.5 = 7.5 m, pitäisi mahtua 10 m kärryn alle.
Traktorin taka-akselin ja kärryn etummaisen akselin väli pitää olla 3 metriä.

16.5 metrin mukainen painoraja jos edessä 0.8 m akseliin ja takana 0.5m = 56.1 tn.
14 tn + 42 tn = 56 tn.

Kuinkahan kevyksi tuollaisen kärryn pystysisi rakentamaan? 4 tn omapainolla saisi 38 tn kuorman laillisesti, mutta alumiini maksaa ja on hankalasti työstettävää.

Koukkupaino ei oikein auta kun pituuden mukainen 56 tn kokonaispaino rajoittaa.

[Cultio]

Kärryyn taakse 3 akselin teli 24 tn, eteen 2 akselin teli 18 tn = 42 tn. Traktorin paino 14 tn.

Pitää kyllä olla sekä Kankkusen kädet että jalat kun lähtee alamäkeen tuolla; vaunu 3x traktorin painoinen ja aisapaino 0.

Tuollaisilla on ajettu soraa, eli isoin Valmetti eteen ja perään dolly + sorarekka (rekka = puoliperävaunu) kipillä ja tietysi jarruilla. Jo 50 tonnia 200 hv:lla kysyy kärsivällisyyttä. Tuo tarkoittaisi turvekärryn kokoista laitosta viljan kuljetukseen, ei kyllä ihan pienellä budjetilla liiku tienpäällä. Laillisestihan paino saakin olla 3x traktorin massa kunhan jarrut säätyvät traktorin polkimista. Dollyssa/rekassa on kevyt vierintävastus ja hyvät jarrut, ainoastaan vetotraktori tulee helposti uudenkin KA:n hintaiseksi. Tuossa jtn ideantynkää. Kevytdolly painaa 2000 kg ja lavarekka ehkä 5-7 tonnia, hyötykuormaa saisi 32-35 tonnia.

Ongelma on valmiiden rekkojen pituudet, ja painopisteen siirto vaikuttaa hyvinkin tarkasti akselipainoihin jos lavan siirtäisi hyttin päin. Citi-rekasta voisi ehkä löytää 12 m:n alustan tai ensimmäisistä pakkasvaunuista joissa takatrippeli 12,5 m kärryissä oli lähellä takaovia. Muuten pitää tinkiä nettokuormasta.

Onko jyvien vienti myyntiin luvanvaraisen kuljetuksen alaista toimintaa? Jos on, pitäisi traktori lisäksi olla liikennetraktori jossa piirturi.