Suomen maatalous teki "kreikat"

[Wilpo]

Lainaus iltalehdestä:
Miljarditukia nauttivan alan kannattavuutta on synkistelty.
Maatalouden kannattavuuden laskentaan ei ole tulossa muutoksia, vaikka syksyllä paljastui, että laskenta on retuperällä.

Lisää alla olevasta linkissä:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010061 ... 5_uu.shtml

[TeamSuzuki]

näin.....ja jännä oli lukea keskustelu aiheesta....kannattaa lukea...

[aurajokilaivuri]

Kumma juttu muuten että maataloustuesta on lehdissä jatkuvasti juttua, mutta lehtien saamista tukisummista harvemmin.

Esim hesarin levikki n 420.000, siitä ehkä 400.000 tilattuna. Vuositilaushinta 259 -300 euroa laskutusvälistä riippuen. Sanomalehden normaali alv on 22%, mutta kotiin tilattuja lehtiä tuetaan nolla-alvilla.

400.000 kertaa 275 eur = 110 000 000 euroa. Tästä siis pitäisi pulittaa alv:tä 90 miljoonaa, jonka lehti saa pitää tukena.

Tuosta 90 miljoonan tuesta noin 20 miljonaa menee suoraan aatos erkon taskuun, ja 10 miljonaa rafaela seppälälle.

Myös esim Turun Sanomien Ketosille pulitetaan valtiolta useampi miljoona.

Voisi tietysti vielä selvitellä esim hesarin osalta montako toimittajaa siellä on töissä, niin voisi laskea paljonko tuo 90 miljoonaa tekee toimittajaa kohti.

[Cultio]

Tuosta tukipolitiikasta on periaatteessa ihan turhaa vääntää. Kateellisilla on omat mielipiteensä vaikka mitä todistaisi. Jos asiaa hieman kääntää ja kärjistää, voisi hyvinkin elää täysin sosiaalitukiaisilla (kuten "kaupunkilaiset" ), jos myisi kaiken, ei haluaisi tehdä mitään ja hankkisi vielä pari lasta, kuten köyhät yleensä yrittää ratkaista omat väärät valintansa.

Sosiaalitukea on helppo saada jos vain kehtaa. Tämäkin tapaus sai 2300 euroa tililleen verotonta rahaa kuukaudessa. Nämä tiedot ovat tosin salaisia, ja paljastuvat vain oikeustuomioiden kautta. Verottomuus on sinänsä kätevä, koska naapuri ei näe sua Veropörssissä.

A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti: Kansaneläkelaitokselta

1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä

Helsingin kaupungilta 3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

Kun vielä kärjistää tilastoja, huomaa että maataloustuet ovat Suomen budjetista noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Tästä suurin osa menee takaisin kiertoon Agrimarketille, Keskolle, Valiolle, rehutehtaille ja muille konekauppialle.

Sen sijaan sosiaalibudjetti on 16 miljardia vuodessa, eli lähes 7-kert menoerä veronmaksajille. Näillä rahoilla pidät naapurisi kotona pelaamassa Pleikkaria, tai ryyppäämässä asemalla ja pössyttelemässä sillan alla. Tietysti tuolla rahalla pidetään myös sairaalat ja perushuolto yllä, mutta pohjalle jää varmaan sama summa kuin maatalouteen menevä jolla rahoitetaan Alkoa. Kun vielä huomaa että Suomen kansasta vain 2,6 milj käy edes töissä, josta viidesosa julkisella sektorilla, alkaa kyllä ymmärtää Kreikan ongelman. Täällä sama on vain naamioitu, maataloutta kutsutaan Suomen suureksi ongelmaksi (pitää myös muistaa haukkua maataloutta Itämeren ongelmien aiheuttamisesta)

Pitää vielä kommentoida tuota "joka 18-v ajaa omalla Mersulla": Täällä moni ajaakin, mutta se johtuu siitä että maatalon pojat tiedetään ahkeriksi, ja useat ovat konehommissa vaikkapa turvenevoilla 16-v lähtien. Kun rahat ei ole ryypätty asemalla voi lähes omilla rahoilla todella ostaa auton kun saa ajokortin. Tämä ei tunnu menevän duunareiden kaaliin, joille kaikki pitää järjestää nenän eteen ja tarjota hopeatarjottimella. Eräskin yrittäjä sanoi että kahdesta hakijasta hän palkkaa aina sen jolla on maatilatausta. Valittaa puolet kaupunkilaisesta ja tekee tuplasti.

[956XL]

Cultiolta tulikin hyvin osuvaa tekstiä.
Sitä kans ihmettelen jos noista maataloustukien suuruudesta uutisoidaan niin kärjistetysti, miksei samaan juttuun voisi kirjoittaa rivin tai kaksi esim. juurikin näiden sosiaalitukien suuruudesta.
Toisaalta noiden lööppilehtien uutisointia ei kannata ottaa vakavissaan, suurentelevat ja vääristelevät asioita...
Esim: Tammikuinen Juupajoella sattunut Hornet lento-onnettomuus, Iltalehti (vai oliko ilta-sanomat) uutisoi että koneesta hypänneet lentäjät viruivat maastossa TUNTEJA. Lentäjät olivat maastossa alta tunnin, tarkalleen ottaen n. 45 minuuttia. Naapurin isäntä löysi heistä toisen kun oli lähistöllä metsätöissä. Että tuollaista uutisointia.

[motard]

Cultiolta tulikin hyvin osuvaa tekstiä.
Sitä kans ihmettelen jos noista maataloustukien suuruudesta uutisoidaan niin kärjistetysti, miksei samaan juttuun voisi kirjoittaa rivin tai kaksi esim. juurikin näiden sosiaalitukien suuruudesta.

Siksi ei, että maataloustukia ei missään tilanteessa tulisi rinnastaa sosiaalibudjettiin. Ampuu omaan nilkkaan ja pahasti. Yritystoiminnan tukemisen vertaaminen naapurin juopottelun sponsorointiin ei ole hedelmällistä, mitä tulee panos-tuotos -suhteen vertailuun, kun jokainen tietää että jälkimmäisessä se ei ole kaksinen. Vertailu, jos sellaista haluaa tehdä, tulisi tehdä muuhun yritystoimintaan nähden tai ihan toimialakohtaisesti, maatalouden sisällä, ts. millaista vastinetta maatalouden tukemiseen käytetyille rahoille yhteiskunta saa vrt. että se ei sitä tukisi.

Tietty "yhteiset rahat" on aina toisilleen vaihtoehtoisissa käytöissä, mutta niiden proriteettien asettelu kuuluu ehkä enemmän vaaliuurnille. Itse en ainakaan koe voivani kovin vahvasti argumentoimaan maataloustukien puolesta vetoamalla sosiaalisin perustein myönnettäviin tulonsiirtoihin, etenkään kun en ko. alueen rahankäytön jakautumista tunne.

[Cultio]

Siksi ei, että maataloustukia ei missään tilanteessa tulisi rinnastaa sosiaalibudjettiin. Ampuu omaan nilkkaan ja pahasti. Yritystoiminnan tukemisen vertaaminen naapurin juopottelun sponsorointiin ei ole hedelmällistä, mitä tulee panos-tuotos -suhteen vertailuun, kun jokainen tietää että jälkimmäisessä se ei ole kaksinen.

Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä, mutta yllämainittu on ihan yhtä rahvaanomainen kateushyökkäys kuin nämä vastustajien "miksi maajussit tarvitsevat tukea kun ajavat niin kalliilla traktoreilla". Jos omalla nimellä julkisesti menisi kertomaan valiteemasta tuskin menestyisi tuolla taktiikalla kuin VL:n ja PS:n listoilla.

Vertailu, jos sellaista haluaa tehdä, tulisi tehdä muuhun yritystoimintaan nähden tai ihan toimialakohtaisesti, maatalouden sisällä, ts. millaista vastinetta maatalouden tukemiseen käytetyille rahoille yhteiskunta saa vrt. että se ei sitä tukisi.

Jotenkin näin tuon kyllä tulevan, joten olen joskus hakenut netistä erään laskelman/mielipiteen kuinka arvokas maatalous on Suomelle. Tämä ei ole minun kirjoittama, kopioitu Tiede.fi foorumilta jossa kirjoittaja vaikutti siihen aikaan olleen tekemisissä asian kanssa. Numerot voisi päivittää nykyhetkeen mutta laitetaan nyt tänne niin pysyvät serverillä muistissa. CAP on tietysti muuttunut jonkin verran, ja muutenkin tukien luonne, mutta ajattelumalli on aika korrekti arvioinnissa.

Nykyinen maatalouden kokonaistuotto on noin 4.0 miljardia €, josta tuet ovat 1.8 ja tuotteista saatavat myyntitulot 2.2. Maatalouden kokonaiskustannukset ovat n 3 mrd., näin jää maataloustuloa vajaa mrd. Maatiloja Suomessa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 €/ tila. Keskimäärin tiloilla työskentelee 1.5 henkilöä eli tuloa jää n. 10 000 €/ viljelijä. Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tms. puolueettoman viraston nettisivuilta.

Suomessa kerätään veroja ja veronluonteisia maksuja noin 70 miljardia. Eli valtio, kunnat + seurakunnat yms. Valtion + kuntien perusperiaate on tietysti se, että eniten ansaitsevat + kuluttavat kansalaiset maksavat reilun osuuden vähäosaisten puolesta kaikista peruspalveluista. Terveydenhoito + muu sosiaaliturva, peruskoulutus, järjestys, jne on yhteiskunnan valvonnassa, jotta kansalaisille turvataan perusasiat kohtuuhintaan. Sama on olluta aikoinaan myös maataloustukipolitiikan tarkoitus. Ensimmäinen tukisysteemi EU.ssa oli CAP-tukea ( Common Agricultural Policity tms) eli "hinnanalennuskorvausta". EU-alueen viljelijöille maksettiin - 60 luvulta alkaen - siitä, että vilja ( ja myöhemmin osin naudanliha ja maito ) myytiin jalostajille "alennettuun hintaan", jotta elintarvikkeen hinta olisi edullinen ostajille. Systeemi toimi aikoinaan paremmin, kun raaka-aineen hinta oli suhteellisesti merkittävämpi lopputuotteen hinnasta kuin nykyään. Vähävarainen kuluttaja hyötyi selvästi.

Ja CAP-tukea on maksettu aina eniten sille, joka on eniten tuottanut. Tottakai, jos on kysymys "hinnanalennuskorvauksesta", 7-8 tonnia viljaa/ha viljelevän kuuluukin saada enemmän kuin 4 tonnia /ha pelloltaan saava. Tämän johdosta esim Hollannissa ja Ranskassa vilja on saanut noin 2.5-3 kertaa suurempaa CAP-tukea kuin Suomessa.

Muutaman kymmenen vuoden aikana on vaan käynyt niin, että länsimaisen työn hinta on kallistunut niin paljon, että raaka-aineen hinta ei ole kovin merkittävä lopputuotteen hinnasta. Alkupeäinen tarkoitus (= elintarvikkeiden hinnan vakiinnuttaminen matalalle tasolle ja raaka-aineen saannin turvaaminen) ei taida toimia enää niin hyvästi? Suomessa raaka-aineiden osuus on n 15 % keskimäärin "4 henkisen perheen viikon ruokakorista". Esim se muodissa ollut brasialilaisen naudan tai broilerin edullinen hinta johtuu osin myös maatyöläisen matalasta palkkatasosta, 40-50 euroa/kk.

CAP muita ongelmia: tuen saajan ammatilla ( tai muilla tuloilla ) ei ole rajoitetta, eikä tukisammalla kattoa.
Ylituotanto voidaan osin laskea sen syyksi, mutta epäviralliseti EU;N alkuperäinenkin tavoite oli noin 5-10 % ylituotanto.

Niin, maailmalla maataloustukien summa lienee reilusti yli 300 miljardia dollaria. EU jotain reilu 40 miljardia euroa ja USA jossain 50 miljardin dollarin seutuvilla. EN kovin paljon järjestelmää sinällään puolusta. Sen purkaminen on varmaan tosi vaikeaa. Miten aloittaa?

Olen joskus tehnyt tuon seuraanvan hyvin karken laskelman, mitä tapahtuisi, jos maatalous ajettaisiin kerralla täysin alas. Tuskin ihan kaikki tuotanto kuitenkaan loppuisi eli laskelman lopputulos on liian huono. Mutta toisaalta varmaan siitä tulee selville se, kuinka paljon maatalous kuitenkin suomalaista kansantaloutta pyörittää.

Laskelma:

No, lopettamalla maatalous poistuu tietenkin tuo 1.2 miljardin meno?
Ne suorat kansalliset maataloustuet ovat noin 610 milj , EU-osarahoitteiset lisäävät menoja n 250 milj.(ovat sekä tulo- etä menopuolella) Lomituksiin vajaa 200 ja maatalouden investointeihin kaiten joku 100-200 miljoonaa/v. (se ei ole budjetissa, erillinen rahasto, johon myös palautuu korkotukilainoista osa takaisin?)
Tekee noin pitkälti reilu miljardi, vaikka 1200 miljoonaa eli 1.2 miljardia.

Se on tietenkin "etua" tai "plussaa"? Olisiko muita "plussia"?? Se ruokakorin hinnan alememinen tavan tallajalle?
Se voisi olla n 10 % jos verrataan Saksaan.( ihan teoreettisella OECD-hinnalla niitä ei kaiten saataisi, kun EU:lla on suojatullit ja- muurit estämässä sitä tuontia ja suojelemassa omaa tuotantoa)

Kun elintarvikkeiden "ulosmyyntihinta" kaupoista on n 12 miljardia, niin 1. 2 miljardia "säästöä"?
Yhteensä siis 2.4 miljardia

Menot?
Ostetaan ne raaka-aineet? Ehkä voisi toimia viljatuotteisssa hyvikin? Lihapuolella toimitettaisiin sitten ainakin pakasteruhoina, ei tänne eläviä elukoita rahdattaisi teurastettvaiksi. Ja suurin osa lihasta tuotaisiin jalosteina, eineksinä ja makkaroina yms. Maito puolella ei toistaiseksi liiku maailmamarkkinoilla "raaka-maitoa" oikeastaan yhtään. Juustoa, voita, maitojauhetta, jugurtteja yms. Ehä Virosta osa voisi tulla??

On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon elintarviketeollisuudesta + liitännäisistä häviäisi työpaikkoja, mutta varmasti aika paljon, vaikka pyritään väittämään, että ostettaisiin KAIKKI raaka-aineet. Osa varmasti jäsi pois, esim. raaka-aineiden kuljetukset tiloilta, teurastukset yms toimet pakastukseen ja ruhon leikkaukseen asti, samoin maitopuolella ehkä n. puolet. Elintarviketeollisuudessa on n vajaa 40 000 työpaikkaa. Josko puolet jäisi jäljelle?

Kokonaisuudessaan maatalous työllistää n 270 000- 300 000 ihmistä, joista viljelijöitä n 100 000. Eli noin 170 000 muuta kuin viljelijää, joista elintarviketeollisuudessa n 40 000. N 130 000 on niitä välillisesti työllistettyjä, VARSINKIN tuotantopanospuolella, teräs-, kemiateollisuus, maataloustarvikekauppa, konekorjaus, lomittajat, hallinto, terveydenhoito, pankki, vakuutus, tarvikekuljetus yms yms.

Aínakin lyhyellä aikavälillä se tuotantopanospuolen työllisyys olisi uhattuna. Mellä kun on se 300 000 työttömän armeija siinä välissä "puskurina" Ei kai ne kaikki voi olla luusereita?? Pitkällä aikavälillä voisi sopetumista tapahtua. AIna kerrotaan, että viljelijöiden pitäisi mennä "tuottaviin töihin"? Konkreettisesti?? Mitä ne ovat, miten niihin pääsee? Kuka tai mikä niitä töitä luo? Yritykset, oma yrittäminen? Miksi nykyiset työttömät eivät työllisty?

Niin menoja piti laskea? Ensin työ välitön lyhyen välin työttömyys. Se lisääntyisi ehkä n 100 000 + 20 000 + puolet välillisitä 60 000. n 180 000? Nykyisille 300 000 työttömälle maksetaan lähes vastiikketonta tukea se reilu 3 miljardia, eli 10 000 /työtön.
Työttömyysmenoja 1.8 miljardia lisää.

Valtion budjetti n 39.4 miljardia.
Maatalouden "tuen" osuus on siis n 3 % valtion menoisa. Kuntien yhteenlaskettua budjettaja en rupea kaivelemaan, mutta kunnissa maatalousrahat ovat hyvin vähäisiä ( lomitusrahat kiertävät valtion kautta Melasta) EHKÄ suuruuluokkaa 1% kuntien rahoista? Josko nyt maatalouden osuus on suuruuluokkaa 2 siis KAKSI % kaikesta julkisista varoista?

Mutta ehkä myös pitäisi laskea vaikutus BKT:hen?? Se toinen puoli, kun ei tuotettaisi mitään lannoite- terästeollisuudessa jne.
? Suomen BKT on noin 150 miljardia, saavutettu vaikka 2.5 miljoonalla työllisellä. BKT:hen voisi tulla siis 180 000 / 2 500 000 lovi, kun ei olisi, mitä tehtäisiin? Se olisikin jo yli 10 miljardin lovi?? Laitetaan erittäin kohtuullisena vain se "oikeiden työllisten" osuus eli 80 000 / 2.5 mil eli 4.8 miljardia!!

Raaka-aineet ovat nyt noin 2.2 miljardia elintarviketeollisuudelle. Osa on varmaan kahvia, etelän hedelmiä jne. ulkomailta. Teollisuuden ulosmyyntiarvo on n 8.1 miljardia. Jos osa tuotaisiin raaka-aineina ja osa valmiina elintarvikkeina, niin ehkä se kustannus olisi noin 4-5-6 miljardia.

EU:n jäsenmaksu jäsi edelleen 1.5 miljardia: perustuu BKT;hen ja ALV-kertymään. Se menisi edelleen, mutta ei saataisi takaisin n yhtä miljardia nykyistä EU:n maataloustukea.

Hyöty kansantaloudelle 2.4 miljardia.
Kustannukset ( ainakin lyhyellä aikavälillä) 1.8 + 4.8 + 5 + 1 = 12.6
Erotus n 10 miljardia???!! Tappiota kansantaloudelle lopettamalla maataloustuotanto Suomesta!?!?

Missä menee pieleen? Ehkä jossain hieman?
Mutta nuo luvut ovat kaikki tarkistettavissa ja lienevät aika oikein?

MTK:han tai joku muu laitos voisi tehdä tuollaisen virallisen version, arvioiden mitä maataloudesta luopuminen voisi maksaa Suomelle.

[Jari]

MTK:han tai joku muu laitos voisi tehdä tuollaisen virallisen version, arvioiden mitä maataloudesta luopuminen voisi maksaa Suomelle.

Hieno laskelma, kerrannaisvaikutusten suurusluokkaa tullee tyhmemälläkin kuluttajalle selville,olkoonkin karkea laskelma.

MTK eikä MTT voisi laskelmaa tehdä,sen pitäisi tehdä joku ulkopuolinen. Koska "omat" laskelmat ei voi olla oikeen, tämähän on monesti nähty. Kuluttajalle MTK:n laskelmat kuin punainen vaate,vaikka olisi kuinka oikeen.

[aurajokilaivuri]

Ruuan arvonlisäveron alennuksen yhteydessä viiden prosentin veronalennuksen vaikutukseksi arvioitiin noin 600 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa siis että ruuan alv:n tuotto prosenttia kohti oli noin 120 miljoonaa.

Kun ruuan alv-prosentti oli 17, sen mukaan laskettuna ruuan alv:n tuotto olisi ollut 2 040 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan maataloustuki oli noin 2 miljardia eli 2 000 miljoonaa.

Ns. veronmaksajien rahaa ei siis maataloustukeen tarvittu lainkaan, vaan koko tuki pystyttiin rahoittamaan ruuan alv:llä. Raha vain kiersi toista kautta keskusliikkeiden ohi.

Heinäkuun alusta lähtien 13 %:n mukaan laskettuna ruuan alv:n tuotto olisi 1 560 miljoonaa.
Maatalouden maksamista veroista en löytänyt tähän hätään tietoa, mutta jos ajatellaan että muu osuus pyörii noin nollilla ja tukia verotetaan kolmanneksella, saadan noin 700 miljonan verotuotot.

Jos laskee tuon alv-osuuden 1560 miljoonaa ja maatalouden verotuotot 700 miljoonaa, saadaan 2 260 miljoonaa.

Eli siis edelleenkin alv-alennuksen jälkeenkin maataloussektori pystyy rahoittamaan itse itsensä ruuan alv:n ja verotuksen tuotolla. Ns. veronmaksajien rahaa ei vieläkään tarvita.

[Carnivor]

Ns. veronmaksajien rahaa ei siis maataloustukeen tarvittu lainkaan, vaan koko tuki pystyttiin rahoittamaan ruuan alv:llä.

Veronmaksajien rahojahan se ALV:kin on. Mutta jos palataan siihen alkuperäiseen artikkeliin niin en kyllä ymmärrä miten pääoman tuotto kuvaisi maatalouden kannattavuutta paremmin kuin kannattavuuskerroin. Pääoman tuottoon ei vissiin tule mukaan omia työtunteja, mutta tuskin se paljon optimistisempia tuloksia antaisi kuin kannattavuuskerroin.

[ATH]

Tuo Viraston esitys vaatisi ymmärtääkseni niin suurta remonttia, että alkutuotanto muutettaisiin elinkeinon harjoittamiseksi.

Vaikuttaisi siis olevan poliittista alkutuotantovastaista agendaa taustalla. Sen aika pian selvittäisi jos vaan viitsisi kaivaa henkilöt asian takaa esille. Eipä viitsi.