liian hyvät vehnäkasvustot

[7220]

Nyt näyttää vehnäkasvustot ainakin täällä lounaisrannikolla ja kuulemma huittisissa niin hyviltä, että on odotettavissa taas hyvä sato. Hyvähän se muuten mutta pelkään sen olevan aika ilmaista tavaraa syksyllä. miten muualla suomessa?

[3070 E]

Täällä tuli kans vehnät kylvettyy parhaimpaan aikaan 13.5 ja sai erinomaisen alun, 2 viikkoa sitten ruiskutin ja eilen sai lisä typet, viime vuotiset vehnät lähti Hyvinkäälle 118 €/t, kun kolme vuotta sitten sai 245 €/t.

[Jari]

Nyt näyttää vehnäkasvustot ainakin täällä lounaisrannikolla ja kuulemma huittisissa niin hyviltä, että on odotettavissa taas hyvä sato. Hyvähän se muuten mutta pelkään sen olevan aika ilmaista tavaraa syksyllä. miten muualla suomessa?

Katellaan, ainakin typpeä on saanut enemmän kuin koskaan aiemmin. Broadway vaalensi selkeästi oraita, vieressä synkän vihreää mutta ei pitäisi vaikuttaa satoon. Vettä kaivattaisiin pikaisesti, taas PITI sataa reilusti mutta vajaa 3 mm tuli reilussa vuorokaudessa. Kylvetty ennenen helteitä, 10-11.5, joten sateita tullut kuitenkin kohtuullisen mukavasti orasvaiheessa.

[SS]

Nii mikä sitte on hyvä sato ? 5 tonnia /ha ? 10 tonnia / ha ?

Iso-Vilja® kasvuohjelmatilolta saadut sadot vuonna 2009 eivät olleet juurikaan yli 5 tonnia, lukuunottamatta Amaretto- ja Trappe-viljelyksiä, joilla ne olivat 5-7 tonnia.

Kyseinen dokumentti löytyy nimellä "Kasvuohjelmatutkimuksen raportti 2009" , Agrimarketin ISO-Vilja® - sivustoilta. Ainoat kunnolla yli 12% raakavalkuaiset tulivat Anniinasta, Tjalvesta ja Piccolosta. Sadot 4t, 4t, ja 5t.

Kasvuohjelmaviljelyn ylivoimaisuus tuli ilmi sadon osalta. Koejärjestelyssä täysin omalla, peittaamattomalla, siemenellä, 110kg N ei mitään tautitorjuntaa, sato vain 4106 kg/ha. Sertifioidulla, peitatulla siemenellä, kahden tautiruiskutuksen ja korrensääteen käytöllä, 120 kg N , 5077 kg/ha. Puolet, noin 500 kg näyttäisi tulevan pelkällä siemenen peittaamisella !

Voimme ajatella, että jos satoeron tuottaman bulkkiviljan 118 €/t hinnan sellaisenaan tekee rahaksi, tulee siis 120 euroa kasvuohjelmalisää hehtaarille. Tämä on melko tarkkaan sertifioidun siemenen, peittauksen tautiaineiden, Modduksen ja ruiskutustyön ja pyöräurien satotappion hinta ! Ja markkinoilla on syksyllä 20% enemmän vehnää varastojen täytöksi tai hätäehdoilla myytäväksi, kuinka paljon se hinnassa sitten näkyykään, varmaan parantavasti.

-SS-

[Agronautti]

Nii mikä sitte on hyvä sato ? 5 tonnia /ha ? 10 tonnia / ha ?

Mun mielestä se on jotain 5,5 tn/ha ja ylöspäin ennenkuin ilkiää satoa hyväksi sanoa..
Tästähän vois laittaa äänestyksen.. sitte voi aina perustella satonsa Murtolan foorumin mitalla..

[Jari]

Nii mikä sitte on hyvä sato ? 5 tonnia /ha ? 10 tonnia / ha ?

Mun mielestä se on jotain 5,5 tn/ha ja ylöspäin ennenkuin ilkiää satoa hyväksi sanoa..
Tästähän vois laittaa äänestyksen.. sitte voi aina perustella satonsa Murtolan foorumin mitalla...quote]

Anniinalla yli 5tn hyvä sato,Amaretolla reilusti yli 6tn.

SS kirjoitti asiaa, jos 4tn tulee ilman mitään ihmeellisyyksiä ja 500kg vielä päälle peittaamalla. Onko järkeä panostaa että saa 5tn... Itsellä panostus sellainen että Anniinalla tavoite yli 6tn/ha,leipävehnää. Se on jokotai,välivaihetta ei vehnällä ole. Jos jättää sääsket ja taudit tähkältä ruiskuttamatta, sato katoaa täysin. MOT.

Ainakin täällä missä viljat kasvaa pitkäksi ja reheväksi valoisina öinä, heinäkuun puolivälissä alkavat sateet levittää taudit suurella varmuudella. Jollei ruiskuta,neljä tonnia lujassa.
Muutama vuosi sitten oli todella hyvän näköiset vehnät, sato 3300kg/ha. Sääsket vei "kaiken", kuuden tonnin satoa odotin. Keskimäärin tuosta riittää jo tonni per vuosi kolmelle vuodelle jaettavaa, ja noihin kolmeen vuoteen mahtuu jo toinenkin vuosi jolloin ruiskutuksella saisi ison sadon lisän. Tai sitten mulla ollut huonoa tuuria kun olen kokeillut jättää välistä noita ruiskutuksia, kasvustot menee ruskeaksi ja kilot katoaa. 2006 poikkeus kun ei satanut koko kesänä,silloin ruiskutukset oli varmuudella turhia.

Amarettoa ollut viljelyssä ja se OLISI hyvä mikäli ehtisi tuleentua ennen elo-syyskuun halloja. Jollei hallaa tule,sato suuri. Mikäli tulee, "kaikki" menee, turhan suurella riskillä pitää pelata. Riskiä kasvattaa se, että Amaretto kasvusto niin saakelin komeaa, ettei sitä voi jättää ruiskuttamatta, leikkaa sadosta samantien monta tonnia pois. Jollei tuu hallaa

[aurajokilaivuri]

Nyt näyttää vehnäkasvustot ainakin täällä lounaisrannikolla ja kuulemma huittisissa niin hyviltä, että on odotettavissa taas hyvä sato. Hyvähän se muuten mutta pelkään sen olevan aika ilmaista tavaraa syksyllä. miten muualla suomessa?

Lounaassa vettä on taas tänä vuonna riittänyt. Yleensähän kevätkuivuus rajoittaa. Sikäli mitä on uusimaa-häme-varsinais-suomi suunnalla liikkunut niin osa näyttää todella hyvältä, osa varsin surkealta. Keskiarvosta on vaikea mennä sanomaan mitään.

Se 5.5 tn eli täyden typpilannoituksen raja on ollut hyvän sadon tavoitteena, kuutosen ylitys alkaa olemaan enemmän sattumankauppaa kummalle puolen jää.

Tautiruiskutukset pitäisi tehdä tilanteen mukaan, on tullut kokeiltua 2 tn/ha vehnää joka piti lajitella että sai hlp:n riittämään edes rehuksi eikä halua toista kertaa testata. Toisaalta taas viimekin vuonna tuli 6 tn 85 hlp vehnää ilman tautiruiskutusta. Jos vuosi on sellainen että pärjää ilman, tautiruiskutuksen kannattavuus on heikko. Jos taas vuosi on sellainen että sato ja laatu katoavat täysin tauteihin, ei kannata jättää torjumatta. Vuorottelu ja lajike vaikuttaa myös todella paljon siihen tarvitseeko (ja kannattaako) ruiskuttaa. Tuossa suhteessa ei ole mieltä laskea pelkkien keskiarvojen mukaan, vaan toimia sen mukaan mikä on tilanne.

[Jari]

Tautiruiskutukset pitäisi tehdä tilanteen mukaan, on tullut kokeiltua 2 tn/ha vehnää joka piti lajitella että sai hlp:n riittämään edes rehuksi eikä halua toista kertaa testata. Toisaalta taas viimekin vuonna tuli 6 tn 85 hlp vehnää ilman tautiruiskutusta. Jos vuosi on sellainen että pärjää ilman, tautiruiskutuksen kannattavuus on heikko. Jos taas vuosi on sellainen että sato ja laatu katoavat täysin tauteihin, ei kannata jättää torjumatta. Vuorottelu ja lajike vaikuttaa myös todella paljon siihen tarvitseeko (ja kannattaako) ruiskuttaa. Tuossa suhteessa ei ole mieltä laskea pelkkien keskiarvojen mukaan, vaan toimia sen mukaan mikä on tilanne.

Keskiarvolla havainnollistin kuinka paljon voi hävitä mikäli ei ruiskuta koskaan. Kuka osaa arvata milloin se vuosi jolloin ei kannata ruiskuttaa?
Täällä käytännössä aina kasvustot mukavassa kasvukunnossa juhannukseen saakka, silloin pitäisi osata päättää sataako vai ei ts. tarviiko ruiskutusta. Edeltävät säät merkitsee pajon mutta vielä enemmän se että kuinka kosteana kasvusto pysyy tähkimis/täyttymisvaiheessa, tiheä ja pitkä kasvusto ei kuivaa käytännössä ennen tuleentumista. Kuivana kesänä ruiskutus turha.

JOS osaisi näitäkin ennustaa, ei kukaan tätä hommaa kokopäiväisenä tekisi

[SS]

Amarettoa ollut viljelyssä ja se OLISI hyvä mikäli ehtisi tuleentua ennen elo-syyskuun halloja. Jollei hallaa tule,sato suuri. Mikäli tulee, "kaikki" menee, turhan suurella riskillä pitää pelata. Riskiä kasvattaa se, että Amaretto kasvusto niin saakelin komeaa, ettei sitä voi jättää ruiskuttamatta, leikkaa sadosta samantien monta tonnia pois. Jollei tuu hallaa

Amareton vaste ruiskutusohjelmaan on ennemminkin niukahko, noin 500 kg. Tjalvella todellakin voi olla tonneista kiinni. Zebralla on sekä Ruotsissa että Suomessa MTT:n kokeissa (1995-2002) saatu noin keskimäärin 300 kg:n vaste tautiruiskutuksiin.

Jos ja kun ensi syksynä olisi leipävehnän hinta yli 200 €, kannattaisi pellolla olla ruiskun kanssa joka toinen päivä puintiin asti. Mutta suorakylvö ja pahnaputuun kylvö taitaa ollaskin eri asia, esim. tämä uusi muotitauti, DTR-laikku, ei juurikaan esiinny kynnetyissä maissa.

Kuka osaa arvata milloin se vuosi jolloin ei kannata ruiskuttaa?

Niin aineet itse asiassa on tarkoitettu ammattikäyttöön, ja vain todettuun tarpeeseen, ei arvattuun tarpeeseen. Löytyy mm. palveluja, joita käytetään sääasematietojen perusteella, kertoo jotakin tulevasta tautiriskistä. Maatalousalan koulutuksessa pitää myös totuttua enemmän tutustua tautien oireisiin ja tunnistamiseen. Niin paljon stressilaikkujakin nykyään ruiskutetaan "varmuuden vuoksi" . Mitä muuta antibioottista ainetta saa levitellä eläviin organismeihin "varmuuden vuoksi" ? Me tiedämme seuraukset jo eläin- ja ihmislääkinnästä, että pää tulee vetävän käteen nopeasti. Kiittäkää antibioottien laajaa käyttöä siitä, että enää ei suonikohjuleikkaukseen kuole, ja edelleen siitä, että siihen taas jopa voipi kuolla, tai ainakin jalkansa menettää.

Kollega sai jostain mitättömästä hiertymästä "lihansyöjäbakteerin", oli pitkän aikaa teholla ja kuukausia toipumista, oli todella tyytyväinen, että yksi aine, melkein kassakaapissa säilytettävä, vielä siihen tehosi. Nyt voi arvata hyvin hänen - kylläkin maallikon - mielipiteensä antibioottikuurien tarkoituksenmukaisuudesta joka nuhaan ja flunssaan.

Hyvähän se tietysti on, että joku noukkii maajusseilta rahat pois, saattaisivat vaikka tuhlata nekin lapsiinsa ja emäntäänsä.

-SS-