Kasvunsääteen ja tautiaineen käyttö 2010

[Kaupoi]

Kuinka muut olette Vildeä tai muita vahvakortisia ohria pönkänneet tänä vuonna?

Ei vielä tänä vuonna mitenkään, mutta aikasempien vuosien perusteella en uskalla yli 0,5 litraa laittaa. Ja tuon puoli litraa laitan vain jos lakoriski on erittäin suuri.

[Jorma]

Saanalle annoin Terpalin rikka-aineen kanssa ja nyt uudelleen lippulehdelle. Vehnät sai Cycocelin rikka-aineen kanssa ja harkinnassa on pitäisikö antaa vielä Terpal lippulehdelle.

Kuten ylempänä oli kirjoitettukin; mitään yleispäteviä ohjeita ei ole, lähes joka äijällä(henkilöllä) on erilaiset maalajit, pohjakosteudet, sademäärät, lannoitukset jne..

Itse olen kyllä nähnyt kuinka suht vahvakortisetkin lajikkeet lakoutuu. Kuvassa Tjalvea parin vuoden takaa, viime syksynä sai puida lakoontunutta Amarettoa.

[Rubinjo]

Tiedä oikein kuinka tekis... Viime vuonna Vilde lakoontui lievästi vain sellaiselta lohkolta, joka oli saanut sianpskan eikä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä mitään pönkitystä. Kuinka muut olette Vildeä tai muita vahvakortisia ohria pönkänneet tänä vuonna?

Viime vuonna pysy hts:lla (hirmu riskillä) seittemän tonnin Vilde pystyssä juuri ja juuri ilman pönkitystä. En laita siis tänäkään vuonna mitään, vaikka vettä tullu mukavan tasasesti, mutta sato-odotukset paljon maltillisemmat. Kattelin just että todella puhtaan näkönen on kasvusto. Eka kierroksella sai hiukan lääkettä varmuudeks. Saatan jättää toisen kierroksen väliin. Pitää vielä syyskultsatut käydä tarkistamassa.

[Astral]

Erittäin ressaavaa istua ja ihmetellä kun ruiskutettavaa olisi paljon,kiireistä,eikä mitään mahdollisuutta tuossa tuulessa,millään kalustolla.

Sinäpä sen sanoit, ollu todella hermoja raastava ruiskutussesonki täälläkin päin. Jos ei kiusaa tuuli niin sitten lämpötilat tai sade.

Puoliväkisin on nyt saanu vedettyä sentään rikat ja hukat vehnältä. Vielä olis rypsii tarjolla jonkin verran, kahteen kertaan varmaankin

[antrai]

Meinaan laittaa Anniinalle lisätyppeä tähkälle (ureaa 20kg/ha) ja samalla tekis mieli laittaa tautiaineeksi pelkkä Zenit (0,5l/ha ) ja sitte vielä Ötököille kestac. Vettä 200L/ha, kuinka se on tulooko polttovioituksia tai muita onkelmia, jollaki on varmaan kokemuksia!

[SS]

Meinaan laittaa Anniinalle lisätyppeä tähkälle (ureaa 20kg/ha) ja samalla tekis mieli laittaa tautiaineeksi pelkkä Zenit (0,5l/ha ) ja sitte vielä Ötököille kestac. Vettä 200L/ha, kuinka se on tulooko polttovioituksia tai muita onkelmia, jollaki on varmaan kokemuksia!

Ureaa kestää hyvin laittaa 25 kg/ha 200 l vettä /ha + tautiaineet. Ja Kestac + Zenitkin kestää vielä urean kera. Onko tähkällä jo, jos ei, niin ei kannata koko Kestakkia laittaa. Kirvoja ei täällä ainakaan ole ollut. Ehkä pohjoisemmassa on eri tilanne.

***MUOKS*** Siis ei urearuiskutusta helteellä ! Iltaruiskutus kasteen tullessa vioittaa enemmän kuin aamuruiskutus kasteen alkaessa kuivua. Vaikka toisinpäin luulisi.

Onko runsaasti härmää havaittavissa ? Jos lisäturvaa hakee nimenomaan syyskesän tauteja, ruskolaikkua vehnänlehtilaikkua ja fusarium homeita plus ruostetta vastaan haluaa, pitäisi ehkä vetästä strobiluriini plus TILT tai vastaava (esmes se Zenit) yhdistelmä, tai Prolinen kera. Eihän härmä edes kovin hyvin menesty yli 25 asteen kuivissa lämpötiloissa; nythän kuumalla juuri ruoste valtaa kasvustoja - jos on vallatakseen. Koko viikkona esimerkiksi täällä Lohjalla ei ole ylitetty 90%:n suhtellista kosteutta öisin. Mutta pohjoisempana tietysti tilanne on toisin.

Ja taas jos helpeet roikkuu ja putoilee kukkivista tähkistä on taas koko Kestacin laitto aivan turhaa. Niinkö tähkäsääskiä ajatellen. Tähkäsääsken torjuntahan on juuri ennen kukkimista; eli tähkä on tullut ulos tupestaan, selvästi näkyvissä. Karatella on pitempi vaikutusaika, jos meinaa lippulehdelle laittaa. Että olisi oikeasti hyötyä tähkäsääsken torjunnassa.

Eli istumaan sinne Anniina-peltoo, seuraa niitä sääskiä, katso laikkuja lehdissä, ovatko härmää vai ruskolaikkua vai ruostetta. Kun lähdet ruiskuttamaan, valitse mahdollisimman tehokkaat aineet. Jos tautisaastuntaa tai kärväsiä ei näy, otat muutamankymmene kiloa sadosta pois stressaamalla kasvustoa aivan turhaan. Ja yövalvomisetkin vielä päälle.

-SS-

[-jk-]

Omat vehnät Anniina sai rikkaruiskutuksessa 31.5 0,25l Menaraa. Ei näy tauteja eikä elukkaa, mutta olkoon ruisku nyt vielä perässä huomiseen. Pahkahomeruiskutus tuli tehtyä suurimmalle osalle rypsistä.

[Jari]

Omat vehnät Anniina sai rikkaruiskutuksessa 31.5 0,25l Menaraa. Ei näy tauteja eikä elukkaa, mutta olkoon ruisku nyt vielä perässä huomiseen. Pahkahomeruiskutus tuli tehtyä suurimmalle osalle rypsistä.

Osa ohrista saanut tautiaineen+moddusta, vehnät sai tänään tautiaineen+ötökkämyrkyn.

Rypsit ei tarvitse tänäkään kesänä tautiainetta, kun ei ole satanut käytännössä kuukauteen, ei kai tarvettakaan? Ja toisaalta kuivuus kurittanut rypsiä karusti,muutamaa hehtaaria varten viitsi ruiskua pestä. Viime vuonna parhailta lohkoilta kaks ja puolitonnia hehtaarilta, ja nyt kasvustot jopa paremman näköisiä. Alkukesä samantyyppinen,kuivaa ja kylmää.

Turvemaiden Vildet saa tautiaineen loppuviikolla, moddusta saivat jo eka ruiskutukseen ja näillä keleillä jää terpalit jemmaan.

Olisinkohan ajanut korrensäädettä omiin+rahtia 200hehtaarin alalle, eilenkin moddusta ohralle lippulehdelle 0.25+ tautiaineet. Vertailukohtaa löytyy mitä OLISI PITÄNYT tehdä! Nyt kasvustot todella rentoja, pienikin sade saa aikaan lakoa, on korrensäädettä tai ei.

[SS]

Onhan se työlästä kun joutuu pönkäämään koko ajan. Ristinsä ne on kaikilla.

Lohjalla oli toukokuun sateet noin 90 mm (Salossa pitkälti toisellesadalle) , kesäkuun 44 mm ja heinäkuussa on toistaiseksi tullut 1.5 mm, eli harvinaisen kostea alkukesä, luultavasti loppukesä menee vanhaan malliin silleen, että seuraavat 300 mm tulee vasta puintiaikaan..

Lyhyet kevätvehnät, kuten Bjarne, ovat lykkäämässä tähkää mutta ovat savitöyräällä niin lyhyttä, että ulottuu tuskin puoleensääreen. No, valkuaista toivon mukaan tulee, on viimenen kerta kun laitetaan, ei ole vahvakasvuista ninkö Zebra, jossa ei ole laikun laikkua ja käytännössä härmänkestävä lajike. Bjarne näyttäs olevan semmonen "kevätvehnien armoitettu Tarso", pittää rälläköidä klaassista jalakset poies pöydästä.

Alkaa vähän "sylettää" nämä "voimaperäisen viljelyn" lajikkeet, jos laittaa jonkun 550 kg salpeetaria ja starttivosvorit ja hivenet, on kasvusto 25 cm korkeaa. Eppäilenkin voimaperäisen lannoituksen semmoseksi "vanhanajan lannoitukseksi, jossa laitettiin 40 kuutiota sianlietettä ja 300 kg salpeetaria kyytipojaksi. Silloin Kustaa-ohrakin kasvoi jopa kortta. Normilannoituksellahan se tähkä kasvaa suoraan maanpinnasta ylös. Kohdallaan olevan lannoituksen pystyy myös mittaamaan kaivosta, semmoinen 40-60 mg/l sopii sokerijuurikkaanviljelyyn, esmes.

Katsotaan nyt, pysyykö "kahden hehdon Epos" viäläkin pystyssä.

Nykkin viä Salossa odotuttaa kastetta: Lämpötila 20,1 °C; kosteus 83 % Jösses.

-SS-

[koivumaki]

Taitaa meikäläisen asiat olla kukkamulta-alueen ja tiiliskivisavien puolivälistä.
Kyllä mulla meinaa vehnät lakoontua,kuten ohratkin 100-120 kg typpitasoilla.
Saana-ohralle en yleensä käytä kasvunsäädettä,vehnälle CCC-tä jonkin verran(50-70%) maksimista.
Tosin meillä yli 10 vuotta jatkunut kanansemmoiskuuri on tehnyt hiesusaville tehtävänsä,alunperin kohtuullisen laaduttomat maat kasvavat nyt melko hyvin vaikka ihan viimesen päälle ei kaikki onnaiskaan.

Tänä vuonna vain Quarna vehnälle CCC,mahdollisesti Comet+hiukan Moddusta.Ohrat jätän oman onnensa nojaan,niistä ei huonon kevään takia ole suuria odotettavissa.Rapsi ja nuo vehnät kohtuullisia.

[SS]

Taitaa meikäläisen asiat olla kukkamulta-alueen ja tiiliskivisavien puolivälistä.
Kyllä mulla meinaa vehnät lakoontua,kuten ohratkin 100-120 kg typpitasoilla.
Saana-ohralle en yleensä käytä kasvunsäädettä,vehnälle CCC-tä jonkin verran(50-70%) maksimista.
Tosin meillä yli 10 vuotta jatkunut kanansemmoiskuuri on tehnyt hiesusaville tehtävänsä,alunperin kohtuullisen laaduttomat maat kasvavat nyt melko hyvin vaikka ihan viimesen päälle ei kaikki onnaiskaan.

Tänä vuonna vain Quarna vehnälle CCC,mahdollisesti Comet+hiukan Moddusta.Ohrat jätän oman onnensa nojaan,niistä ei huonon kevään takia ole suuria odotettavissa.Rapsi ja nuo vehnät kohtuullisia.

Oletan, että ne, jotka saavat käsiinsä esimerkiksi kananlantaa, hyötyvät typpilannoitustasojen osalta; taulukkoarvot eivät välttämättä pidä yhtä todellisuuden kanssa. Etelästä vaan ovat kotieläintilat vähenneet ninkö varkain.

Keinolannoitteiden kanssa on edessä väkisinkin nöyrtyminen noihin lannoitusrajoihin lajiketta vaihtamalla; siinä ei juuri edullista keinoa reagoida säännösten ylärajoihin ole.

http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasv ... Farmit.pdf

Tämä Yaran oman lannoitelobbaustutkimuslaitoksen tulos on korutonta kertomaa: 200 kg typpeä /ha on optimi lajikkeella kuin lajikkeella. Ja jonkun Trappen valkuainen on jäänyt 150 kgN tasolla millä tahansa tavalla lannoitettuna kuitenkin yhteentoista, vaikka esimerkiksi on maitotuleentumisvaiheessa annettu typpiliuos; täysi kevätlannoitus ilman epäröintiä on antanut parhaan satotuloksen, tähkälletulovaiheen ruiskutus tai salpietarinlevittelyt samalla typpitasolla ovat antaneet saman suuruusluokan valkuaisen, mutta pienemmän sadon.


On ikävää kun markkinamiehet antavat vähäisellä kaavioidenlukutaidolla varustetuille isännille erilaisia käppyröitä, ja varsinkin kasvinsuojeluaineiden osalta skaalataan käsittelemätön sato "nollaan" ja mahdolliset sadonlisät, jotkut olemattomat sadat kilot, ovat piiiitkiä palkkeja kuvan ylälaitaan asti. Näin annetaan niinkö ymmärtää, että jos et ruiskuttele, et saa mitään satoa, ja siilot täyttyvät , kun vaan tätä ruiskutat.

Olisi hyvä se, että käppyröissä lukisi "menneitten vuosien tulokset eivät ole tae kuluvan vuoden tuloksista"
-SS-

[SS]

MTT:n lajikekokeet vuosilta 2002-2009:

Sadonlisä tautiruiskutuksilla:

Korkea vaste, yli 500 kg/ha:
Picolo 732 kg +14,4%
Amaretto 569 kg +9,9%
Mahti 538 kg +11,8%
Marble 527 kg +10,5%
Kruunu 506 kg +10,3%

Keskimääräinen vaste, yli 400 kg/ha:
Tjalve 491 kg +10,7%
Trappe 480 kg +8,3%
Anniina 468 kg +9,6%
Bjarne 420 kg +8,8%

Niukahko vaste, alle 400 kg/ha
Epos 327 kg +6,0 %
Zebra 308 kg +5,9%
Aino 293 kg +6,1%
Quarna 287 kg +5,9%

Näistä voinee laskea bruttohehtaarituoton kevätvehnän tautiruiskutukselle keskimäärin, 80 eurosta 33 euroon näkyisi olevan, ilman kuivaus- ja rahtikuluja siis !

http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu6.pdf
http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu4.pdf

Minä en oikein noista ainekauppiaiden omista tutkimustaulukoista perusta, niillähän se yleensä on tehty niin, että tehdään koeala 0 kg N/ha ilman ruiskutuksia ja sitten "satopotenttiaalilohkolla" on 250 kg N/ha ja kaikki ruiskutukset. Ja satoero on tuhansia kiloja. Tietysti.

-SS-

[errav]

Kruunulle meinasin tällätä acanto0.25+ zenit0,3+fastac0,3+urea 21kg Ton satsin hinta alle 30e ilman alvii. Joten 300kg olis satoa saatava lisää jotta kulut peittyy.

[Köysti]

Tautiaine Delaro käytetään Vilde-ohralle ja Kruunu sekä Magnifik -vehnälle standardikäsittelynä. Kevät- ja syysvehnä saivat rikka-aineen kanssa 1l CCC:tä ja ohrat 0,1 l Moddusta. Terpalia olen ohrille antanut vain riskipesäkkeisiin 0,5l tautiaineen kanssa.

Kruunu on paikoitellen aika rehevää ja lakoalttiin näköistä, mutta kyllä CCC on siihen auttanut; kun kasvustoa käsin heiluttelee, niin kyllä se aika jäykästi heiluu. Kruunu tuntuu pysyvän paremmin pystyssä kuin Mahti eikä Moddusta tule laitettua standardikäsittelynä. Peltoja on sekä kukkamultaa että savipohjaisia ihan muovailuvahan oloiseen asti. Ohrat kylvetyään pehmoisille maille ja vehnät kivennäismaille.

Ainut hieman lakoontunut Anniina minkä olen nähnyt on ollut todella suurella siemenmäärällä savikolle kylvetty ja joutunut ukkoskuuroon kriittisessä vaiheessa. Ehkä ne sitten multamaalla voivat mennä kumoon tai Keski-Pohjanmaan valo-olosuhteissa?

[Auts]

Minä en oikein noista ainekauppiaiden omista tutkimustaulukoista perusta, niillähän se yleensä on tehty niin, että tehdään koeala 0 kg N/ha ilman ruiskutuksia ja sitten "satopotenttiaalilohkolla" on 250 kg N/ha ja kaikki ruiskutukset. Ja satoero on tuhansia kiloja. Tietysti.

-SS-

Kauppias ei ole muu kuin hinnan lähde.