Lietteen multaus

[Rojekti]

Tutkimukset sanoo sitä ja tätä lietteen multaamisesta maan/pinnan alle, ko vehkeitä näkyy jo siellä ja täällä. Ostajat kehaisevat aina ravinteiden säästelöä. mutta miten on oikea laita; paljonko olette TODELLA säästäneet lietteen sijoittamisella lannoitteissa? Meneekö se yksiin se "hajalevityksellä 75-85% hukkaan, sijoittamalla 10-15%", vai mitä ne olivat..? eli tuoko multain mukanaan muitakin todellisia tienistejä/säästöjä kuin tuen. Luomussa elinehto..?

Kaikenlaisia juttuja olis ny hyvä kuulla.

ps. myös jos letkulevittimistä on jotain sanomista niin anti tulla!

[taisker10]

ainakin kun vertaa multaus laskua urakoitsian tekemänä
tai ajaa itte pintaan vaan raakasti "tupla määrän " niin ei multauksella hyödy mitään jaa niin ja oma työhän on 0E vai miten se meni?

[SS]

Onko niin, että tuolla lietemarkkinoilla on olemassa ns. "pimeää" lietettä ? Eli lietteen kokonaismäärää ei tarvitsisi millään notaarin allekirjoituksella todentaa ? Tämä antaisi erittäin hyvän mahdollisuuden korkean sadon ja korkean valkuaispitoisuuden aikaansaamiseen.

Oudon korkeita ovat typen hyväksikäyttöprosentit, kun satotuloksia seuraa. Kyllä yhden vuoden tajuaa helpostikin, mutta jos vuodesta toiseen alle 150N:llä saadaan 7-8 tonnin satoja, mistä se voima tulee ?

-SS-

[Agronautti]

Onko niin, että tuolla lietemarkkinoilla on olemassa ns. "pimeää" lietettä ? Eli lietteen kokonaismäärää ei tarvitsisi millään notaarin allekirjoituksella todentaa ? Tämä antaisi erittäin hyvän mahdollisuuden korkean sadon ja korkean valkuaispitoisuuden aikaansaamiseen.


-SS-

Millähän kaavalla sen oikean lietemäärän pystyy laskemaan??, kun mukaan tulee sadevedet, aiv-siilojen puristemehut, navetassa pesut, lietekanavien huuhtelut ja jopa putkirikot... Eläinmäärien perusteella ei voi laskea todellista lietemäärää vai mitenkä ne tarkastajat laskee karjanlannan määrän??

Mitä multaukseen tulee niin mulla lienee tuo livakan vanha multuri jo ittensä maksanut, ja eipä sitä muuten nurmille viitti lietettä levittää kuin multurilla...

[Rojekti]

En nyt haluaisi kantaa ottaa mihinkään eikä tarkoitus ollut pohtia urakointiasiotia vaan vain ja ainoastaan sitä että tuoko lietteen multaus käytännössä muitakin säästöjä kuin sen tuen.

Varmasti laskelmia on tehty ennen ja jälkeen: kiinnostaakin, kannattaako laskea lannoituskuluja yhtään pienemmäksi. Eli, tuoko lietteen multaus käytännössä lannoitesäästöjä.

[O.J.]

Saatan olla he*vetisti väärässä, mutta itestä tämä tuntuu vaan olevan yksi rahastuskeino lisää. Vihreät ihmiset tästä tietysti tykkäävät, mutta kallis härpäke se vaan on, ellei levitettävää alaa ole vuodessa paljon.

Agrok myy Slootsmid:ä. Laskekoon jokainen kustannuksen omalle levitysalalleen ja sen iän, mitä arvelee tuon kestävän. Ehkä 10v ilman peruskunnostusta? Lisäksi vetotehon tarve näkyy olevan 60hv, vaatii vähintään lisää polttoainetta, vaatiiko vielä veturin päivityksen? Traktorissa pitää sitä painoakin olla enemmän, varsinkin rinnemailla.

Itse levitän edelleen vanhalla Tempolla hajalevityksenä 18-20tn/ha ja vähällä salpietarimäärällä, sekä väitän saavani hiukan keskivertoa parempia satoja verrattuna lähinaapureihin. Mitään laskelmia en ole tehnyt. Mitä nyt pankkitiliä vilkaissut ja todennut, ettei vaunun päivityksessä ole mitään järkeä omilla pinta-aloilla, ennen kuin nykyinen antautuu lopullisesti.

[Rojekti]

Ehdottomasti hyvä kuulla myös vastarannan älähdyksiä.

"vihreät arvot" kyllä kiinnostavat muutenkin kun taloudellisesti (ihme kyllä, he), että koko elämä ei ole pelkkää taloutta. On tullut ajateltua, että kun vihreätkin arvot ovat kunnossa (silkka lisäbonus) ja tavara tosiaan menee maan alle juuriin; käytännön järki puhuu tutkimusten puolesta*, kaiken lisäksi; jos artikkelit aiheesta Internetissä ovat edes oikeaan suuntaan, niin onhan siinä paljonkin järkeä, vai (?!) Tietenki kaiken, minkä tahansa, takana voi olla salaliitto, etenkin jos niin haluaa.

(*kaikkihan haihtuu aina ja kaikkialla,maan alla vähemmän)

En olis taas halunnut kantaa ottaa vehkeiden hintoihin ja vetokoneisiin ym. teknisiin vaikeuksiin, mutta kolmaakytätonnia ei kyllä ihan hepposin perustein maksa tuommosesta. Käytettynä joku vanha roska jota korjailee. Tai miten vaan,mutta ei ny ihan noin sentään.

Ajoa kertyy jonkun verran kototilalla et rupee väkisinkin miettimään tällasia juttuja.

MUTTA edelleen kiinnostaa kuulla,jos joku on vartavasten hankkinu ja todennu jotain viisastuttavaa..

[Jari]

MUTTA edelleen kiinnostaa kuulla,jos joku on vartavasten hankkinu ja todennu jotain viisastuttavaa..

Tämä sikäli neutraalia että naapurilta kuultua, he ostivat yhteisen multurin muutama vuosi sitten. Työleveyttä 6m nurkilla, ajavat lähes kaikille nurmille keväällä ts. lähes 100ha keväällä ja kesällä toinen mokoma. Nurmet kasvaa pirusti ja apulanta lasku on pienentynyt kuulemma huimasti. KUN liete on kuitenkin levitettävä, miksei sitä laita sinne kasvin juureen eikä pintaan haihtumaan; keväällä ja keskikesällä useimmin kuivaa,lämmintä ja tuulista levitysaikoihin.

[Rojekti]

Tätä just tarkotan, toisaalla ei ollenkaan, toisaalla kaikin puolin! Kiinnostavaa, lisää tätä. Tosiaan, eipä sitä lietettä siellä maan alla kiinnosta,millaset kelit on. Mitähän sade tekee,viekö se sen "liian syvälle" vai vielä paremmin..

[Mullifarmari]

Tätä just tarkotan, toisaalla ei ollenkaan, toisaalla kaikin puolin! Kiinnostavaa, lisää tätä. Tosiaan, eipä sitä lietettä siellä maan alla kiinnosta,millaset kelit on. Mitähän sade tekee,viekö se sen "liian syvälle" vai vielä paremmin..

Joskus aikoinaan alotettiin Teho-Lotinan multurilla, olisko ollut vuosi -82, sen jälkeen Livakan vastaavalla, kunnes siirryttiin pintalevitykseen lietemäärien kasvaessa. Noissa vanhoissa kapeissa ja suuren vannasvälin multureissa on se ongelma, että pelto jyrätään reunasta reunaan lietekärry yhdistelmäällä ja varsinkin kevätlevityksessä jäljet tahtoivat näkyä ensimmäiseen säilörehunkorjuuseen saakka. Lisäksi nuo nostivat kiviä pintaan ja pelto oli jyrättävä levityksen jälkeen. Multauksesta luopuminen ja pintalevitykseen siirtyminen 14m työleveydellä nosti aikanaan satoja silmämääräisesti arvioituna paljon. Tiivistymishaitta oli paljon pienempi, joten arvatenkin ravinteiden hyötykäyttö oli suurempi, vaikka osa menikin taivaalle. Tietysti levitysolosuhteilla on suuri merkitys, turha levittää kuivaan maahan lämpimällä ja tuulisella kelillä...

Sitten siirryttiin takas multaukseen, kun naapurikylille tuli Vredon itsekulkeva ja lietteen levitys ulkoistettiin näinollen.
Tällaisilla hieman vajaa parintuhannen kuution levitysmäärillä ei tullut mieleenkään investoida valtavasti lietekalustoon. Vanha 10kuutioinen Livakka on kuitenkin vielä käytössä ja ajan sillä keväällä kylvöjen alle kynnökselle lietteen.

Mitään merkittävää eroa ei tuosta Vredon multauksesta ja pintalevityksestä ole löytynyt nurmen kasvun suhteen. Ehkä levitysajankohta määrittelee sitä enemmän. Toisaalta nyt on voitu levittää lietettä lähemmäs asutusta, sillä hajuhaitta on pienempi. Toki tuulen suuntia joutuu nytkin tarkkailemaan, eli ei se matalamulturillakaan ihan hajuttomasti maahan mene. Lannoitustasoa on hieman pudotettu, sillä nurmissa on nyt apilaa joukossa. Ja ehkä maat ovat paremmassa kunnossa viljavuudeltaan nyt kuin 10v sitten, joten satotasojen vertailu on hankalahkoa...

Eli ei ole mitään yksiselitteistä vastausta, ainakaan minulla.
Mut sen vois sanoa, että kartoittakaa urakoitsija tilalle tai multurivaunujen yhteiskäyttömahdollisuus ennen oman vaunun hankintaa. Multurit maksavat aivan helvetin liian paljon...

-Mf-

[Rojekti]

Tätä just tarkotan, toisaalla ei ollenkaan, toisaalla kaikin puolin! Kiinnostavaa, lisää tätä. Tosiaan, eipä sitä lietettä siellä maan alla kiinnosta,millaset kelit on. Mitähän sade tekee,viekö se sen "liian syvälle" vai vielä paremmin..

Joskus aikoinaan alotettiin Teho-Lotinan multurilla, olisko ollut vuosi -82, sen jälkeen Livakan vastaavalla, kunnes siirryttiin pintalevitykseen lietemäärien kasvaessa. Noissa vanhoissa kapeissa ja suuren vannasvälin multureissa on se ongelma, että pelto jyrätään reunasta reunaan lietekärry yhdistelmäällä ja varsinkin kevätlevityksessä jäljet tahtoivat näkyä ensimmäiseen säilörehunkorjuuseen saakka. Lisäksi nuo nostivat kiviä pintaan ja pelto oli jyrättävä levityksen jälkeen. Multauksesta luopuminen ja pintalevitykseen siirtyminen 14m työleveydellä nosti aikanaan satoja silmämääräisesti arvioituna paljon. Tiivistymishaitta oli paljon pienempi, joten arvatenkin ravinteiden hyötykäyttö oli suurempi, vaikka osa menikin taivaalle. Tietysti levitysolosuhteilla on suuri merkitys, turha levittää kuivaan maahan lämpimällä ja tuulisella kelillä...

Sitten siirryttiin takas multaukseen, kun naapurikylille tuli Vredon itsekulkeva ja lietteen levitys ulkoistettiin näinollen.
Tällaisilla hieman vajaa parintuhannen kuution levitysmäärillä ei tullut mieleenkään investoida valtavasti lietekalustoon. Vanha 10kuutioinen Livakka on kuitenkin vielä käytössä ja ajan sillä keväällä kylvöjen alle kynnökselle lietteen.

Mitään merkittävää eroa ei tuosta Vredon multauksesta ja pintalevityksestä ole löytynyt nurmen kasvun suhteen. Ehkä levitysajankohta määrittelee sitä enemmän. Toisaalta nyt on voitu levittää lietettä lähemmäs asutusta, sillä hajuhaitta on pienempi. Toki tuulen suuntia joutuu nytkin tarkkailemaan, eli ei se matalamulturillakaan ihan hajuttomasti maahan mene. Lannoitustasoa on hieman pudotettu, sillä nurmissa on nyt apilaa joukossa. Ja ehkä maat ovat paremmassa kunnossa viljavuudeltaan nyt kuin 10v sitten, joten satotasojen vertailu on hankalahkoa...

Eli ei ole mitään yksiselitteistä vastausta, ainakaan minulla.
Mut sen vois sanoa, että kartoittakaa urakoitsija tilalle tai multurivaunujen yhteiskäyttömahdollisuus ennen oman vaunun hankintaa. Multurit maksavat aivan helvetin liian paljon...

-Mf-

Erikoista,erikoista.. ja Vredon multureita on juuri kehuttu alan parhaimmiksi*. Vaikeita nämä asiat, ei uskalla miettiä nyt mihinkään suuntaan kun on vähän niinkun 1-1. Kokeilemallahan se lopulta selviää, jossei muuten. Vais jotta piti vielä multurin jäljiltä jyrätä, kuulosti vähän epäsuotuisalta puuhalta,hyvä että pääsitte eroon siitä,heh.

*ps.ei tietenkään sillä,että sillä periaatteessa olisi mitään merkitystä ravinnetehokkuuden kannalta,maan alla on, mikä on maan alla..

Semmoisia urakoijia ei täällä päin ole eikä ko vaihtoehto houkuttelisi muutenkaan kovasti ja kalusto on muutenkin nyt kunnossa.

[kevinc]

Mulla ei paljoa ole kokemusta, mutta ne vähät mitä on, on hyviä.

Esimerkiksi yhdelle 8 hehtaarin rypsilohkolle ajettiin naudan lietelantaa 20 m3/ha ja apulantana typpeä laitoin 32kg (160kg YM Nurmen Y2). Satoa tuli noin 2 tonnia hehtaari tänä kesänä.

Varmasti säästää apulannoissa tuon lietteen levityskulun, mutta se toki huolettaa, että miten pelto kärsii tuosta raskaalla kalustolla ajamisesta. Meillä omat koneet on kevyitä ja pellolle menemistä on aina vältetty jos on kosteaa. Tuon lietteen levityksen kanssa joutuu keväällä joskus hätäilemään, että ehtii. Ainakin yksi 20 vuotta toiminut liittymän rumpu meni heti tukkoon kun pellolle ajettiin lietevaunulla. Rumpua korjatessa huomattiin, ettei siellä mitään putkea koskaan ollutkaan, vaan vesi oli kattellut oman reitin karkean aineksen läpi. Sitten se lakkasi pelaamasta, kun raskaalla koneella ajettiin yli. Mitä jos pelolle tapahtuu sama?

Naapuri on ajanut lietettä vasta viljan oraille joskus siinä touko-kesäkuun vaihteessa. Ei kuulemma ole ollut mitään haittavaikutuksia ja silloin pelto on jo paremmin kantavassa kunnossa. Rypsille en tuota uskaltanut kokeilla, mutta olisi se voinut onnistua sekin.

[Cultio]

Naapurissa tehty joitain vertailuja:

Hygienia hieman parempi multauksessa, ei suurempia eroja toisen sadon suhteen. Olosuhteet tosin aika kuivat, joka haittasi multauksen onnistumista. Ammoniakkipoistuma ei korreloi sadon kanssa. Sadossa ei suurempaa eroa menetelmien välillä keskiarvoina.

Aika omituinen lopputulos. Eikö tosiaan saada suurempaa hyötyä kasvustolle noin "hienoilla" menetelmillä.

Voisi olettaa että hyvin onnistunut multaus tuon perusteella säästää lannoituskustannuksia kun saadaan suurempi typpiosuus talteen kasvustolle. Epäonnistunut multaus on sitten yhtä kannattamaton kuin vanhan ajan edullinen pintalevitys.

[Carnivor]

Todella omituinen tulos, mutta koe oli tehty vain yhtenä vuotena.

[[kalz]]

Oletteko sitä mieltä että multaus soveltuu hyvin myös viljan oraille,vai onko enemmin heinä maitten juttu?rikkooko multain oraskasvustoa? multain vai 16m letkulevitin?