mikäs lajike leipävehnäksi

[temppis]

Pitäisi lajiketta vaihtaa Zebrasta johonkin. Mikä olisi sopiva lajike kun tarkoituksena on tuottaa leipävehnää, eli valkuainen pitäisi saada suht varmasti yli 12%. Satoisuutta pitäisi löytyä, ja erityisesti poudankestoa, koska täällä Turun saaristossa ei oikein sadetta meinaa tulla.
Koska kasvukausi on pitkä, ei kasvuajalla ole niin suurta merkitystä

[aurajokilaivuri]

Noilla spekseillä vaihdoin takaisin zebraan..

[kylmis]

Mikä lajike laivurilla oli aikaisemmin viljelyssä?

Siis ei minun mielestäni kunnollista kevätvehnälajiketta ole vielä keksittykään. Anniina ja Quarna tuottavat valkuaista, mutta ei satoa. Myöhäisemmät vehnät tuottaa sitten enemmän kiloja, mutta valkuaiset todella helposti hukassa. Tai sitten en vaan osaa viljellä. Nyt on parina vuonna ollut Kruunusta valkuaiset totaalisesti kadoksissa. Ensi kesänä joutuu kokeilemaan lisätypen antoa

[temppis]

Noilla spekseillä vaihdoin takaisin zebraan..

Mulla ei zebrasta ole koskaan tullut järin suuria satoja jos vertaa vanhaan Winjettiin. Zebra tuntunut kärsivän kuivuudesta aika pahasti

[viljanviljelijä]

Siis ei minun mielestäni kunnollista kevätvehnälajiketta ole vielä keksittykään.

Ja tuskin täydellistä kaikkien mielestä hyvää koskaan tuleekaan. Zebraa olen viljellyt vuosikausia ja pidän kohtuuhyvänä kompromissina kasvuajan, satoisuuden ja valkuaisen suhteen, jossa ei muitakaan suuria heikkouksia.

Vinjett oli vain pieni askel Tjalvesta ennen Zebran tuloa markkinoille, kaikki samalta jalostajalta tulleita.

[valumötti]

Itse en leipävehnää viljele, koska kaikki menee elukoille, mutta valkuaista pitää kuitenkin olla joten ajattelin kokeilla ensi kesänä Kws sciroccoa. Ennen ollut Kruunua ja tekee mieli kokeilla uutte lajiketta. Harkinnassa oli myös Wellamo sekä Zebra.

Plussaa:
- satoisuus hieman keskimääräistä parempi.
-valkuainen keskivertoa korkeampi.( noin 14 % )
-vain päivän Kruunua myöhisempi.

Miinusta:
-Siemenkoko isohko( tjp 47g ) joten joutuu täyttämään konetta useammin.
-sako laskee melko alas

[ATH]

Katselin tänään valkuaisia takavuosilta kun suunnittelin erien sekoitusta myyntiin.

Alustavasti päätin luopua toistaiseksi Zebrasta ja kylvää sen sijaan varmuusvarastosta Tjalvea keväällä. Kuivuus kiusaa savilla Zebraa ja valkuainen jää vuodesta toiseen alas. Kun vertasin 5v keskiarvoa, valkuainen oli Tjalvella näissä oloissa n. 1,5% prosenttiyksikköä korkeampi. Surkastuneita Zebralla melkein 2x määrä.

Vinjettiä ei ole ollut, mutta ajattelin kysäistä keväällä naapurilta lainaan, jos tuo ehtisi koeluonteisen alan kylvää minun puolelleni. Jää se räpeltäminen sillai vähemmälle.

[SS]

Kuivuus kiusaa kyllä esim. Bjarnea ja kaikkia kääpiölajikkeita samalla tavalla.

Siinä missä kuivan ja kuuman hellekesän savimaan sato näillä "laatuvehnillä" on kolme tonnia, tulee Trappesta 7 tonnia, ja valkuainenkin silloin nousee, jos on pH 7 , fosfori 100 ja muutkin vihreällä, ja typpitasot monenkymmenen vuoden sikalietteenajon kyllästämät.

Jos on kylmä ja sateinen vuosi, silloin Zebra näyttää parhaan puolensa, kohtuullisen aikainen ja sakoluvunkesto parhaita kevätvehnistä.

-SS-

[SS]

Pieniä siivuja samaan lohkoon, silloin voi vertailla. Sitä nimittäin tulee valikoitua lohkoja lajikkeen ja esim ostosiemenen mukaan, jollekin huippuvehnälle huippulohko, kehnommalle talousvehnälle jokin mettänsyrjä.

Tämän takia ihmisilä on niin erilaiset kokemukset.

Olen kylvänyt sekaisin vähän niinkö siivuina eri lajeja, oma vertailuni 2010 vuodelta on seuraava:

Bjarne valkuainen 12.4 sato 2.5 t korrepituus 25 cm pikkujyvää
Magnifik valkuainen 11.9 sato 4 t korrenpituus 45 cm kevyttä
Zebra valkuainen 14.2 sato 4.5 t korrenpituus 60 cm (alkavaa lakoa) ainoana kunnon jyväkoko
Epos valkuainen 12.2 sato 5.6 t korrenpituus 60 cm (alkavaa lakoa) pikkujyvää

Sademäärät käytännössä nolla ja päivänrinteitä, savimaita. Kaikki ostosiementä, koska unohdin yhden kärryn vajas että laitoinkin sivuun omaa viljaa

Jos kylväisin kevätvehnää, olisi valintani Epos pimeän typen kera.
Nyt on Skagenia ja Magnifikia vertailussa, ei taida kevätvehnälle viittiä tänä vuonna. Kauraa ? Rypsiä ?

-SS-

[7220]

Töissä ollu ny amarettoo pari vuotta ja iha hyvi onnistunu. valkuainenki noussu ku porrastettu typpi, eli vähän kylvös, sit oraille pintalevittimel ja tähkältulovaihees viel liuost ruiskul

[SS]

Töissä ollu ny amarettoo pari vuotta ja iha hyvi onnistunu. valkuainenki noussu ku porrastettu typpi, eli vähän kylvös, sit oraille pintalevittimel ja tähkältulovaihees viel liuost ruiskul

Näitä myöhäisiä ja satoisia pidetään riskialttiina, mutta todellinen riski on toistuvan kuivuuden ja kuumuuden sattuessa noilla minikokoisilla ja minisatoisilla lajikkeilla, varsinkin kun muutamat ovat sakolukuominaisuuksiltaan arveluttavia. Vuodet 2008-2010 ovat olleet edullisia myöhäistenkin lajikkeiden valkuaiselle, en tietenkään ole ihan niinkään varma, kun tulee sateinen vuosi, onko näissä sittenkään valkuaista, vaikka seisoisi yhdellä jalalla orasmaassa koko kesän ja heittelisi urearakeita joka ikinen yö. Jos rehuvehnän ja leipävehnän hintaero on 100 euroa, en puhu mittään.

Amaretto ja muutkin myöhäiset kuitenkin pitävät sakolukunsa hyvin, riski realisoituu silloin harvoin kun lämpösumma jää alle 1200:n, kuten vuonna 1987. Eli silloin valkuainen jää alhaiseksi ja puinti viivästyy lokakuulle, tai sato jää raa'aksi kokonaan. En kuitenkaan pitäisi tuota myöhäisyyyden riskiä kovin merkittävänä, kunhan pääsee vappuna viimeistään kylvöille. On melkoisen epärationaalista saada kymmenen vuotta kaksi tonnia "laatuvehnää" jos ja kun pelkää että se kuuden tonnin vehnä epäonnistuu sitten yhtenä vuonna kymmenestä.

Useina viime vuosina vastaavasti on ollut jopa 1800 asteen lämpösummia, kuten vuonna 2006. Silloin näiden myöhäisten valkuainen nousee ihan millä tahansa lannoitusohjelmalla, ja sato on tuplat verrattuna näihin "laatuvehniin"

-SS-

[Jari]

Näitä myöhäisiä ja satoisia pidetään riskialttiina, mutta todellinen riski on toistuvan kuivuuden ja kuumuuden sattuessa noilla minikokoisilla ja minisatoisilla lajikkeilla, varsinkin kun muutamat ovat sakolukuominaisuuksiltaan arveluttavia. Vuodet 2008-2010 ovat olleet edullisia myöhäistenkin lajikkeiden valkuaiselle, en tietenkään ole ihan niinkään varma, kun tulee sateinen vuosi, onko näissä sittenkään valkuaista, vaikka seisoisi yhdellä jalalla orasmaassa koko kesän ja heittelisi urearakeita joka ikinen yö. -SS-

Eikö 2008 ollut Etelässä katovuosi?? Tai ei kai sellaisia koetakaan kuten täällä, ne sitten viime kesän kaltaisia kuumuudesta johtuvia. Näillä nurkilla lämpösummaa kertyi niin vähän, että mikään vehnä ei ehtinyt valmistua, ohrat niin ja näin ja rypsissäkin sadot ala-arvoisia. Amarettoa oli mullakin osa vehnistä ja sato sekä hehtopaino jäi todella heikoksi. Ellei olisi mennyt litistettäväksi, metsään ois saanut sen vihertävän, hallan paneman moskan viedä.

Löytyipä faktaakin, kolme eri mittauspaikkaa kolmlelta kylältä.

http://www.proagria.fi/perunasaa/stiedot_lamposum.html

Sademäärät tukee muistikuvia, 2006 vuonna satoi noin 19mm toukokuun lopulta elokuun alkuun, eipä ihme kun viljat meinas kärähtää.

http://www.proagria.fi/perunasaa/stiedot_sade.html

2002 vuosi oli kohtuullisen lämmin, silloin satoi kesä heinäkuussa noin 90mm ja sadot oli mahtavia täkäläisittäin. Vesi on ehdoton minimitekijä, lämpö kakkosena.
Harmittavasti tilastoista puuttuu 2004 vuosi jolloin vettä tuli tajuttoman paljon, samoin 2005 kylvöjen jälkeinen vedenpaisumus jää näkymättömiin. Tais mittarit hukkua heti alkukesästä

[SS]

Eikö 2008 ollut Etelässä katovuosi??

Lämmin vuosi, kylvöt viikkoa ennen vappua, juhannukseen saakka erittäin lämmintä ja kosteaa. Heinäkuu oli vähäsateinen kapealla kaistaleella Uudenmaan ja läntisimmän Suomen välissä. Elokuu sateinen, lähinnä Someron tasalta länteen. Ainoa vuosi kun Zebrasta tuli kuusi tonnia. Claasille ensimmäinen vuosi. Joutui kiertämään mäentöyräät ja ajamaan ylhäältä alas.

2007 oli aikainen ja lämmin vuosi. Kylvöt jälleen ennen vappua. Ei ollut hyvä vuosi ainakaan syysvehnälle. Talvi oli paljas ja talvituhot erittäin suuret. Kevätviljalla olisi toiminut hyvin kun kosteudesta ei ollut pulaa.

-SS-

[SS]

Töissä ollu ny amarettoo pari vuotta ja iha hyvi onnistunu. valkuainenki noussu ku porrastettu typpi, eli vähän kylvös, sit oraille pintalevittimel ja tähkältulovaihees viel liuost ruiskul

En huomannut tätä, mutta olisiko ollut vuonna 1992, kun toukokuun 3. ja heinäkuun 22. välisenä aikana tuli vettä kokonaiset 2.5 mm ! On siihen tuhkaan surkee salpeetarit sirotella !

Eli on sillä jaetulla lannoituksellakin riskinsä.

-SS-

[aurajokilaivuri]

Töissä ollu ny amarettoo pari vuotta ja iha hyvi onnistunu. valkuainenki noussu ku porrastettu typpi, eli vähän kylvös, sit oraille pintalevittimel ja tähkältulovaihees viel liuost ruiskul

En huomannut tätä, mutta olisiko ollut vuonna 1992, kun toukokuun 3. ja heinäkuun 22. välisenä aikana tuli vettä kokonaiset 2.5 mm ! On siihen tuhkaan surkee salpeetarit sirotella !

Eli on sillä jaetulla lannoituksellakin riskinsä.

Tuollaisella sademäärällä ei lisälannoitusta edes tarvita, ellei nyt ole ihan ilman lannoitusta kylvänyt.