Rahtimaksut

[Vesa]

Tilasin lavallisen pakkaustavaraa Tampereenseudulta ja tilasin rahdin kotimaiselta edulliseksi ja varmaksi toimittajaksi itseään tituleeraavalta kotimaiselta isolta rahtifirmalta. Tavara maksoi 670€ ja eilen sain rahtilaskun 250 kg:n toimituksesta, vain 470€!

Rahtikirjaa tutkiessani oli tavaran rahtikiloiksi saatu jostain syystä 850kg.Lupasivat hoidella asiaa keskenään, saas nähdä kuinka äijän käy,laskeeko rahtihinta. Onko raatilaisilla sattunut vastaavia kämmejä?

[Cartel]

En tiedä liittyykö asiaan mitenkään mutta itse ajoin kuorma-autoa työkseni aikoinaan (rakennustavaraa) niin rahtikg:t laskettiin jotenkin painon ja koon suhteella. Esim. täysi villakuorma saattoi rahtikirjan mukaan painaa 12000kg, vaikka todellisuus on aika ankarasti pienempi. "Paino" selittyi sillä että villat vei koko kuormatilan. Sama homma styroksilla. Teräs taisi painaa vähiten

[Cultio]

Kollit ja paketin tyyppi määrää laskutusmuodon. Jotkut tavarat menee lavametreillä, eli paljonko ottavat tilaa koko lavan leveydellä. Toiset vakiokokoiset voidaan lähettää lavapaikkoina, jolloin sillä on hinta. Ja sitten kevyet muunnetaan kuutioiksi. On varmaankin olemassa yhteneväiset suositukset näille. Lavametri maksanee luokkaa 250€ Keski-euroopasta Suomeen. Täysmälli tonneja reilu euron kilometri. Mitä pienempi paketti sen kalliimmaksi se tulee.

Lähettävällä firmalla voi olla vuosisopimus jonka kautta kustannus jakaantuu kaikille lähetetyille kiloille. Jos yksi paketti lähtee poikkeavalla tavalla, maksaa se mitä tahansa. Kuljetuskustannukset ovat kyllä niin eriäviä, ettei niistä saa Erkkikään selvää. Itse tilasin kodin elektroniikkaa kalliimmalla Tukholmasta kuin mitä renkaat ja koneen osat maksaa Keski-euroopasta.

Silloin kun itse ajoin, laitettiin ensin terästä pohjalle ja villaa päälle, jonka jälkeen yksi rahti laskutettiin lähes kaksi kertaa. Mutta oli autotkin hienoja ja palkka asiallinen.

[Vesa]

En tiedä liittyykö asiaan mitenkään mutta itse ajoin kuorma-autoa työkseni aikoinaan (rakennustavaraa) niin rahtikg:t laskettiin jotenkin painon ja koon suhteella. Esim. täysi villakuorma saattoi rahtikirjan mukaan painaa 12000kg, vaikka todellisuus on aika ankarasti pienempi. "Paino" selittyi sillä että villat vei koko kuormatilan. Sama homma styroksilla. Teräs taisi painaa vähiten

Näinhän se oli,kevyttä pahvia kun oli tavara niin rahtihinta laskettiin kuutiotilavuuden mukaan. Hinta tosin tippui yli puoleen kun sain ns. sopimushinnalla ja sopimushinnasto tuli s-postissa samantien asiaa selvittäessäni. Vikaa oli pahvit myyneessä firmassa ja rahtifirma yritti sitten kepillä jäätä, onneksi oli tämmöinen varsin vahva jääkimpale täällä päässä. Joku olisi maksanut suosiolla kalliin rahdin,minä en onneksi. Tarkkana kannattaa olla.

[Agronautti]

Mikä se on hintataso noissa viljarahdeissa.. esim. Savosta etelän satamiin..