Peltojen vuokrauksesta

[oliver]

Tuollainen hintatarjous sairastuttaa lisää jo sairastunutta vuokraustoimintaa. Järjellä ja laskimella tuota ei voi perustella mitenkään.

[Mikama]

Tuota tulee välillä kyllä ihmeteltyä, että laittaako se korkea viljanhinta joidenkin päät vähän pyörälle, kun edellisen kerran viljojen hintojen alkaessa 2:lla, niin kaikki alkoivat haalia maita joka paikasta hintaan katsomatta. Tiedän yhden viljatilallisen, joka juttujen mukan vuokrasi muutama kymmenen hehtaaria 700€/ha. Eihän elukkatilatkaan maksa välttämäti noin kovia hintoja!?! Mutta ehkäpä tuossa tapauksessa iski se suuri ahneus ja nyt sitten on voinut jäädä käteen jotain tai sitten on mennyt ihan nollatuloksella. Ellei jopa ole tehnyt persenettoa..

[SS]

Voi olla niin, että lisämaat pystyy viljelemään samalla konepanostuksella kuin entisetkin, silloin korkeakin vuokra / korkea maanhinta on mahdollista saada maksuun EU:tukien auttamana, kun sato kattaa välittömät viljelykustannukset ja vielä vähän jääkin.

Lisäksi, jos on suunnittelussa jokin investointi, jonka läpimeno riippuu volyymista, eikö silloin volyymin kasvattaminen, vaikka kalliimmallakin, tuo mahdollisesti muuta koko tilaa ja tilan tulevaisuutta koskevaa etua ?

Varmaankin ihan jokainen tinkisi mielellään vuokrasta, vuokrasumman isous ei voi olla itseisarvo, eli onko kyseessä pelkästään uskallus ja rakennemuutoksen eteenpäinvienti, empijät jäävät ilman ?

-SS-

[ATH]

Asiaa sivuavaa ja vähän taustoja sille.

Minä en pysty käsittämään joidenkin maksamia luokkaa 500e /ha peltovuokria 3-5 tn viljan keskisadolla. En tunne muita tuotantomuotoja niin tarkasti, että osaisin suoraan laskematta tietää menot-kulut suhteen, joten en ota niihin kantaa. Olen myös yrittänyt yhtälöön upottaa väkisin SS.n mainitsemaa kustannusten laimenemista pinta-alaa lisätessä, mutta ei. Tulot laimenevat myös yksikköä kohden ylihintaista maata hankkiessa nollaan ja sen alle. Voisi ajatella, että on jokin optimisuhde, jossa maksimoidaan ylihintaisen maan avulla tulos, mutta muuttujia on liikaa.

Kyllä minusta ylivuokrissa on puhtaasti kyse vuokramiehen tunneälyn tunnepainotuksesta. Kun ekonomian opeissa vasiten tolkutetaan, että ei saa rakastua yritykseen, omaisuuteen, eikä luoda niihin mitään tunnesiteitä, on maatalousväki tässä suhteessa... Niin. Miten sitä nyt kuvailisi ettei olisi loukkaava? Kertokaapa se.

[SS]

Nähtävästi merkitystä on sillä kuinka iso tila valmiiksi on. Jos 20 ha tila laajentaa 50 vuokraha:lla ei riitä koneet eikä työvoima. Lisäinvestoinnit syövät kannattavuuden.

Jos tila on valmiiksi 250 ha maatila ja modernisti koneistettu, 50 ha menee sillä samalla panoksella, väitän.

Oheistan yhden katetuottolaskelman (Erkki Franssila / http://www.agronet.fi/rypsi2000/kannattavuus.htm), josta voimme sitten miettiä, miten se isompi tila jakaa sen 900 euroa, 500 vuokranantajalle ja 400 itselle, esimerkiksi; parikymmentätuhatta euroa silti jää viidestäkymmenestä lisähehtaarista ?
-SS-

[ATH]

Kyllä, myönnän, että tuossa suhteessa on mahdollista lisätä tuloa. Ei kuitenkaan taida olla ihan tyyppiesimerkki kun katsoo kokonaiskeskipinta-alaa, sekä vuokratun ja oman suhdetta.

[Carnivor]

Hieman hämäävä laskelma, koska katetuotto A-ssa ei ole vielä työkustannuksia eikä kiinteitä. Mutta jos arvioidaan kiinteiksi kustannuksiksi 300 €/ha ja palkkavaatimus 100 €/ha niin tuolla 4,3 tn sadolla ja 209 €/tn hinnalla pystyisi vielä sen 500 €/ha vuokraa maksamaan. Vaan mikä on todennäköisyys että vehnän hinta pysyy noin korkealla?

Jos vehnän hinnaksi laitetaan 120 €/tn ja kiinteiksi kustannuksi Tuottopehtoorin suomalaisten tilojen keskiarvona käyttämä 550 €/ha niin vuokraa voikin maksaa enää 135 €/ha.

[Make]

Tää voidaan kääntää sillälaillakin: Jos on ylikoneellistanut tilansa voi kannattavuus parantua kun ylikoneellistamisen kustannukseen tulee lisää jakavia hehtaareita.

[Jari]

Tää voidaan kääntää sillälaillakin: Jos on ylikoneellistanut tilansa voi kannattavuus parantua kun ylikoneellistamisen kustannukseen tulee lisää jakavia hehtaareita.

Make on jutun ytimessä.

Ja joskus ne koneet on uusittava, suuremmalla käyttömäärällä nopeammin ja houkutus tehokkaampaan kalustoon kytee vaikkei käyttöikä vielä tule vastaan. Oravanpyörä, jossa pitäisi jossain vaiheessa ymmärtää kuka vie ja minnepäin...

Tähän kun lisätään nuori ja velkainen viljelijä, ylikoneellistaminen, kalliit peltovuokrat pitkillä sopimuksilla ja heikot viljanhinnat korkeilla tuotantopanoksilla. Sitten ollaan asian ytimessä


300€ hehtaarivuokralla omistaja saa kuitenkin kymppitonnin pellolleen 3%:n koron. 500€/ha tuo jo mukavaa 5%:n korkoa, maata ei valmisteta enää ja aina on saa(nut!) enemmän myydessä kuin ostaessa.

Kuitenkin perikunnat (lähes kaikki muutkin maata vuokraavat maanomistajat), velkarahaa tai omaa pääomaa ei ole koskaan käytetty pellon nimellisarvoa vastaavaa määrää. Kuten osakemarkkinoillakin, voi verrata tuottoa omaan sijoitettuun pääomaan tai sijoituksensa todelliseen arvoon. Kolmella tonnilla peritylle pellolle tuo 500€ vuokra ihan ok. tuotto, vuodessa. Pääoma "suojattua", tuotto takuuvarmaa. Parempaa sijotusta ei olekaan kuin perimällä tai muuten edullisesti hankittu pelto.

Vuokran hinnat inhimillistynee kunhan mahdollisimman moni (isompi tila) huomaa vuokrata peltonsa, lähistöllä aika moni aktiivitila lopettanut kun peltonsa vuokraamalla tienaa paremmin. Vaikka koneet ja pellot suunnilleen maksettu
Tarvitaan vain aikamoinen läjä 30 ha:n lopettavia tiloja, että maannälkäisten pellontarve tyydytetty. Sata lopettavaa tilaa tietää 3000 hehtaaria peltoa, tuokin uppoaa sadalle jatkavalle tilalle vielä "kuiviin ikeniin"...

[SS]

Hieman hämäävä laskelma, koska katetuotto A-ssa ei ole vielä työkustannuksia eikä kiinteitä. Mutta jos arvioidaan kiinteiksi kustannuksiksi 300 €/ha ja palkkavaatimus 100 €/ha niin tuolla 4,3 tn sadolla ja 209 €/tn hinnalla pystyisi vielä sen 500 €/ha vuokraa maksamaan. Vaan mikä on todennäköisyys että vehnän hinta pysyy noin korkealla?

Jos vehnän hinnaksi laitetaan 120 €/tn ja kiinteiksi kustannuksi Tuottopehtoorin suomalaisten tilojen keskiarvona käyttämä 550 €/ha niin vuokraa voikin maksaa enää 135 €/ha.

Eihän tuossa ole mitään hämäävää. Jos 250 ha:n tila, jolla on koneet viimäsen päälle, hankkii 50 ha sopivasti lisää, muutaman päivän lisähomman sillä suorakylvöllä menee jos on mennäkseen, päivän - kahden ruiskutukset ja parin päivän puintityö, niin mitä kiinteitä kuluja siinä oikein tulee lisää ?. Jos isäntä ottaa ittelleen ja vaimolleen vaikka viiskymppiä tunti, niin sadan ylimääräisen tunnin hommista se on 5000 eeroa. Ja muuten, se on edelleen perheen rahaa se palkkavaatimuskin. Kerran voi joutua rasvanipoilla käymään joo. Kyllä se yhtälö tässsä näkyy, onhan se ongelma jos vehnän hinta laskee taas 130 euroon, no, eppäilen et löpö ja lannoitteet rauhoittuu samaa tahtia.

Jotenkin tämän yhtälön pittää toimia, kun sitä niin lujasti puuhataan tuolla.

-SS-

[Cultio]

Kannattaakohan noin tarkkoja lukemia laittaa tänne perikuntien pällisteltäviksi. Enemmän haittaa kuin hyötyä, kun vuokria hilataan ylös muutenkin.

Onhan se selvä että tila jolla paljon pinta-alaa saa jaettua kiinteät kustannukset edullisemmin ja siten katteita ylös, mutta valtaosa tiloista eivät vielä kuulu tuohon kategoriaan ja näillä vuokrilla eivät saavutakaan sitä ikinä.

[viljanviljelijä]

Kannattaakohan noin tarkkoja lukemia laittaa tänne perikuntien pällisteltäviksi. Enemmän haittaa kuin hyötyä, kun vuokria hilataan ylös muutenkin.

Julkisuus on aina hyvästä. Mitähän tuumaa perikunnan edustaja, kun saa kuulla naapurin saaneen aivan eri tason vuokraa kuin mitä vuokralainen on uskotellut?

Jokaisen on kyllä hyvä tunnistaa oma kulurakenteensa ja osata erottaa kiinteät ja muuttuvat kulut sekä niihin vaikuttavat asiat. Pienelläkin tilalla voi olla todella pienet hehtaarikustannukset.

Näkyy ne vuokrat muuallakin, kuten mm. kaupungin sivuilla olevista pöytäkirjoista. 701e/ha x 30ha Somerolla.

[SS]

.......näillä vuokrilla eivät saavutakaan sitä ikinä.

Rakennemuutoksen eduksi lienevät nämä suuremmat vuokrat. Juuri tämä tosiasia, että edes alkuun ei pieni ja ulkopuolinen toimija pääse, tuo sitten loppuviimeks sitä maata myyntiin niille, joilla sitä valmiiksi jo on. Tällä välillä vuokranantajat saavat kunnollisen tuoton omaisuudelleen, kun sitä viimeistä taistelua käydään.

Rakennemuutos lähes muuttumattoman peltomaaresurssin tilanteessa on nollasummapeli, valitettavasti.

-SS-