viherlann. nurmen niitto

[ekomies]

Mitä mieltä olette , kuinka usein viherlannoitusnurmi ,luomussa ,tulisi niittää : Eilisessä pellonpiennarpäivässä Liedossa , apila oli jo paikoin kahdesti niitetty, toisaalla taas neuvotaan kasvattamaan tiheä ja korkea peittävä kasvusto , esim virna ?

[oppipoika]

niitto kerroista en osaa sanoa muuta kuin että 2v apila tuohoutui viime syksyn/talven aikana täysin. Ilmeisesti tukehtui oman kasvustonsa alle? Tämä kasvusto murskattiin kerran syksyllä mutta kasvusto oli pitkää ja maata vasten kasvanutta joten n. 40-50 cm kasvusto jäi maan pintaan peittäen maan täysin. Nyt kyllä lykkää pudonneista siemenistä uutta kasvustoa. Olis se vaan ollut hieno katsella keittiön ikkunan takana kukkivaan apilaa tänäkin kesänä, viime kesän kukki hienosti.

[andypoge]

Mulla taktiikkana (vielä) yrittää koko VLN-kasvustoa kynnön alle. Päättämisvuosi menossa ja kasvusto nyt pitkää ja vahvaa. Ajatuksissa niittomurskaus elokuun alussa, sitten muutaman viikon toipumisaika jonka jälkeen glyfosaatin ruiskutus ja kyntö lokakuulla. Mites muut suunnittelee?

Eka vuosi oli ilman suojaviljaa, kylvö kesäkuun puolivälissä - heikkoa oli alku.

[ekomies]

No glyfosaatin saa unohtaa ,kun luomussa, - kumpi kurittaa juolavehnää paremmin ,toistuva niitto vai runsas varjostus ?

[bouli]

Mitä mieltä olette , kuinka usein viherlannoitusnurmi ,luomussa ,tulisi niittää : Eilisessä pellonpiennarpäivässä Liedossa , apila oli jo paikoin kahdesti niitetty, toisaalla taas neuvotaan kasvattamaan tiheä ja korkea peittävä kasvusto , esim virna ?

Kävin Hyvinkäällä mekaanisen rikkatorjunnan näytöksessä ja siellä suositeltiin kolmea niittoa.

[tuulen]

Toisen kesän viherlannoitusnurmi, kova teknolokia, mitä lait ja pykälät sanoo hoidosta ja lopetuksesta nyt toisena vuotena? Luonnonhoitopelto jää ensi vuoteen.

[TumppiW]

Ollaan kahdella niitolla menty. Tänä vuonna testattiin niittoa sekä 5 cm että 20 cm sänkeen (kone nokalla kannatuksessa). Apila näytti tykkäävän pitkästä sängestä, ohdake ei digannut varjostuksesta. Eli voi säätää sekä niittokorkeutta että ajoitusta. (Kuva alla.)

Sinänsä VLN niitto on monipiippuinen juttu. Typensidonta on paras, kun nurmen niittää pitkään sänkeen kukinnan alkupuolella. Ohdaketta hävittäessä pitäisi niittää useammin ja matalampaan. Riistan kannalta pitäisi lykätä niittoa myöhään, mutta liian pitkäksi mennyt kasvusto ei mene mistään läpi.

Hyvinkään rikkakasvineuvoja miettiessä pitää pitää mielessä, että se joka suositteli kolmea niittoa myi koneita, joilla saa 8 ha/h niitettyä ja hintaa noin 20k€. Meikäläiselle on 2 ha/h piisannut tähän asti.

Ja juolavehnä hengiltä vasta nurmen lopetuksessa. Rikoin just nurmet siipiterällä, parin viikon päästä äkeellä toinen ajokerta (juolat pintaan ja irti kokkareista, varpajyrä + hara perässä), ehkä väliin rikkaäestys, jos on kuivattava keli. Lopuksi kyntö, rukiin hajakylvö ja multaus. Kun juolan juuret napsuu poikki/murenee, pelto on kyntökunnossa pikakesannon jälkeen. Jos kuivia kelejä ei ole, juolan juuret pintaan ja pätkiksi, sitten syvä hautaus väh. 20 cm syvyyteen ja peittävä syyskasvi päälle.

[marklain]

Nostetaanpas vanha juttu esille, kun on ajankohtainen.

Milloin apilapitoinen viherlannoitus, mikä on tänä keväänä kylvetty olisi hyvä niittää toisen kerran?

Puhdistusniitto on tehty tuossa kesäkuun lopussa ja hienosti apila valtasi sen jälkeen alan.
Niitin ensimmäisen niiton korkeaan sänkeen (20-25cm).

Ajatus olisi että kaksi niittokertaa riittäisi tälle vuodelle. Ensi vuonna ehkä kolme.
Typensidonta on siis pääasia ja glyfoa ei saa käyttää.

Jätetäänkö apila talvehtimaan pitkänä vai jonkilaisena sänkenä?

[TumppiW]

Pari ohjenuoraa:

1. Elokuun lopun ja talventulon välissä ei ole hyvä niittää. Sillä välillä apila kerää vararavintoa. Kasvukauden päätteeksi kovien pakkasten jälkeen voi tehdä puhdistusniiton korkeaan sänkeen, niin on vähemmän massaa keväällä haittaamassa uudelleenkasvua.

2. Kukinta kun pääsee aluilleen, typensidonta loppuu.

[marklain]

Kiitos.

Eli periaatteessa nyt voisi mennä niittämään Apilan korkealta.
Samalla saisi ne vähäiset rikat poikki, jotka ovat päässeet pinnalle apilan varjostuksen alta.

[lumberjack83]

Aihetta sivuaa myös riistapellon niitto. Tänä ja viime vuonna laitettiin eräälle kohtuu pahasti hukkakauran saastuttamalle lohkolle riistapelto sillä silmällä, että niitetään matalaksi ennen hukkiksen röyhylle tuloa. Viime vuonna niitettiin noin pari kertaa, tänä vuonna niitetty nyt kerran, ja ehkä vielä toinenkin kerta. Riistapellonhan saa niittää tai puida kunhan jättää vaan sadon pellolle, eikä niittoajankohdalla ole väliä.

No, voipi olla että ensi vuonna uskaltaudutaan jo laittamaan lohkolle kaura tai rypsi. Nyt herää kysymys, onko nuo niitot kerryttäneet maaperän typpivarantoja siinä määrin, että ne voisi jättää vähemmille apulannoille? Kaikki vihreänä niitetty tekee varmasti nannaa maalle, mutta pinnallehan tavara on jäänyt, koska riistapeltoja ei saa muokata ennen kevättä. Maalajiltaan lohko on multavaa turvemaata. Tavoiteenna taas kulujen karsinta, ei huippusato.

[Don Essex]

Typen määrä riippuu siitä, mitä kasveja on riistapellossa kasvanut, mihin ajankohtaan ne on niitetty ja maan multavuudesta. Turvemaalta vapautuu luonnostaan typpeä kasvin käyttöön kasvukaudella 50-100 kg/ha. http://www.virtuaali.info/dokumentit/fi ... noitus.pdf
Sivulla 2.
Typen vapautumisen ajankohta vain lienee vähän väärä. Alkukesästä, kun kasvin tarve olisi suurin, on hajoamisen seurauksena vapautuvan typen määrä pieni, johtuen kylmästä maasta. Typpeä on sitten myöhemmin kesällä tarjolla kyllin.
Vain palkokasvit lisäävät maan typpivarantoja. Muut kasvit kuluttavat typpeä jonkin verran, koska kasvien hajoaminen maassa sitoo typpeä. Esimerkiksi viljan tapauksessahan lasketaan oljen silppuamisen peltoon kuluttavan seuraavan vuoden viljelykasville käyttökelpoista typpeä n.10 kg. Runsas ja tehokas palkokasvi voi ymmärtääkseni tuottaa maahan jopa 60 kg käyttökelpoista typpeä seuraavan satokasvin käyttöön.

Kemiallisessa viljelyssä, jos halutaan turvemaalta huippusato ja muut ravinnesuhteet ovat kunnossa, tarvitaan mielestäni vain pienehkö lisätyppi alkukesän tarpeisiin. Muuten maalla pitäisi olla mahdollista kasvattaa helposti ja hyvin vähällä lannoituksella hyviä satoja.

[Jari]

Aihetta sivuaa myös riistapellon niitto. Tänä ja viime vuonna laitettiin eräälle kohtuu pahasti hukkakauran saastuttamalle lohkolle riistapelto sillä silmällä, että niitetään matalaksi ennen hukkiksen röyhylle tuloa. Viime vuonna niitettiin noin pari kertaa, tänä vuonna niitetty nyt kerran, ja ehkä vielä toinenkin kerta. Riistapellonhan saa niittää tai puida kunhan jättää vaan sadon pellolle, eikä niittoajankohdalla ole väliä.

No, voipi olla että ensi vuonna uskaltaudutaan jo laittamaan lohkolle kaura tai rypsi.

Ei ny ainakaan kauraa, ja rypsikin listan viimeisiä. Vehnää, näkee mitä pellossa ja aineet tehoaa. Missään nimessä ei kannata parin vuoden jälkeen uskoa hukkakauran häviämiseen, tai edes kohtuulliseen vähenemiseen kunnon saastunnassa. Naapurissa taitaa olla suunnilleen kymmenes vuosi putkeen nurmella, nurmesta nurmeen uudeistamalla. Ehkä nyt voisi kokeilla puitavaa viljaakin.

[Jari]

Kemiallisessa viljelyssä, jos halutaan turvemaalta huippusato ja muut ravinnesuhteet ovat kunnossa, tarvitaan mielestäni vain pienehkö lisätyppi alkukesän tarpeisiin. Muuten maalla pitäisi olla mahdollista kasvattaa helposti ja hyvin vähällä lannoituksella hyviä satoja.

45kg typpeä, fosforia 20kg ja kalia 40kg. Suunnilleen noin tulee Y-6 lannasta ja se täyttä rautaa hyvillä turvemailla.

[lumberjack83]

Ei ny ainakaan kauraa, ja rypsikin listan viimeisiä. Vehnää, näkee mitä pellossa ja aineet tehoaa. Missään nimessä ei kannata parin vuoden jälkeen uskoa hukkakauran häviämiseen, tai edes kohtuulliseen vähenemiseen kunnon saastunnassa. Naapurissa taitaa olla suunnilleen kymmenes vuosi putkeen nurmella, nurmesta nurmeen uudeistamalla. Ehkä nyt voisi kokeilla puitavaa viljaakin.

Kyllä se siis reilusti vähenee. Kevyesti vaan pintaa lautasmuokattu ennen kylvöä, niin siementä ei mene syvälle niin kuin kynnössä. Vähemmän yllätyksiä luvassa kun pinnassa oleva siemen kuitenkin itää melko hyvin. Riistapellon ku perustaa vasta kesäkuun lopussa ja siihen päälle roundupilla tappaa kaiken, niin se eka sukupolvi kuolee sillä lailla aika nätisti. Sitten voi vielä kerran pari kiertää ja kävellen nyppiä ne mitä on noussu ja sitte jos nousee liikaa, niittokone perään.

Tuo on ongelmalohko muutenkin. Vuokramaa, pH alle 5 ja osittain liian märkä. Eli vaihtoehtoina on käytännössä joko kaura tai riista (tai rypsi).

Ensi vuonna on muutenkin tarkoitus laajentaa reilusti kumina-alaa, minkä seurauksena kitkentätyötä on muillakin ongelmalohkoilla selvästi vähemmän ja sitä on mahdollista tehdä enemmän myös tuolla lohkolla.