Puinnit 2011
Valvoja: Farmari-ryhmä
- 07031979
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 141
- Liittynyt: 12 Helmi 2005, 18:54
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi, A-savikko
Re: Puinnit 2011
Tippleä ekat satsit puitu ja pikanäytteet otettu. Puintikosteus 13%. Pikaisen kuivauksen jäljiltä HLP 61 ja valkuainen 9. Aika kevyttä tuntuu olevan lakoviljat tänä vuonna. Kauppaan ovat tarjonneet aikaisia monitahoisia ja HLP ollut 50-55. Eli tuohon 61:n voi olla tyytyväinen?
Re: Puinnit 2011
Epos, jolla on kevätvehnistä korkein lämpösummatarve, oli tänään noin 18% kosteata, kun säiliöllinen otettiin kokeeksi. Aivan puitavissa.
Jätin kuitenkin sateiden yli, pitänee sakolukunsa sen kaksi viikkoa, toivottavasti. Kuivasato ei todellakaan yllä kuuteen tonniin, mutta vertailuna Zebraan, yli tonnin enemmän tulee. Zebra on kuitenkin painavampaa ja taas tänäkin vuonna isojyväisempää.
-SS-
Jätin kuitenkin sateiden yli, pitänee sakolukunsa sen kaksi viikkoa, toivottavasti. Kuivasato ei todellakaan yllä kuuteen tonniin, mutta vertailuna Zebraan, yli tonnin enemmän tulee. Zebra on kuitenkin painavampaa ja taas tänäkin vuonna isojyväisempää.
-SS-
- 07031979
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 141
- Liittynyt: 12 Helmi 2005, 18:54
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi, A-savikko
Re: Puinnit 2011
Koska olet kylvänyt Epoksen? Mulla on Trappe vielä ihan vihreää, kylvetty 28.4. Ei asiaa ainakaan pariin viikkoon.SS kirjoitti:Epos, jolla on kevätvehnistä korkein lämpösummatarve, oli tänään noin 18% kosteata, kun säiliöllinen otettiin kokeeksi. Aivan puitavissa.
Jätin kuitenkin sateiden yli, pitänee sakolukunsa sen kaksi viikkoa, toivottavasti. Kuivasato ei todellakaan yllä kuuteen tonniin, mutta vertailuna Zebraan, yli tonnin enemmän tulee. Zebra on kuitenkin painavampaa ja taas tänäkin vuonna isojyväisempää.
-SS-
Re: Puinnit 2011
28.4.201107031979 kirjoitti:Koska olet kylvänyt Epoksen? Mulla on Trappe vielä ihan vihreää, kylvetty 28.4. Ei asiaa ainakaan pariin viikkoon.SS kirjoitti:Epos, jolla on kevätvehnistä korkein lämpösummatarve, oli tänään noin 18% kosteata, kun säiliöllinen otettiin kokeeksi. Aivan puitavissa.
Jätin kuitenkin sateiden yli, pitänee sakolukunsa sen kaksi viikkoa, toivottavasti. Kuivasato ei todellakaan yllä kuuteen tonniin, mutta vertailuna Zebraan, yli tonnin enemmän tulee. Zebra on kuitenkin painavampaa ja taas tänäkin vuonna isojyväisempää.
-SS-
Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys.
-SS-
- 07031979
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 141
- Liittynyt: 12 Helmi 2005, 18:54
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi, A-savikko
Re: Puinnit 2011
28.4.2011
"Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys."
Tuntuu vaan ettei tule koskaan valmiiksi. Typpeä "tarpeeksi" ja puolikas annos rikkakasviruiskutuksen kanssa tautiainetta.
"Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys."
Tuntuu vaan ettei tule koskaan valmiiksi. Typpeä "tarpeeksi" ja puolikas annos rikkakasviruiskutuksen kanssa tautiainetta.
Re: Puinnit 2011
Kypsytys glyfosaatilla on kosteammissa olosuhteissa, esim. Brittein saarilla käytetty vaihtoehto. Pohjanmaalla kuulutaan rehuviljalla käytettävän, jos on orgaanisilla lannoitteilla mennyt valmistuminen myöhäiseen.07031979 kirjoitti:28.4.2011
"Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys."
Tuntuu vaan ettei tule koskaan valmiiksi. Typpeä "tarpeeksi" ja puolikas annos rikkakasviruiskutuksen kanssa tautiainetta.
Tuleentumisen viivästymiseen vaikuttavia tekijöitä itsellä huomioituna ovat runsansmultainen maaperä, harva kylvötiheys, Modduksen tms. myöhäinen käyttö ja fosforin + niukkuus suhteessa typpeen. Etenkin korrensääderuiskutus saattaa myöhästyttää viikolla, silti ovat tähkät pystyssä eikä korren niska taitu. Tautiaineet tekevät puinnin ikäväksi, tyviosa korresta jää tummanvihreäksi, ja tyvilehdet ovat nahkeita ja tukkivat terää, vaikka muuten olisi kypsää. Jollakin vanhalla Sampolla kuulee terän rynkytyksestä, paljonko tautiaineita on laitettu.
-SS-
Re: Puinnit 2011
Ööööö....07031979 kirjoitti:28.4.2011
"Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys."
Tuntuu vaan ettei tule koskaan valmiiksi. Typpeä "tarpeeksi" ja puolikas annos rikkakasviruiskutuksen kanssa tautiainetta.
Re: Puinnit 2011
Eilen tutkin Kruunulohkoa, joka sai Moddusta ja tautiaineet. Tosiaan kirjavaa on ja jyväkoko aika pientä, typpi varmaankin loppunut kesken heinäkuun kaatosateissa. Kasvusto muuten rehevää ja päältäpäin näyttää komealta, ei ole paljoa lakoakaan. Taitaa vaan tulla kiire pärjätä jo puidulle Quarnalle taloudellisesti, vaikka tulisikin tonni enemmän jyviä. Quarna pärjäsi ilman tautiaineita ja satoakin tuli tänä vuonna arviolta 4.7 ton/ha.SS kirjoitti:Kypsytys glyfosaatilla on kosteammissa olosuhteissa, esim. Brittein saarilla käytetty vaihtoehto. Pohjanmaalla kuulutaan rehuviljalla käytettävän, jos on orgaanisilla lannoitteilla mennyt valmistuminen myöhäiseen.07031979 kirjoitti:28.4.2011
"Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys."
Tuntuu vaan ettei tule koskaan valmiiksi. Typpeä "tarpeeksi" ja puolikas annos rikkakasviruiskutuksen kanssa tautiainetta.
Tuleentumisen viivästymiseen vaikuttavia tekijöitä itsellä huomioituna ovat runsansmultainen maaperä, harva kylvötiheys, Modduksen tms. myöhäinen käyttö ja fosforin + niukkuus suhteessa typpeen. Etenkin korrensääderuiskutus saattaa myöhästyttää viikolla, silti ovat tähkät pystyssä eikä korren niska taitu. Tautiaineet tekevät puinnin ikäväksi, tyviosa korresta jää tummanvihreäksi, ja tyvilehdet ovat nahkeita ja tukkivat terää, vaikka muuten olisi kypsää. Jollakin vanhalla Sampolla kuulee terän rynkytyksestä, paljonko tautiaineita on laitettu.
-SS-
Re: Puinnit 2011
Loput ohrat noin 10ha tuli kynittyä eilen. Sato taso 4,5t luokkaa läpi. Vähän ehdin kruunua aloittaa illalla kuivaahan toikin oli, nyt satelee, huomenna satelee...
- Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Re: Puinnit 2011
Jep. Lokakuun ekalla viikolla jos ei pääse Trappen puintiin niin vois tuntua ettei valmistu koskaan.Pasi kirjoitti:Ööööö....07031979 kirjoitti:28.4.2011
"Kertoo kuitenkin lämpösumman uskomattoman nopeasta kertymisestä ja kovasta kuivuudesta keskentuleentumisineen, ei niinkään kylvöajasta. Tähän kiteytyy tuo täkäläinen viiden tonnin ja pohjoisemman alueen kahdeksan tonnin satosuhde, kasvuajan erosta on olennaisesti kysymys."
Tuntuu vaan ettei tule koskaan valmiiksi. Typpeä "tarpeeksi" ja puolikas annos rikkakasviruiskutuksen kanssa tautiainetta.Nyt on elokuun puoliväli. Monena vuonna tähän aikaan ei kevätviljojen puintia ole aloitettukaan tällä A-alueen pläntillä, vaikka lajikkeet ovat ennemmin kohtuu aikaisia (kasvuajat 95-104 pv) kuin myöhäisiä kasvuaikansa puolesta. Jos olisin kylvänyt Trappea tai jotain yhtä pitkän kasvuajan vaativaa lajiketta, valitsisin silloin täysin tietoisesti puintiajankohdan syyskuulle. Antamalla "tarpeeksi" typpeä ennen kuin kasvi alkaa tuleentumaan, pidentää samalla kasvuaikaa. Ellei vilja jostain syystä tuleennu keskenkasvuisena. Ja samalla menetetään vähintään osa siitä hyödystä, joka lannoitteilla ja kasvitautien torjunnalla on kuviteltu saatavan. Eikä satokaan ole käytännössä yhtään sen parempi, mitä aikaisemmalla ja huonompi satoisella lajikkeella olisi todennäköisesti saanut.
Re: Puinnit 2011
Ei lisätyppi viivästytä niin paljon kuin oletetaan; jätin yhteen syysviljasarkaan ajamatta typpiliuoksen, oli myöhäisempää kuin typpiliuoksella poltetut. Orgaaniset hidasliukoiset lannoitteet syyskosteilla imeytymällä ehkä voivat viivyttää tuleentumista.
Tauditkaan eivät selitä valmistumisajankohtaasamalla tavalla kuin kuumuus ja kuivuus, täydet annokset ollut laitettuna Epokselle, satotaso 5.5 tonnia kun Zebralla vaihteli 3.5 tonnista 4 tonniin kuivaneilla hiesurinteillä.
Saatoin tänä vuonna todeta senkin, että roimasti lannoitettu Gunbo oli syysvehnistä ainoa, joka ylittää Epos kevätvehnän sadon, muutaman siivun koepuinnin perusteella. Magnifikista jopa Skagenista ei olisi ollut vastusta. Ainakaan typpitaseilla laskettuna.
-SS-
Tauditkaan eivät selitä valmistumisajankohtaasamalla tavalla kuin kuumuus ja kuivuus, täydet annokset ollut laitettuna Epokselle, satotaso 5.5 tonnia kun Zebralla vaihteli 3.5 tonnista 4 tonniin kuivaneilla hiesurinteillä.
Saatoin tänä vuonna todeta senkin, että roimasti lannoitettu Gunbo oli syysvehnistä ainoa, joka ylittää Epos kevätvehnän sadon, muutaman siivun koepuinnin perusteella. Magnifikista jopa Skagenista ei olisi ollut vastusta. Ainakaan typpitaseilla laskettuna.
-SS-
Re: Puinnit 2011
Eka säiliö ajettu Zebraa
Jumal'avita, nyt tulee nisuja. Ensi kerta EU-aikana kun saatiin kasvukaudella taivaalta vettä täällä saaristossa ja tulos näkyy. Alkoi jo tuntua, että täältä puuttuu viljelyn taito kokonaan, kun vuodesta toiseen kuivuus ja helle kuritti kasvustoa. Kasvusto ei ole kummoisen näköinen ja pientä on paljon joukossa. Kosteus vaihtelee tosi raakasti maalajin mukaan. Puinti kuitenkin pistetettiin käyntiin sadekauden ja remonttien pelossa. Troskassa meni 2000h poks juuri.
Viimeksi nähnyt tällaisen sadon joskus 80-luvulla kun possunlietteellä ja kovalla ylilannoituksella viljeltiin. Valkuaiset tosin varmaan on ihan surkeat. Nyt kun olisi sekoittaa joukkoon parempaa, että raja ylittyisi., vaan kaikki on myyty.
Jumal'avita, nyt tulee nisuja. Ensi kerta EU-aikana kun saatiin kasvukaudella taivaalta vettä täällä saaristossa ja tulos näkyy. Alkoi jo tuntua, että täältä puuttuu viljelyn taito kokonaan, kun vuodesta toiseen kuivuus ja helle kuritti kasvustoa. Kasvusto ei ole kummoisen näköinen ja pientä on paljon joukossa. Kosteus vaihtelee tosi raakasti maalajin mukaan. Puinti kuitenkin pistetettiin käyntiin sadekauden ja remonttien pelossa. Troskassa meni 2000h poks juuri.
Viimeksi nähnyt tällaisen sadon joskus 80-luvulla kun possunlietteellä ja kovalla ylilannoituksella viljeltiin. Valkuaiset tosin varmaan on ihan surkeat. Nyt kun olisi sekoittaa joukkoon parempaa, että raja ylittyisi., vaan kaikki on myyty.
Re: Puinnit 2011
Kaikki syysvehnät laaris ja saa tiputtaa satotason karvan alle neljään tonniin... Sato siis jotakin huonon ja naurettavan välimaastosta eikä tartte kun kattoa peiliin! Myöhästyminen korrensääteen kans maksoi tänä vuonna 1-1,5t/ha!jk kirjoitti:Puinnit alkoi tänään järkyttävän lakoisella urho-syysvehnällä. Jos olis sentinkin enemmän kumos niin se olis maan alla... No onneksi puintistressiä helpotti ajoittainen painuminen siihen pisteeseen ettei eteenpäin enää kulkenu![]()
Sato jää johonkin 4,5t/ha paikkeille. Tarkennetaan satoa sitten kun saadaan kuivuriin vaakojen päälle! Ainut positiivinen seikka oli puintikosteus, joka oli toisella lohkolla 15% ja toisella 17%!
No jotakin positiivista jos etsii niin se järkyttävän lakoinen vilde, josta täälläkin kuva, antoi aika tarkkaan 5t/ha! Neljää tonnia menin puimaan...
- Auts
- Luokka: >500hv
- Viestit: 800
- Liittynyt: 16 Helmi 2007, 17:47
- Paikkakunta: Etelä-Suomi-> Kanta-Häme-> Janakkala
Re: Puinnit 2011
Tuli eka satsillinen Tippleä puitua, jos viikon päästä jatkaisi.
Re: Puinnit 2011
Ihan ok analyysit ohrasta kost. 13.4 valk 10.6 hlp 68,7 Jyväkoko tasainen luulis kelpaavan maltaaksi.