Ruis/syysvehnä 2010/2011

[kylmis]

Arktika 3800kg/ha. Kasvusto päällepäin hyvännäköistä, mutta jyvät kateissa. Kesäkuun lopulla nostelin juuria ylös ja aivan rutikuivassa olivat olleet. Silloin jo tiesi, että homma alkaa olla paketissa. Kaikesta huolimatta ilmassa pettymystä. Hehtolitrapaino oli 83kg ja typpeä tuli ajettua tähkälle, mielenkiintoista nähdä mitä valkuainen sanoo.

Tarkoitus olisi laittaa uudelleen kylvöön, koska yhdestä vuodesta ei voi mitään varmaa sanoa. Laittakaahan muutkin kommenttia Arktikasta. Sitä piti olla yli 600ha viljelyssä tässä maassa, joten tuskin olin ainoa, jolla sitä oli.

[HätänenHämäläinen]

Arktikaa tulee tänä syksynä Urhon kaveriksi kylvöön joten kommentit kiinnostaa kans.

[tonii]

Arktikaa oli 8,5ha. Talvehtiminen onnistui hyvin, kasvusto oli täyden näköinen. Satotasosta ei tietoa, härkäpapu avitti esikasvina. Hlp päälle 80, kauppias ei muistanu lukuisien näytteiden seasta juuri tämän tulosta.. Valkuainen 14,4%. Sai ureaa tähkille ruutattuna, kokeneemmalta urearuuttaajalta kuultua ettei s-vehnään meinaa saada valkuaista pelkällä typellä.. Vaatinee rikkiä kaveriksi enemmän kuin kevätvehnä? Omat sai keväällä 100kg/ha Ammoniumsulfaattia. Kaverilla sama ilmiö, viime vuonna AS kasvustoon ja valkuainen päälle 14, nyt pelkkää typpilannoitetta ja valkuainen 12,6%.

[Carnivor]

Vaatinee rikkiä kaveriksi enemmän kuin kevätvehnä? Omat sai keväällä 100kg/ha Ammoniumsulfaattia. Kaverilla sama ilmiö, viime vuonna AS kasvustoon ja valkuainen päälle 14, nyt pelkkää typpilannoitetta ja valkuainen 12,6%

Oliko satotasot ja typpimäärät samat? Kait se vehnän optimi typpi/rikki suhde on ihan sama kevät- ja syysvehnillä, mutta syysvehnät ovat lähes pelkästään pintalevityksen varassa, jolla on heikompi hyötysuhde kuin sijoituslannoituksella. Todennäköisesti tämän takia samaan satotasoon nähden syysvehnää pitää lannoittaa enemmän kuin kevätvehnää.

[tonii]

Vaatinee rikkiä kaveriksi enemmän kuin kevätvehnä? Omat sai keväällä 100kg/ha Ammoniumsulfaattia. Kaverilla sama ilmiö, viime vuonna AS kasvustoon ja valkuainen päälle 14, nyt pelkkää typpilannoitetta ja valkuainen 12,6%

Oliko satotasot ja typpimäärät samat? Kait se vehnän optimi typpi/rikki suhde on ihan sama kevät- ja syysvehnillä, mutta syysvehnät ovat lähes pelkästään pintalevityksen varassa, jolla on heikompi hyötysuhde kuin sijoituslannoituksella. Todennäköisesti tämän takia samaan satotasoon nähden syysvehnää pitää lannoittaa enemmän kuin kevätvehnää.

Olettaisin, että kaverilla oli typpimäärät suunnilleen samat.. Satotasokin varmaan aika lähelle sama, vuodet oli aika veljekset(kuivaa). Heräs vaan ajatus kun tää kokeneempi urearuiskuttelija valitteli ettei valkuaista tule nimenomaan syysvehnään, kehotti kokeilemaan rikkipitosempaa lannotusta, niin oli helppo todeta että sulfaattia meni jo. Oman näytteen lisäksi kauppias oli tutkituttanut 7 muuta s-vehnä näytettä, 12,9-15,2% -> tänä vuonna valkuaista piisaa muutenkin.

[Wilpo]

Syysvehnä Ellvis ja Evolo ruis puitu. Ohria aloitellaan.
Syysvehnästä tuli 10ha kuivattuna keskisatona 6.1tn/ha ja Evolo rukiin keskisato oli 25ha alalta 5050kg/ha.

Vehnä ihan kohtalaista, vaikka odotin siitä enemmän. Ruis taas jälleen epäonnistuneena. Tälläkertaa kevään rikkamyrkytys epäonnistuis. Oli liian kuiva kevät, ja osa rikoista iti vasta myrkytyksen jälkeen. Osa ruis pellosta oli kaameen näköistä ja koko ruis erä meneekin lajittelijan läpi. Toinen rikkamyrkytys olisi ollu ehdoton. Keskisatoa olisi noussut helposti, jos olis jäänyt kaikkein rikkasimmat kohdat josta näytti vaan tulevan 3,5 tn/ha pois.

[maamees]

Ihan kelpo satoja, jopa rukiilla. Tänä vuonna ainakin Uudellamaalla on mennyt evolosatoja täysin pommiin. Eivät kai pensoneet ja kasvaneet syksyn kuivuudessa ja tämän kevään kuivuus kruunasi tilanteen. (Kylvömääräkin se 70-80 kg) Tiedän pari tällaista 1500- 2000 kilon hehtaarisatoa- ja toisella tilalla Reetta antoi päälle 4000.

[kylmis]

Hiukan hymyillyttää nää satotasot, mutta ei se mitään. Pääasia, että jollakulla onnistuu

[SS]

Hiukan hymyillyttää nää satotasot, mutta ei se mitään. Pääasia, että jollakulla onnistuu

Syysvehnällä varhaisen kevään täyslannoitus antaa just tuommoisia satoja. Sitten kun valkuainen nostetaan 15:een heinäkuun lannoittamisella, on se loppu 50 kiloa laitettava jollakin dokumentoimattomalla tavalla. Satokilpailusadot on enemmän tai vähemmän siemenviljelylohkoja, jos joku asiaa on seurannut.

Tuohon yli viiden tonnin Evolon satoon kyllä minusta voi olla tyytyväinen, meillä jäi kuivattuna alle viiden tonnin, pahan näköistä oli, kuivuus kiusasi kovasti rikat piti tosiaan täydentää toisella ruiskutuksella. Tavallisella rukiilla kun ei rikkaruoho-ongelmasta ole tietoakaan.

-SS-

[khd]

Hiukan hymyillyttää nää satotasot, mutta ei se mitään. Pääasia, että jollakulla onnistuu

Se tarvii sitä AT:tä eli AmmattiTaitoa et noita saa. Tai sitte Armotonta Tuuria..

[SS]

Ruotsissa ja Englannissa on tehty aika paljon syysvehnän lannoitus- ja kasvinsuojelututkimuksia. Saavutetut satotasot, pelkällä 120 N ja ruiskuttamati, jopa 9 tonnia , antavat hiukan käsitystä, mikä on lajikkeen, kasvupaikan ja säiden vaikutus, ja tietenkin viljelijäkohtainen vaikutus vielä siihen päälle. (Etelä-Ruotsi, Boomer, Oakley yms)

Toisessa ääripäässä, 240 kilon typpitasoilla, kolmen kierroksen maaliskuulla aloitetun lannoittamisen ja pitkän kasvuajan ansiosta on briteille on mahdollista saada 13000-15000 kilon satoja syysvehnästä.

Silti, merkittävä osa vehnäntuotannosta tulee alueilta, joilta voi tonni hehtaarilta olla jo paljon satoa. Jos pinta-alaa on 20000-50000 ha, niin kokonaissato tilalla kuitenkin on merkittävä. Leveyttä saa puimuriin vaikka 20 metrin pöydän.

Olivin syysvehnän mahtavat tulokset kertovat vaateliaasta mutta ehkä hieman epävarmasta talvehtijasta. Olivinin viljely ei kuitenkaan ole laajentunut satotulosten perusteella, vaikka luulisi jo ihmisten saaneen Urhosta jo tarpeekseen. Päinvastoin, Urhoon ja Arktikaan on palattu, Olivin on jätetty laittamatta.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/200 ... okilpailun

9632 kiloa hehtaarilta.

-SS-

[kylmis]

Urhosta on saatu eri puolilla kuuden tonnin satoja, Arktikasta eräät eivät aivan yhtä hyviä

Emmää tota Olivinia ole edes harkinnut juuri tuon talvenkestävyyteen liittyvän epävarmuuden takia. Ensimmäinen kriteeri syysviljoilla on minun mielestäni hyvä talvenkestävyys. Sitten muut tekijät.

[Wilpo]

Hiukan hymyillyttää nää satotasot, mutta ei se mitään. Pääasia, että jollakulla onnistuu

Se tarvii sitä AT:tä eli AmmattiTaitoa et noita saa. Tai sitte Armotonta Tuuria..

Vaikka kasvukaudet ovat erilaisia, niin tavoitteita tarvii olla sadon suhteen ja panoksen sen mukaan. Täsmäviljelyllä vielä panokset yritän kohdistaan oikeisiin kohtiin peltolohkoilla.
Syysvehnästä en yrittänytkään leipätavaraa, joten se valkuainen tulee sitten jos on tullakseen. Näillä valkuaisen hintalisillä, näen sadonlisän tuottaminen järkevämpänä mitä valkuaisen tuottamisen. Sadontuottaminen on vielä varmempaa mitä valkuaisen tuottaminen.
Satotavoitteissa yritän saada keskisadon edes sinnepäin mitä virallisissa lajikekokeilssa saadaan. Esim. Evolo:n virallinen lajike kokeiden sato on 6452kg/ha. (Nämä tuskin on mitään isoja ruutuja, mutta kuitenkin) Tänä vuonna satomittari kertoi parhaimmista kohdista tulleen 8,6tn/ha ja huonnoimmista 3,5tn/ha. Joka vuos oppii uutta ja tänävuonnakin tämän epäonnistumisen jälkeen taas.

[suregrip]

Mulla oli pieni ala Olivinia, talvehti kyllä täydellisesti tällä kertaa. Lannoitusta sai pelkästään keväällä 80 kg typpeä, syksyllä ei mitään mutta esikasvi oli VLN-apila. Maalaji He. Pelkkä rikkatorjunta, satoa n. 4600kg, valkuaisesta ei tietoa vielä. Nurin tuo meni osittain silti, mutta kelit oli kyllä poikkeukselliset tällä kertaa.

[Rubinjo]

Joka vuos oppii uutta ja tänävuonnakin tämän epäonnistumisen jälkeen taas.

Miks et muuten ruutannu uudestaan niitä rikkoja tai käyttäny heti ekalla kerralla Allya seoksessa?