" pien puimurin hankinta"

[Uuno]

Eli kuten otsikko kertoo niin olis puimurin hankinta ensi kaudeksi ajankohtainen. Puitava ei ole paljon, n 20ha molemmin puolin ja korkeintaan 30ha. Rahtipuinti olis tietysti järkevin tapa mutta kun rahtimiehet ovat vähissä, kuivuri pieni ja suunnittelu menee näköjään aina pieleen.... niin olis oma puimuri kuitenkin parempi minun tapauksessa.

Mielessä on käynyt pieni fahr esim 660, 770, MF 16/20. Sampokin varmaan kävis esim 580/680 mutta jotenkin olen saanut mielikuvan siitä että MF;n mallit perkinssillä saanut vähän enemmän kehuja ? Näitä kaikki saa jo reilusti alle 10K suoralla kaupalla. Olisko vielä sopivia ehdokkaita ja kokemuksia näistä 8 jalan pöydällä olevia tietysti halvempia.

/uuno

[massey ferguson5455]

Noista vaihtoehdoista kääntyisin 660/770 faariin. Pui puhdasta, vauhtia saa pitää reilusti, ei mene seuloilta yli. Pahimpana vika paikkana on varmasti vetokehät jotka tahtovat katkeilla kun märässä ryvetään. Mutta purkaamoilta saa halvalla uusia ja on helppo vaihtaa. On myös helppo puimuri puhdistaa. Hallintalaitteita pidän myöä myös faarissa hyvinä ja ovat hyvin käsillä. Nämä kokemukset siis 660:stä. Ja sillä pui hyvänä syksynä 50ha hyvinkin nopeasti

Toki jos jostain löydät halvalla 1080 faarin ni siinnä on puimuria pitkäksi aikaa Ja on muuten tehokas.

Myös massikan 240/440 mallit ovat ihan päteviä puimureita. Itsellä kokemuksia tuosta 240:stä ja huono puimuri ei ole sekään. Mutta esim ed. mainittu 660 faari on paljon tehokkaampi puimuri. Mutta menee tuo 30ha silläkin. Ja ainakin 100 hehtoa vetävän kuivurin kanssa ensimmäisenä tulee 240:n kanssa vastaan se että kuivurista loppuu ensin kapasiteetti kuin massikasta puintiteho. Kuulopuheiden perusteella tuo 440 olisi kyllä ihan kunnon peli ja vielä kuulemma todella tehokas kokoisekseen. Se vähän kiinnostaisi itseäkin.

[kevinc]

Meillä on käytössä tuollainen DF M770 vm. 82, eikä siitä ole huonoa sanottavaa kestävyyden suhteen. Puitu noin 30 ha vuodessa. Harvemmin on ollut mitään ongelmia, varsinkin moottori ilmajäähdytteisenä on järkevän yksinkertainen puimuriin, kun sillä kerran ajellaan vain kesällä, eikä lämmitystä tarvita.

Viljan ostajat on kehuneet tavaran puhtautta. Toki esipuhdistajan käytölläkin on merkitystä, mutta ei puimurikaan aivan syytön siihe ole.

Pöytä tuossa on vähän lyhyt, joten näkeäkseen pöydälle kunnolla, joutuu kurkkimaan. Samoin silppuri jää selvästi jälkeen Sampon vastaavista. Olkisilppu ei leviä koko puimurin leveydelle, vaan jää suurinpiirtein takapyörien väliselle alueelle. Suorakylväjälle tuosta on haittaa, mutta muuten kyllä toimii riittävän hyvin. Rypsin kanssa vastaterät joutuu poistamaan kokonaan, koska muuten menee tukkoon. Joskus yritin kolmella vastaterällä (yhteensä niitä on noin 30) ja siltikin meni tukkoon.

Ohjaamo ei ole ainakaan Makerin tekeleenä ole kovinkaan tiivis. Moskaa lykkää kelalta jonkin verran ohjaamoon ja kuulosuojaimet on myös tarpeen, koska moottori on aivan ohjaamon takana.

Virallinen varaosapuoli tuon kanssa on vähän kuralla, mutta MKH-Keskus Lahdessa hoitaa tuon puolen hyvin. Ilmeisesti koko Keskon vanha DF varasto löytyy sieltä.

[SS]

Harkitse ehdottomasti näitä:

John Deere 1032 / 1042 on jo iso ja tehokas puintikoneisto varmasti syö minkä syöttää; pöydän suorituskyvystä en tiedä. Moderni rakenne sikseen.

Claas Dominator 38 tuli sitten mieleen. Harvinainen, 48:n kolmekohliminen kopio. On jo iso puimuri, mm. alennusvaihteet navoissa, ei mitään hammaskehiä, hytillisenä painoa 5.5 tonnia, 21 hl säiliö, nelisylinterinen 70 hv Perkins, hyvänpituinen tyhjennystorvi, mutta muuten pienet ulkomitat ja "S"-mallissa 9 jalan pikakiinnityspöytä, puiuri sopii pieniin halleihin ja pienille saroille mainiosti. Pöytä toimii kaikessa viljassa mainiosti, jos joku syy Claasin puoleen antaa, on se juuri se pöydän ajateltu rakenne. Muutenhan se on vähä kolho.
-SS-

[Uuno]

Kiitos vastauksista.

Voiskohan sen pikkufahrin olkisilppuri jotenkin virittää että levittäis enemmän ettei haittais suorakylvöä ?

Olen myös vilkaissut just sitä claasin 38:a joka SS ehdotti. Toisaalta melkein tuplahinta pikku fahreihin verrattuna (660-770) Ruotsin puolella saisi 38:a halvalla mutta siihen päälle kuljetuskustannukset niin

/uuno

[hogi]

Kiitos vastauksista.

Voiskohan sen pikkufahrin olkisilppuri jotenkin virittää että levittäis enemmän ettei haittais suorakylvöä ?

/uuno

Tai ota urakoitsija olkiäkeellä hommiin. Itse just tilasin taas olkiharavoijan hommiin, hehtaaritaksa taisi olla jotain 15-20e.

[bouli]

Kiitos vastauksista.

Voiskohan sen pikkufahrin olkisilppuri jotenkin virittää että levittäis enemmän ettei haittais suorakylvöä ?

/uuno

Tai ota urakoitsija olkiäkeellä hommiin. Itse just tilasin taas olkiharavoijan hommiin, hehtaaritaksa taisi olla jotain 15-20e.

Kuinka rajusti tuolla olkiäkeellä saa raapittua? Itääkö puintitappiojyvät?

[LihavaPoika]

viimme syksynä kurkkasin kaverin 500 sampon laatikkoon olihan uskomattoman pienet rattaat jotka ei kyllä juurikaan järeämmäksi muutu eikä kyllä miltään osin oli kone massikan väreissä tai ei.

tuo claassi on hyvä kone mutta maahantuoja on jokaisen viljelijän vihollinen ettei se varaosa politiikka välttämättä toimivin ole.

faarien ongelmaksi muodostuu myöskin varaosa puoli jos sattuu tarvitsemaan.

itse suosittelisin myöskin -SS- suosittelemaa pikku 1000 sarjan jd konetta koska yksinkertainen ja selkeä rakenne pääse vaivattomasti käsiksi paikkaan kuin paikkaan. paino jakauma on hyvä jd:ssä jo 60 luvulta lähtien
komentosillalla ratti keskellä jonka takana viljasäiliö jonka takana moottori näitten sijainti vaihdellut valmistajien kesken nykään kaikkilla sama mikä jdllä siis jo 60 luvulta lähtin ja muut tulleet kehitykseen pikkuhiljaa.

itsellä 952 johon kallein remontti on ollut vesipumppu juorureijän tukkeuduttua sekä muutama kestovoideltu laakeri ja jokunen remmi sekä vaihteistokannen vaihteensiirtäjän akseli (muutaman kympin osa voi korjata myös hitsaamalla) ja vaihteistokannen tiivisteet kone vm-82.
etenemiskyky on koneessa hyvä ja vielä parempi jos taka akselin levittää samaksi kuin edessä.

1000 sarja on paranneltu 900 sarja kuten 932>1032 taka-akselin vahvistettu mikä oli pikku ysisatasten heikko paikka muuten hyvässä koneessa tyhjäyskierukka tehokkaampi/korkeammalle sijoitettu ja kierukan voimansiirtoa muutettu. etuakselin kiinnitystä vahvistettu
pellit kokokyljen mittaisia etc.

osia saa siis agrimarketista mutta suositeltavaa on ottaa Laukkaselta joka tietääkin jotain näistä ja hinnat edullusempia muttei näihin oikein mitään tarvitsekkaan huolto osien lisäksi.


jos haluat laadukkaan koneen osta jd jos vieläkin pitempi ikuisen koneen osta Clayson/nh mutta hintakin eri luokkaa. katso esim mascucsesta nh ja jd eniten ajettuja koneita jopa 9000h ainakin yli 15v vanhoissa pakko on peruskoneenkin oltava luja vaikka kuluvia osia olisikin vaihdettu moneen kertaan.

jontikan omistajilla yleensä ongelmana ettei isompia tonnisarjalaisia ole tarjolla kun ei meinaa millään malttaa merkkiä vaihtaa koska syksyt aika murheetomia puintien osalta toisin kuin kalevalan muisto reliikeillä puivilla esimerkiksi kun lukee damagee palstaa.

[sepi]

Harkitse ehdottomasti näitä:

John Deere 1032 / 1042 on jo iso ja tehokas puintikoneisto varmasti syö minkä syöttää; pöydän suorituskyvystä en tiedä. Moderni rakenne sikseen.

Claas Dominator 38 tuli sitten mieleen. Harvinainen, 48:n kolmekohliminen kopio. On jo iso puimuri, mm. alennusvaihteet navoissa, ei mitään hammaskehiä, hytillisenä painoa 5.5 tonnia, 21 hl säiliö, nelisylinterinen 70 hv Perkins, hyvänpituinen tyhjennystorvi, mutta muuten pienet ulkomitat ja "S"-mallissa 9 jalan pikakiinnityspöytä, puiuri sopii pieniin halleihin ja pienille saroille mainiosti. Pöytä toimii kaikessa viljassa mainiosti, jos joku syy Claasin puoleen antaa, on se juuri se pöydän ajateltu rakenne. Muutenhan se on vähä kolho.
-SS-

Minulla on ollut domi 38.Se ei ole 48 kopio vaan ihan eri kone.Vanhemmissa 8 jalan pöydät,1987 alkaen 9 jalkaa ja uudempi pöytä.Pöydän irrotus on huomattavasti vaikeampi kuin 48:ssa,jossa pöytä lähtee irti.38:ssa pöydän mukana lähtee myös kolakuljetin irti ja tämä tekee irrotuksesta hiukan hankalamman.Pöydät ei käy myöskään keskenään.Kolakuljetin kahdella ketjulla/3 48:ssa.Puintikoneiston leveys 80 cm,48:ssa muistaakseni 103 vai 106 cm.Periaatteessa monet osat samoja,mutta leveyssuunnassa ei oikein mikään käy ja osat huomattavasti harvinaisempia(ei saa purkaamoista).Kopittomia saa 3000-5000,uudempia ohjaamolla kaupataan 10000 nurkilla ,ylikin voi pyytää,muttei kukaan maksa.

[Sepe]

tuo claassi on hyvä kone mutta maahantuoja on jokaisen viljelijän vihollinen ettei se varaosa politiikka välttämättä toimivin ole.
.

Claasin osat tulee Saksasta seuraavaksi päiväksi jos ei kotimaan varastosta löydy. Kokemusta on!

[SS]

Minulla on ollut domi 38.Se ei ole 48 kopio vaan ihan eri kone.Vanhemmissa 8 jalan pöydät,1987 alkaen 9 jalkaa ja uudempi pöytä.Pöydän irrotus on huomattavasti vaikeampi kuin 48:ssa,jossa pöytä lähtee irti.38:ssa pöydän mukana lähtee myös kolakuljetin irti ja tämä tekee irrotuksesta hiukan hankalamman.

No yksinkertaistin asioita. On se 38 , varsinkin 38S lähempänä 48 kuin jotakin muuta Claasia. Tuo yksinkertainen Compactista peräisin oleva vanhan mallin pöytä on tosiaan vähä alkeellisempi, isompien mallien pöytätekniikalla tulee puimurista ihan eri kone käyttää. Pienessä pöydässä kaatokela on 5-lapainen, nopeudensäätö ketjupyörillä ja teränkeikutus hentoisempi.

Pöydät ei käy myöskään keskenään.

38S käy sellainen 48:n pöytä, jossa on ne kapeammalla olevat pikakiinitys-sarvien reiät. Ruotsissa on 10-jalan pöydällä myyty, lienee hyvinkin sama kuin 48:n vanhempi pöytä. Katsokaa oheisesta kuvasta: sisemmät reiät sarville on 38 S:n kolakuljettimelle !
Omakin 9 jalan pöytä kävisi 48:iin koska siinä on myös sen metrisen kolakuljettimen sarvien paikat. Käyttökiilahihnapyörän vaakasuuntainen paikka on tällöin säädettävä kohdalleen ja otettava peitelevyt pois kolakuljettimen aukon reunoilta.

Kolakuljetin kahdella ketjulla/3 48:ssa.Puintikoneiston leveys 80 cm,48:ssa muistaakseni 103 vai 106 cm.Periaatteessa monet osat samoja,mutta leveyssuunnassa ei oikein mikään käy ja osat huomattavasti harvinaisempia(ei saa purkaamoista).Kopittomia saa 3000-5000,uudempia ohjaamolla kaupataan 10000 nurkilla ,ylikin voi pyytää,muttei kukaan maksa.

Puintikoneisto tosiaan on yhtä kohlinta ja seulaston yhtä siivua ja viettopinnan yhtä siivua kapeampi. Pituussuunnassa tosiaan melko yhteneväinen vanhimman 48:n kanssa. Lisäksi vetopyörästöt ja jarrut, (poislukien ajovariaattori) , purkutorvi, elevaattorit ja hallintalaitteet melko samanlaisia, elleivät peräti samoja. Teräkin menee 48:sta jos leikkaa poikki peräpäästä. Hydrauliikka ja moottorin vetolaitteet aika paljon samaa. Sähkölaitteet samat, toisin 38:ssa ihan perusmallia; ei ole sitä valvontakeskusta ollut ainakaan suomimalleissa, mut onko kaikissa 48:seissakaan ?

38:ssa ei ole puintikelan variaattoria vaan semmoinen moniurahihna, missä vaihdettavat hihnapyörien asennot.

Claasin osissa keskon tiskillä on hämmästyttävän kattava luettelo numeroiden mukaan ja tuntuu vielä löytyvän vanhempiin 90-luvun malleihin osia, kosmeettisia osia myöten. Eri asia, haluaako maksaa niin paljon; laakereita saa Lohjan laakerista ainakin, sopuhintaan.

-SS-

[sepi]

Tuota 38 S mallia en varmaan ole koskaan nähnytkään.Yleensäkin aika vähän on 38:ja tarjolla.
Jostain syystä Ruotsissa on myyty 10 jalan pöydällä Suomessa 9:n.
Onko sulla SS Muurlassa se maatila ?Ja Ruotsista ostit 10 pöydän ?

[SS]

Tuota 38 S mallia en varmaan ole koskaan nähnytkään.Yleensäkin aika vähän on 38:ja tarjolla.
Jostain syystä Ruotsissa on myyty 10 jalan pöydällä Suomessa 9:n.
Onko sulla SS Muurlassa se maatila ?Ja Ruotsista ostit 10 pöydän ?

Uuden 9 jalan. Ruotsista, maksoi 1900 euroa, oli pieni kuljetusvaurio kaatokelan keskipellissä, kääntelin papukaijapihdeillä rypyt suoraks eikä ees huomaa. Puimuri maksoi kuljetuksineen ja täydellä tankilla, varaosatiivisteillä ja yhdellä hihnalla 4700 euroa. Pikakiinnitysosat laitettiin 48:n purkuosista (makso jonkun satasen se kolakoppa) 38:n kolakuljetinkoppaan. Hyvä tuli ja on pöydän kulma säädettävissä kierretangoilla sarvien sivulaattoja löysäämällä. Mulla on muuten viä 48:n kolat ja ketjut siitä purkupuimurista, jos joku tarvii.

Pahin homma tuos oli uusia kolakuljettimen yläpään akselin laakerointi ja kietomissuojat ym., samoin kaikki viljatiivisteet, kohlijat oli umpiruostuneet ja ne pohjat kanssa, irrottamista, skrapaamista, ruostesuojaamista ja kasaamista riitti koko kesäksi. Koko olkikopan kaikki pultit oli ruostuneet niin et piti katkoa, pyöriskeli vaan se neliökanta pellissä, uusia pultteja oli paljon siinä 48:n kolakopassa kuitenkin, mut en niitä kupukantaisia uraruuveja pistäntkään kaikkia takasin kun ovat sitten niin ikäviä irrottaa ruostuneina. Töötän virtapiirissä on maavuoto, en ole saanu vielä selville missä.

-SS-

[ROUTI]

Kiitos vastauksista.

Voiskohan sen pikkufahrin olkisilppuri jotenkin virittää että levittäis enemmän ettei haittais suorakylvöä ?

Olen myös vilkaissut just sitä claasin 38:a joka SS ehdotti. Toisaalta melkein tuplahinta pikku fahreihin verrattuna (660-770) Ruotsin puolella saisi 38:a halvalla mutta siihen päälle kuljetuskustannukset niin

/uuno

Itellä on M770 sekä suorakylvö. Silppurin takalevyn siivet saa säädettyä niin leveälle, että lentää vaikka puimattomalle alueelle, ongelmaa lähinnä ruumenten kanssa. Omassa sähkö puhallin, joka yrittää edes hieman levittää ruumenten kulkua

[pietsu]

Meiltä löytyy aikaisemmissa viesteissä mainittu MF 440 puimuri 10 jalan pöydällä. Puitavaa on noin 50 hehtaaria. Puimurin hyviä puolia on muun muassa pieniruokaisuus ja se että puitu vilja on erittäin puhdasta Huonompia puolia onkin voiman siirron heikkous. Meillä on verkussa jälkeen päin asennettu hytti jonka ansiosta puinti on mukavampaa kun ei tarvitse viljan pölypilvessä istua! Tyytyväinen olen puimuriin ollut vaikkakin se saattaa vaihtaa omistajaa ensi vuoden puinneille