syysviljojen kylvöt

[SS]

Siittä lähetään, ettei panikoida.

Kummasti nuoriso alkaa hermostumaan kun syksyllä satelee. On ollut semmoisia kummia syksyjä nyt monta, palaaminen menneen muistoihin tuo koettua säätilaa mieleen; Kyllä sieltä aina on poutakin tullut, juurikkaatkin nosteltiin vasta lokakuun loppupuolella, nyt jo koneita tuolla ajetaan pellon päähän..Muistissa on kuulakkaat vilpoisat syyspäivät, pikupakkanen yöllä ja tähtitaivas, aamulla aurinko nousi sumuun. Koivut varisti mettänreunasta lehtiä kylvömiehen jälkeen.

Onko vuodenkierto jotenkin pielessä, kun tuntuu, että vähän aikaseen juurikkaillekin mennään, ja ahdistus iskee itse kuhunkin syksyn ensimmäisten sadealueiden vyöryessä mereltä päälle...

-SS-

[flander]

Ruista tuli täällä kylvöön 10 ha ja saman verran syysvehnää. Syysvehnät kylvetty 8, 10 ja 11.9 lajike urho siemenmäärä 205 kg/ha eli noin 500 itävää/neliö ja lannoitteena cemagron syysviljalann, sekä Yaran Y6 180 Kg/ha. Kaikki nisut ovat pinnalla, eikä ole mitään vatupåtteja pellolla.

300 kg syysvehnää/ha kuulostaa suurelta määrältä, riippuu tietysti paljon myös tjp/kylvöajankohdasta/olosuhteista. Kosteus ei oo ny ainakaa rajoittava tekijä

[Rubinjo]

Siittä lähetään, ettei panikoida.

Kummasti nuoriso alkaa hermostumaan kun syksyllä satelee. On ollut semmoisia kummia syksyjä nyt monta, palaaminen menneen muistoihin tuo koettua säätilaa mieleen; Kyllä sieltä aina on poutakin tullut, juurikkaatkin nosteltiin vasta lokakuun loppupuolella, nyt jo koneita tuolla ajetaan pellon päähän..
-SS-

Ajovuorojen takia ne nyt rupee jo nostamaan. Määrät hiukan toisenlaisia/vuoro kun joskus ammoisina aikoina.

[Carnivor]

Liian reilusti syysviljaa ei voi lannoittaa, tutkimusten mukaan samasta kokonaistyppimäärästä kannattaa antaa enemmän syksyllä kuin ymppiehdot antaa myöten.

Tämä koskee todennäköisesti ajoissa kylvettyä. Jos syysvehnän kylvää lokakuun puolella se ehtii hädin tuskin pintaan ennen talven tuloa. Niin pieni kasvi ei paljoa ravinteita tarvitse. Mahtaako juuret ehtiä edes kasvamaan sinne lannoitusriviin saakka. Ajoissa kylvetty ruis eri juttu, kun pitäisi ehtiä tehdä neljä sivuversoa ennen talven tuloa, joten ravinnetarvekin on eri luokkaa.

[Jari]

Koivut varisti mettänreunasta lehtiä kylvömiehen jälkeen.
-SS-

Koivut varisti lehtensä kylvöjen päälle... Ei oo paljoa lehtiä puussa, eikä vehnällä voi sanoa orasta olevan, vähän piikkiä. Eli just sopivasti näihin aikoihin

Vettä tullut ennätyksellisen paljon, eli ei tämä ihan normaalia ole. Roundupin ruutaukseen ei löydy sopivaa rakoa millään, tälläkin hetkellä sadetta odotellessa :/ Eilen illalla ruiskutin nurmipeltoa ja sunnuntaina puitua rypsipeltoa, sateen jälkeen ja näköjään sadetta ennen, yölläkin satoi. Tuolla nurmipellolla paikoin vahvasti vetttä, rypsipelto paikoin niin litkua että neliveto päällä ruiskua nurkassa vekslatessa puski linkkuun. Kiire oli ruiskutuksella, salaojakoneet oli jo pellolla ja nyt on jo kokooja vedetty, jäi yksi lohko ruiskuttamatta kun tuli pimeä ja armoton sumu. Hiukka epäilyttää glyfosaatin teho, mutta jotain on pakko yrittää mikäli isäntä aikoo ohraa ensi kesänä viljellä, muuten juolavehnä valtaa kaiken. Ja käskystähän mä ruiskutan vaikka vettä

[Jari]

Liian reilusti syysviljaa ei voi lannoittaa, tutkimusten mukaan samasta kokonaistyppimäärästä kannattaa antaa enemmän syksyllä kuin ymppiehdot antaa myöten.

Tämä koskee todennäköisesti ajoissa kylvettyä. Jos syysvehnän kylvää lokakuun puolella se ehtii hädin tuskin pintaan ennen talven tuloa. Niin pieni kasvi ei paljoa ravinteita tarvitse. Mahtaako juuret ehtiä edes kasvamaan sinne lannoitusriviin saakka. Ajoissa kylvetty ruis eri juttu, kun pitäisi ehtiä tehdä neljä sivuversoa ennen talven tuloa, joten ravinnetarvekin on eri luokkaa.

Näin juuri.
Mutta kuinkahan paljon se karjanlanta auttaa keväällä myöhään kylvetyissä, toisin kuin sama määrä ravinteita pussista? Veikkaisin että tekee hyvää sadolle ja valkuaiselle, vaikka kevään lannoituksesta nipistää sen verran, että ravinnemäärät pysyy rajoissa?

[Ertsi]

Siittä lähetään, ettei panikoida.

Kummasti nuoriso alkaa hermostumaan kun syksyllä satelee. On ollut semmoisia kummia syksyjä nyt monta, palaaminen menneen muistoihin tuo koettua säätilaa mieleen; Kyllä sieltä aina on poutakin tullut, juurikkaatkin nosteltiin vasta lokakuun loppupuolella, nyt jo koneita tuolla ajetaan pellon päähän..Muistissa on kuulakkaat vilpoisat syyspäivät, pikupakkanen yöllä ja tähtitaivas, aamulla aurinko nousi sumuun.

Kiitos tästä! Kyllä täällä ollaan hermoiltu säiden suhteen, mutta pellolle ei olla menty ja ihan hyvä niin. Lietettä ei olla ajettu vielä kuormaakaan, mutta kaippa ne poudat vielä tulee

[Köysti]

Kuivemmat säät ovat nyt sitten tulossa, mikä vois tarkoittaa kylvöjen jatkamista. Pari tapausta tiedän että täällä on lokakuun alkupuolella kylvetty syysvehnää ja se on ollut pienellä piikillä talven tullessa. Hyviä satoja on tullut eikä lumihometta tartte pelätä. Sääennusteen perusteella itämiseen pitäis olla edellytykset jatkossakin joten katsotaan...

[Agronautti]

Onkohan Urho liian tihee??

Kun ei aikaisemmin ole syysvehnää ollut.. Siemenmäärä tais olla 220kg/ha..

[Mikama]

Onkohan Urho liian tihee??

urho1.jpg

Kun ei aikaisemmin ole syysvehnää ollut.. Siemenmäärä tais olla 220kg/ha..

Milloin kylvetty? Aika hiton tuuheelta kyllä näyttää siemenmäärään nähden. Voipi olla että lumihomeaineet kannattaa ajaa isolla annoksella tai jättää ajamati..

[SS]

Onkohan Urho liian tihee??

<kuva>

Kun ei aikaisemmin ole syysvehnää ollut.. Siemenmäärä tais olla 220kg/ha..

Tuhannen jyvän paino 25 grammaa ? Siinä tulee äkkiä suuruusluokkavirhe kylvötiheyteen. Suosittelen talvituhoruiskutusta, voi tulla hyväkin sato ensi vuonna, kun on tiheä valmiiksi.

Ruiskutus ennen lumien tuloa yöpakkasen jälkeen kun oras alkaa sulaa auringossa, mutta maa kantaa vielä paremmin. Se kelin odotteluhan lumihomeruiskutuksessa se hankalin on. Näin syyskuulla menee ihan muiden laikkutautien torjuntaan se teho.

-SS-

[SS]

Skagen on tämmöstä, eikä tallaaminen todellakaan syysviljoja paranna, alapäästä mentiin pari kertaa kylvöpäivänä paripyörillä. Ja tässä tulos sadekauden jälkeen.

Skagen 24.9.2011

Reetta-ruis on ehtinyt jo reheväksi, vaikka syyskyyn eka viikko kerkes jo mennä.

Reetta 24.9.2011

-SS-

[Agronautti]

Onkohan Urho liian tihee??

<kuva>

Kun ei aikaisemmin ole syysvehnää ollut.. Siemenmäärä tais olla 220kg/ha..

Tuhannen jyvän paino 25 grammaa ? Siinä tulee äkkiä suuruusluokkavirhe kylvötiheyteen. Suosittelen talvituhoruiskutusta, voi tulla hyväkin sato ensi vuonna, kun on tiheä valmiiksi.

Ruiskutus ennen lumien tuloa yöpakkasen jälkeen kun oras alkaa sulaa auringossa, mutta maa kantaa vielä paremmin. Se kelin odotteluhan lumihomeruiskutuksessa se hankalin on. Näin syyskuulla menee ihan muiden laikkutautien torjuntaan se teho.

-SS-

Tjp 43 ja itäv. 95%... eli alle 500 kpl/m2 kuitenkin.
Mutta tuossahan on hajakylvö ja kylvön jälkeen harjoille muokkaus, joka "pakkaa" siemenet harjan laelle.. Vaon pohjahan (n. 10cm leveä) näyttää tyhjältä..

Amistaaria jäi jonkin verran.. sitten on tähteenä Juventusta ,Acantoa ja Zenittiä.. oisko noista kaveria amistaarille. Osan jätän joka tapauksessa ruiskuttamatta, niin näkee tuon harjukylvön vaikutuksen..

[SS]

Pinta-alamittareis nähtävästi on neliöjaardit neliömetrin sijasta. Eli 500 kpl neliöjaardille. Ei muuten välttämättä voi selittää tommosta tupsua. Niinkö satokirjanpidoissakin näitä varmaankin yleisesti käytetään, kun halutaan uudelle tuhatluvulle sadot.

-SS-

[Rubinjo]

Täs on tää kulttuuriero, kun Agronautti kylvää syysvehnän kukkamultaan ja tääl etelässä on totuttu kylvämään hevosenpään kokosten kokkareiden väliin...
Varmaan 150 kg riittäs kukkamullassa? Mulla joskus 210 kg Urholla anto loistavan lopputuloksen.