Kuivaajan hyösuhde

[Amatööri]

Näillä öljyn hinnoilla tulee mieleen kuivaajan hyötysuhde. Onko kukaan kokeillut esilämmittää pannulle menevää ilmaa poistoilman lämmöllä. Itse vähän syksyllä mittailin poistoilman lämpötilaa. Se oli kuivaiksen alkupuolella n.28-30 astetta ja lopussa n.40-45 astetta. Saisko tuolla esilämmitettyä minkä verran pannulle menevää ilmaa? Loppuvaiheessa tietysti paremmin Toki vaatii varmasti hyvän ilma/ilma lämmönvaihtimen ja jonkun verran putken vetoa.

Päivällä kun ilman lämpötila on korkeampi niin hyöty ei varmaankaan niin iso ole, mutta yöllä siitä olisi enemmän hyötyä.

[JaVo]

haasteena on poistoilman sisältämä kosteus, ei ole järkeä tuupata kosteaa ilmaa uudelleen koneistoon. Kehitä jonkinlainen lämmönvaihdin niin tulee pientä hyötyä. Lämmönvaihdin olisi ilma-ilma vaihdin, pinta-alaa tarvit paljon sekä lämpötilaerot ovat pienet 10-20 astetta, joten todelliset hyödyt minimaaliset. Sitten on vielä haasteena lämmönvaihtimen likaantuminen, eli joudut väkästelemään pesun sinne poistoilmapuolelle. En halua olla negatiivinen, mutta kustannuksia tulee ja hyötyä ei...

[Cultio]

En oikein ymmärtänyt edellistä, mutta hyötysuhde koostuu prosessiin syötetystä energian määrästä suhteessa sen suorittamaan nettotyöhön. Kuivurissa on pääosin kaksi energian syöttökanavaa; polttoaineella tuotettu lämpö ja sähköinen energia. On tuskin kannattavaa ottaa talteen sähkömoottoreiden hukkalämpöä, mutta sen sijaan voi helposti optimoida käyntiajat yms. Esim elevaattori käy vain sen ajan minkä tarvitsee, eikä niin että pyörii puoli minuuttia tyhjää joka kerta kun käynnistyy. (Ehkä tämä on toisin uusissa kuivaajissa, mulla on niin vanha laitteisto).

Toinen asia on lämpö; on olemassa kolme päähukkakohdetta. Se lämpö mikä karkaa säteillen koneistosta ei kannata ottaa talteen. Jäljelle jää savukaasujen sisältämä lämpö ja poistoilman lämpömäärä, joka koostuu vesihöyrystä ja lämpimästä ilmasta. Mikäli rikkihapon kastepiste antaa myötä, voisi ajatella että laittaisi jonkinlaisen imuilman (tai osan siitä) putkiston tulemaan hormin ulkovaipan kautta pannuun, se olisi ehkä helpoin järjestää. Edelleen voisi johtaa imuilman oton esim mustan peltikaton alle, jossa se ainakin osan päivästä lämpenisi auringon voimasta. Tästä oli juttua jossain alan lehdessä muutama vuosi sitten.

Suurin hyötysuhteen parannus olisi hyödyntää veden faasimuutoksen, joka vapauttaisi paljon energiaa. Eli jyvistä poistetun veden (vesihöyryn) tiivistäminen takaisin vedeksi, ja sen vapauttaman lämmön siirtäminen jotenkin tulopuolelle. Tämä vaatisi jonkinlaisen puhdistettavan ison lämmönvaihtimen joka kestää jatkuvaa kondenssivettä, ja aika tehokkaan lämpöpumpun. Nettohyöty olisi kuitenkin energiassa merkittävä, juuri sama energiahan on äsken käytetty veden poiskeittämiseen kuivaajan sisällä. Käytännön haaste on kerätä poistoilma yhteen paikkaan, joten putkisto ja asennuskustannukset olisivat hyvinkin merkittävät.

Tuo lämmönvaihdin voisi yksinkertaisuudessaan olla hyvin korkea kaksikammioinen peltilaatikko, jossa väliseinä. Esim seinälle asennettu 3m leveä 5m korkea ja niin syvä kuin ilmavirta vaatii. Imupuoli ottaisi ilmaa ulkoa alhaalta, josta se kulkeutuu ylös ja ohjataan sitten savukaasujen lämmönluovutuksen kautta kuivuriin. Toisella puolella poistoilma tulee kuivaajasta ulos ja virtaa alaspäin josta johdetaan pihalle. Laatikon alareunassa on vedenpoistoputki kondenssivedelle. Tämä puoli olisi ”halliin päin” jolloin siihen saa asennettua avattavat luukut tai voisi asentaa sprinklerijärjestelmän, jolla saa helposti pestyä likaisen puolen, ja roskat valuu johonkin keräyspisteeseen. Pat.pend

[jk]

Näillä öljyn hinnoilla tulee mieleen kuivaajan hyötysuhde. Onko kukaan kokeillut esilämmittää pannulle menevää ilmaa poistoilman lämmöllä. Itse vähän syksyllä mittailin poistoilman lämpötilaa. Se oli kuivaiksen alkupuolella n.28-30 astetta ja lopussa n.40-45 astetta. Saisko tuolla esilämmitettyä minkä verran pannulle menevää ilmaa? Loppuvaiheessa tietysti paremmin Toki vaatii varmasti hyvän ilma/ilma lämmönvaihtimen ja jonkun verran putken vetoa.

Päivällä kun ilman lämpötila on korkeampi niin hyöty ei varmaankaan niin iso ole, mutta yöllä siitä olisi enemmän hyötyä.

Kuinka sulla noinkin korkealle poistolämpö nousee? Meillä kuivaus katkeaa 35-38 asteen lämmöllä vähän viljalajista ja olosuhteista riippuen.

[Amatööri]

Itse ajattelin lähinnä tuon poistoilman osalta isohkoa ilma/ilma lämmön vaihdinta vanhan Kärpän ilmanvaihtokoneen tyyliin. Siinä poisto ilma menee /\/\/\/\/\/\ tuommoisen harjamallisen pellin kautta pihalle ja korvausilma tulee pellin toiselta puolelta. Siinäkun vielä nuo harjat ovat pystysuuntaiset niin ei sinne kovin paljon pestävää tulisi syksyn aikana.

Piipusta jos yrittää ottaa lämpöjä paremmin talteen niin se pitäisi tehdä haponkestävästä ja täkäläisen palotarkastajan mukaan piipun ulkopintaa pitkin ei saa vetää pannuunkuivausilmaa. Eli piippuun pitäisi tehdä vesivaippa ja laittaa kenno imuilman eteen.

Noita Mepujahan on asennettu halleihin sisälle ja monet niistä ottavat kuivausilman sieltä sisältä. Juttelin yhden tutun isännän kanssa siitä ja se kertoi hallin läpötilan nousevan 10 astetta kun laittaa ovet kiinni ettei ilma pääse turhan paljon vaihtumaan. Voihan olla että kustannustehokkain keino ilman esilämmitykselle on kääntää vain pannun ilman otto kuivaajarakennuksen sisälle (sieläkin mahdollisimman ylös).

Tuo poistoilma saattaa olla vähän turhan korkea johtuen vähän liian suuresta pannusta tuolle nykyiselle kaapille...
Mutta yritetäänkorjata asiaa ens syksyyn mennes lisäämällä kuivauskennoja

[Aleksantra]

Tuohon poistoilman lämpötilaan vaikuttaa tietysti moni asia. Itse vuosia sitten kun kuivattava määrä lisääntyi, etsin tietoa kuivauksen tehostamiseksi. Nostin kuivauslämpötilan 80 asteeseen. Poistolämpö pyörii välillä 38-44 astetta kuivauksen lopussa. Viljamassan lämpötila ei siltikään nouse ikinä yli 50 asteen. Kiertonopeus viljankuivauksessa vanhalla jaakolla on täysillä jolloin yksi kierros kestää keskimäärin reilun tunnin. Ajatuksena on ottaa pois jyvän pintakosteus eikä yrittää paahtaa sisusta kuivaksi. Varastokennoissa se taas hikoilee kosteuden pintaan. Näillä konsteilla olen saanut jättää yö kuivaukset melkein kokonaan. Kertokaa nyt äkkiä jos olen täysin väärässä. Fysiikan luennot jäi aika vähiin.

[oppipoika2]

Mitenkäs paljon mahtaa vaikuttaa kuivurin vuoraaminen jollain eristeellä? Jossain vaiheessa ainakin oli tälläinen "villitys", mahtoiko siitä olla todellista hyötyä?
Kärrykuivurissa joka on ulkona siitä kyllä saattaisi olla hyötyäkin...
Onko kenelläkään kokemuksia ja todellista tietoa?

[Jari]

Mitenkäs paljon mahtaa vaikuttaa kuivurin vuoraaminen jollain eristeellä? Jossain vaiheessa ainakin oli tälläinen "villitys", mahtoiko siitä olla todellista hyötyä?
Kärrykuivurissa joka on ulkona siitä kyllä saattaisi olla hyötyäkin...
Onko kenelläkään kokemuksia ja todellista tietoa?

Onhan se jotain prosentteja, kymmenestä puhutaan. Oman kuivurin eristin jo kokoamisvaiheessa, oli helppoa konehallissa levyttää niiltä osin joilta pystyi. Tuloilmakanava mahdollisimman lyhyt, omassa kuivurissa metrin luokkaa ja vaakasuorassa, eristettynä. Vertailevaa tietoa ei ole käytännön hyödystä, mutta pitäisi toimia. Ainakaan kuivurilla ei ole lämmin, kuten eristämättömän kuivurin ollessa kyseessä eli harakoille menee takuuvarmasti vähemmän lämpöä

Öljyä kuluu kuitenkin niin prhanasti, kokoajan pyörii mielessä keinot öljylaskun pienentämiseski ilman hirmuista lisätyötä. Yksi vaihtoehto voisi olla siirrettävä moniöljypoltin, jolla polttaisi grillirasvoja ym. jäteöljyjä, ohjaisi lämmön suoraan tuloilmakanavan eteen? Järkevämpää kuin vetää putket 60kw:n stokerilta muutaman kymmenenen metrin päästä ja rakentaa radiaattorit ym. härpäkkeet, olisiko ideaa ja onko kenelläkään käytännön kokemusta? Lisää työtä ei saisi tulla kovin paljoa. Tuo stokeri ilman tuhkaruuvia/liikkuvaa arinaa sekä automaattista nuohousta, eikä varaajaakaan, pitäisi rakennella jonkinverran.

[bouli]

Mitenkäs paljon mahtaa vaikuttaa kuivurin vuoraaminen jollain eristeellä? Jossain vaiheessa ainakin oli tälläinen "villitys", mahtoiko siitä olla todellista hyötyä?
Kärrykuivurissa joka on ulkona siitä kyllä saattaisi olla hyötyäkin...
Onko kenelläkään kokemuksia ja todellista tietoa?

Mun on jäänyt mieleen työtehoseuran julkaisu jostain 1980 luvulta, "Viljankuivaamon eristäminen kannattaa aina".
On vaan niin hyvässä tallessa etten tähän hätään löytänyt.. Muistelen että sen aikaisilla öljyn/tarvikkeiden ja työn hinnoilla eristämisen takaisin maksuaika olisi ollut kaksi vuotta.

Mun kuivurihan on jo tehtaalla eristetty, Iso Antti pakettikuivaamo (hymyilyttää tuo nimi nykypäivän kokoluokista puhuttaessa) missä koneisto toimii samalla osana rakennusta. Eli käytännössä mahdoton vaihtaa sille sijoille uutta koneistoa.. Tuloilma putki tosin eristämättä, jäi pannun vaihdon jälkeen laittamatta riittävän monta vuotta sitten ja vieläkin suunnitelma-asteella..

[Amatööri]

Tässä miettinyt noita eri vaihtoehtoja kuivurin hyötysuhteen parantamiseen ja tullut nyt ens alkuun siihen tulokseen että eristäis kaapin lämpöisetkennot tulopuolelta ja itte kenon kohdalta, mutta jättää poisto puolen ja poistoputken eristämättä ja vetää pannuun ilman kuivaajasta sisältä. Tuo saattaisi olla kustannus tehokkain ratkaisu ( ja helpoin ) tässä vaiheessa.

[marhoo]

Voi sitä rakennella mitä systeemejä vaan, mutta uunihuoneen (rinnastetaan kattilahuoneeseen) palamisilma pitää ottaa ulkoonta, tosin vaan määräysten mukaan ( rak E9). Tota vaunukuivurii ei ainakaa enää täällä päin saa kovin helposti sisälle viedä, sanoopi vakuutusyhtiö, rakennustarkastaja sanoo 8m päähän lähimmäisestä rakennuksesta ja palotarkastaja sanoo et pitää noudataa valmistajan ohjeita vaunun sijoituksesta kun se on kone eikä siihen oikein löydy suoria määräyksiä, suurin murhe on tietysti nykypäivänä toi vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikka tai siis korvaamattajättämispolitiikka..

Palopuolen julleilla on Suomessa menossa hanke että tulevaisuudessa määräyksiä tulkittaisiin samalla tavalla..onpi kuulemma suuria eroja..

Ite oon suunnitellu tota Airhotin uunii lisälämmitykseksi, tehoo 140kw ja saapi jonkun kuivurivarustuksen, vois sitten talvel lämmitellä sil vaik hallii...Onko jollain kokemuksii sen hyödyistä???

[Amatööri]

Tääläpäin ne on tulkinnut tuota vaunukuivurin sisälle sijoittamista niin että jos otat siitä pyörät pois paikoiltaan niin sitten se rinnastetaan ihan normikuivuriin, mutta kun jättää pyörät paikoilleen ja on riittävän iso lato missä se on niin saa olla koko komeus sielä kunhan piipun hoitaa asiallisesti ulos (toki käytön kannalta parempi viedä poistoputketkin ulos)
Ja mitä niitä on nähnyt isännillä sisätiloissa olevan niin ei kaikki eres mahru ehjänä ovesta pihalle kun tulee yläkarmi vastahan.

tuo esilämmitys siirrettävällä moniöljypolttimella olisi myös melko vaivatonta. Toki Suomessahan siinä ei saa polttaa jäteöljyä.... ainakaan naapurin nähren se kun pitää rahrata riihimäelle poltettavaksi... palaa siellä kuulemma puhtaammin. Keski euroopassahan noilla moniöljypolttimilla saa käyttää myös jäteöljyä ja stokereissakin sielä saa poltta kutterin sekaista hevonpaskaa mikä täälä lasketaan eläinperäiseksi jätteeksi ja on siten kiellettyä polttamasta (tuleehan se p*ska eläimenperästä)

[Agriduunari]

Tässä miettinyt noita eri vaihtoehtoja kuivurin hyötysuhteen parantamiseen ja tullut nyt ens alkuun siihen tulokseen että eristäis kaapin lämpöisetkennot tulopuolelta ja itte kenon kohdalta, mutta jättää poisto puolen ja poistoputken eristämättä ja vetää pannuun ilman kuivaajasta sisältä. Tuo saattaisi olla kustannus tehokkain ratkaisu ( ja helpoin ) tässä vaiheessa.

Kirjoittelin jo eilen tästä, mutta kone tilttasi.
Eli kuten jo on todettu ilma pannuun täytyy ottaa suoraan ulkoa sanoo tulipalopäällikkö. Eräässä paikassa asia oli järjestetty hallin rakentamisen jälkeen kuivaamon kylkeen siten, että hallin sisällä meni palonkestävä imukanava hallin ulkoseinään.

Ja erään tulipalopäällikön mukaan pannuhuone täytyy olla tiivis ja umpinainen kuitenkin polttimen palamisilma otettava ulkoa. Tässä tulee ongelmia ainakin antin 400 pannun kanssa. Se kun jäähdyttää tuota räjähdysluukkua sen verta tehokkaaasti, että lämpötila pannuhuoneessa kohoaa reippaisiin saunalukemiin.

Helpoin tapa hyötysuhteen parantamiseksi olisi johtaa palokaasut kuivausilman joukkoon. Tämä on yleinen tapa esim. Briteissä, eikä sitä siellä koeta ongelmaksi jäämien suhteen. Kaasugrillissähän tämä on jo käytössä. Jos kuivaamo on kaasuputken lähellä sen käyttö on harkitsemisen arvoista.

[Amatööri]

Tuossa aikaisemminhan on kirjoitettu että palamisilma pitää ottaa ulkoa eli se mikä puhalletaan polttimella pannun sisään.

En tiedä miten erilaisia päätöksiä noilla tulipalotarkastajilla on aiheisiin, mutta tässä lähellä on Mepu hallissa sisällä ja se ottaa kyllä kaiken tarvitsemansa ilman sieltä hallista sisältä.

Aikaisemmin olen kysellyt palotarkastajalta imuilman ottoa piippua pitkin, mutta sitä se ei antanut tehdä. Perusteli juuri tuolla että silloin menee pannuun piippu vaurion sattuessa savukaasut takaisin ja sitä kautta jyvien sekaan.

Mutta jos tuon imuilman panuuun ottaa kuivaajasta sisältä niin sehän on todennäköisesti hieman pölyisempää kuin ulkoilma, mutta onko se sallittua?? Pitää vissiin mennä haastattelemaan paikallista tulipalopäällikköä

[Agriduunari]

Tuossa aikaisemminhan on kirjoitettu että palamisilma pitää ottaa ulkoa eli se mikä puhalletaan polttimella pannun sisään.

En tiedä miten erilaisia päätöksiä noilla tulipalotarkastajilla on aiheisiin, mutta tässä lähellä on Mepu hallissa sisällä ja se ottaa kyllä kaiken tarvitsemansa ilman sieltä hallista sisältä.

Aikaisemmin olen kysellyt palotarkastajalta imuilman ottoa piippua pitkin, mutta sitä se ei antanut tehdä. Perusteli juuri tuolla että silloin menee pannuun piippu vaurion sattuessa savukaasut takaisin ja sitä kautta jyvien sekaan.

Mutta jos tuon imuilman panuuun ottaa kuivaajasta sisältä niin sehän on todennäköisesti hieman pölyisempää kuin ulkoilma, mutta onko se sallittua?? Pitää vissiin mennä haastattelemaan paikallista tulipalopäällikköä

Juu ja puhallusilma ulkoa myös .