itämeri

[O.J.]

2008 ja 2009 kesinä oli todella paha sinileväkukinta ja 2008 Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen toimesta otetuissa vesinäytteissä aika huimia fosfori lukemia.
Nyt kahtenaviime kesänä tilanne on ollut selkeästi parempi.

Ei tässä meidän tapauksessa vastuuta lammen tilasta ei oikein pysty vyöryttämään kenenkään muun niskoille kun muita kuormittajia ei ole kuin oma ja osin naapurin viljelytoiminta ja omat jätevedet..

Mikä on parantunut tilannetta? Onko rakennettu jätevesijärjetelmiä, tehty isompia suojakaistoja, vähennetty fosforilannoitusta jne? -08 ainakin täälläpäin satoi paljon, eli eiköhän tuossa ole lähinnä kyse pelloilta tulleissa valumissa. Vai valuuko jätevedet suoraan tuohon lampeen. Silloin pitäis jo jotakin tehdäkin...

[bouli]

2008 ja 2009 kesinä oli todella paha sinileväkukinta ja 2008 Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen toimesta otetuissa vesinäytteissä aika huimia fosfori lukemia.
Nyt kahtenaviime kesänä tilanne on ollut selkeästi parempi.

Ei tässä meidän tapauksessa vastuuta lammen tilasta ei oikein pysty vyöryttämään kenenkään muun niskoille kun muita kuormittajia ei ole kuin oma ja osin naapurin viljelytoiminta ja omat jätevedet..

Mikä on parantunut tilannetta? Onko rakennettu jätevesijärjetelmiä, tehty isompia suojakaistoja, vähennetty fosforilannoitusta jne? -08 ainakin täälläpäin satoi paljon, eli eiköhän tuossa ole lähinnä kyse pelloilta tulleissa valumissa. Vai valuuko jätevedet suoraan tuohon lampeen. Silloin pitäis jo jotakin tehdäkin...

Rantapelloille perustettiin 20 metrin levyiset suojavyöhykesopimusalat.
Jyrkimmillä rannan osilla ei vesirajassa ollut kuin 3 metrin suojakaista, loivemmissa paikoissa 1-10 metrin todella märkä hieskoivua kasvava vyöhyke.
Omista pelloista n. 4 hehtaarilta laskee salaojat suoraan lampeen, tämä lohko pyritään pitämään talviajat kasvipeitteisenä, jatkossa todennäköisesti kerääjäkasvin kera.
Lannoitukseen ei ole tehty radikaaleja muutoksia.
Naapurin pellolla on lisäksi putkella suoraan meidän lampeen yhteydessä oleva n. 10 metriä halkaisijaltaan oleva alunperin eläinten juottoon joskus -70-luvun alussa tehty lammikko, sen osalta en oikein voi mitään tietenkään tehdä, ainoastaan esittää toivomuksia.. Valuma-alue on samaa suuruusluokkaa. Naapurin pellot olleet luomussa säilörehunurmivaltaisella kierrolla.

Ennen kaikki jätevedet meni 1962 rakennettujen kahden sakokaivon kautta n. 50 metrin päähän rannasta metsään.
Nyt on käytössä kuivakäymälät ja harmaille vesille maasuodatuskenttä kauempana rannasta.
Jätevesiremonttia ei tehty tuossa muodossaan pelkästään tuon lammen tilan seurauksena vaan tuli tavallaan sen ja muutaman sattuman vuoksi tehdyn isohkon taloremontin summana.

Rannassa olevilla mökeillä, oma ja sukulaisten mökit, kaikissa kantovesi ja kuivakäymälät.

Lisäksi on pidetty uppopumpulla avantoa auki talvisen happitilanteen parantamiseksi, millään tapaa oikea oppinen hapetushan tuollainen ei ole mutta kunnan ympäristöpäällikkö sitä suositteli keskustaajaman lammesta saatujen kokemusten perusteella.

Tosiaan lammen tila oli kahtena viime kesänä parempi, mutta toisaalta syksyn ja talven vesisateetkin oli vähäisempiä. Nyt vähän jännityksellä viime syksyn ja alkutalven jäljiltä odotetaan mitä ensi kesä tuo tullessaan..

[Amatööri]

Noista pelloistahan irtoaa niitä ravinteita vielä vuosia vaikka niille ei tehtäisi minkään laista lannoitusta.
Koska nuo pellot on salaojitettu? Väittäisin että salaojitetulta pellolta tulee ravinteita enemmän vesistöön kuin avo-ojitetulta. Johtuen ihan siitä että harvalla ne avojat ovat viimeisen päälle hyvässä kunnossa. Useimmiten ne on jonkin verran tukkeutuneet jaheinittyneet ja joillakin siellä on ojissa komiat pajukkin ja silloinhan ne nappa joa jonkin verran niitä ravinteita siinä matkalla ennekuin se vesi päätyy eteen päin.
salaojitetussahan se vesi tulee sievästi putkea pitkin suoaan sinne vesistöön ilman tuollaista luonnollista suoratuskenttää

[bouli]

Noista pelloistahan irtoaa niitä ravinteita vielä vuosia vaikka niille ei tehtäisi minkään laista lannoitusta.
Koska nuo pellot on salaojitettu? Väittäisin että salaojitetulta pellolta tulee ravinteita enemmän vesistöön kuin avo-ojitetulta. Johtuen ihan siitä että harvalla ne avojat ovat viimeisen päälle hyvässä kunnossa. Useimmiten ne on jonkin verran tukkeutuneet jaheinittyneet ja joillakin siellä on ojissa komiat pajukkin ja silloinhan ne nappa joa jonkin verran niitä ravinteita siinä matkalla ennekuin se vesi päätyy eteen päin.
salaojitetussahan se vesi tulee sievästi putkea pitkin suoaan sinne vesistöön ilman tuollaista luonnollista suoratuskenttää

Ihan tarkkaa vuotta en tuon lohkon osalta teidä mutta koko tilan pellot on salaojitettu 1965-75 välisenä aikana. Ihan ensimmäinen ei ole ollut mutta veikkaisin että kuitenkin -60-luvun puolella.

Ihan samaa olen kyllä miettinyt että salaojasta tosiaan ravinteet tulee ihan suoraan kun välissä ei ole mitään laskeutusallasta, joskus jopa sellaisenkin rakentamista kyllä miettinyt..

[Carnivor]

Pellon pinnan ja putken välissä on maasuodattamo. Mutta käsittääkseni liuokoista typpeä karkaa salaojien kautta. Fosforista suurin osa lähtee partikkelifosforina eli maahiukkasiin sitoutuneena. Eli saven värinen vesi kertoo että todennäköisesti fosforia on matkalla Itämereen. Jos salaojiin on hyvät sorasilmät niin partikkeleita voi karata sitäkin kautta. Tai jos fosforin viljavuusluokka on tasolla korkea niin pellolta voi karata liukoistakin fosforia.

Ympäristökeskukselta voisi saada neuvoja miten lampi kannattaa kunnostaa.

[Rubinjo]

Pääsääntöisesti kaikenmoisten ojien putkittamisella vähennetään fosforikuormaa, koska eroosio vähenee. Myös (mm. putkituksellakin aikaansaatu) lohkokoon kasvattaminen auttaa ravinteiden hyväksikäyttöä, johtuen päisteiden yms. heikkokasvuisten lohkon osien suhteellisesta vähenemisestä. (Wilpolla hienoja satokarttoja jossain ketjussa näytillä, jossa tämä asia tulee oivallisesti esiin.)

[2511]

Ei kannata uskoa heti kaikkea mitä kirjoitetaan ja/tai painetaan. On täysin mahdoton ajatus että tilanne olisi niin huono edes ympäristöhallinnossa ja valvonnassa kuin uutisessa kerrotaan . Itämeri on ollut useita vuosia mittavien erilaisten tutkimusten, seurantojen, valvontojen, kokousten ja sopimusten piirissä. Niin heikkoa ei toiminta ole voinut olla että aikaisemmin ei ole tiedetty mitään.
Asia on nyt jostain syystä haluttu ko. tavalla tuoda yleiseen tietoon. Luultavasti oikea uutisointi olisi toisin vaikkakin vähän samalla tavalla: ON PALJASTETTU SUOMENLAHTEA JA ITÄMERTA PITKÄÄN REHEVÖITTÄNYT PÄÄSTÖLÄHDE VENÄJÄLLÄ. Nyt kannattaa katsoa: Kuka on uutisen ensin julkaissut? Kuka tai mikä on uutisen tietolähde? Sen jälkeen voimme alkaa pohtimaan sitä mihin nyt pyritään? tai mihin sillä on pyritty että aikaisemmin ei ole haluttu tuoda asiaa yleiseen tietoon.

[Rubinjo]

Ei kannata uskoa heti kaikkea mitä kirjoitetaan ja/tai painetaan. On täysin mahdoton ajatus että tilanne olisi niin huono edes ympäristöhallinnossa ja valvonnassa kuin uutisessa kerrotaan . Itämeri on ollut useita vuosia mittavien erilaisten tutkimusten, seurantojen, valvontojen, kokousten ja sopimusten piirissä. Niin heikkoa ei toiminta ole voinut olla että aikaisemmin ei ole tiedetty mitään.
Asia on nyt jostain syystä haluttu ko. tavalla tuoda yleiseen tietoon. Luultavasti oikea uutisointi olisi toisin vaikkakin vähän samalla tavalla: ON PALJASTETTU SUOMENLAHTEA JA ITÄMERTA PITKÄÄN REHEVÖITTÄNYT PÄÄSTÖLÄHDE VENÄJÄLLÄ. Nyt kannattaa katsoa: Kuka on uutisen ensin julkaissut? Kuka tai mikä on uutisen tietolähde? Sen jälkeen voimme alkaa pohtimaan sitä mihin nyt pyritään? tai mihin sillä on pyritty että aikaisemmin ei ole haluttu tuoda asiaa yleiseen tietoon.

Ja asiaahan (tietämättömyyttä) voi kysyä suoraan huomenna to esim. SYKEN erikoistutkija Seppo Knuuttilalta, joka on tietääkseni kierrellyt Suomenlahden rantoja juuri näissä merkeissä. http://www.salo.fi/19537.aspx

[bouli]

Salaojien laskuaukon päähän kun menee katsomaan mille lohkolle hyvänsä niin pääsääntöisesti kovin harmaata vesi on..
Eli kyllähän sitäkin kautta kiintoainestakin tulee. Kokonaiskuormitus toki pienenee salaojituksen myötä pintavalunnan vähentyessä mutta tosiasia on että varsinkin loivemmilla lohkoilla ja savimailla voi salaojien kautta tuleva kuormitus olla yllättävänkin suurta.

[Rubinjo]

Ei kannata uskoa heti kaikkea mitä kirjoitetaan ja/tai painetaan. On täysin mahdoton ajatus että tilanne olisi niin huono edes ympäristöhallinnossa ja valvonnassa kuin uutisessa kerrotaan . Itämeri on ollut useita vuosia mittavien erilaisten tutkimusten, seurantojen, valvontojen, kokousten ja sopimusten piirissä. Niin heikkoa ei toiminta ole voinut olla että aikaisemmin ei ole tiedetty mitään.
Asia on nyt jostain syystä haluttu ko. tavalla tuoda yleiseen tietoon. Luultavasti oikea uutisointi olisi toisin vaikkakin vähän samalla tavalla: ON PALJASTETTU SUOMENLAHTEA JA ITÄMERTA PITKÄÄN REHEVÖITTÄNYT PÄÄSTÖLÄHDE VENÄJÄLLÄ. Nyt kannattaa katsoa: Kuka on uutisen ensin julkaissut? Kuka tai mikä on uutisen tietolähde? Sen jälkeen voimme alkaa pohtimaan sitä mihin nyt pyritään? tai mihin sillä on pyritty että aikaisemmin ei ole haluttu tuoda asiaa yleiseen tietoon.

Olin eilen tilaisuudessa jossa Syken Seppo Knuutilan mukaan hänen johtamansa työryhmä löysi ko. paikan viime syksynä.

Knuuttilan esityksessä tuli esiin myös Salolaisittain mielenkiintoinen asia. Syken virallisten tilastojen mukaan Salon jv.-puhdistamon typen puhdistusteho on +-merkkinen ja fosforinkin osalta todella heikko.

[viljanviljelijä]

Ja Turussa siirtoviemärin vuoto teki avannon Pitkäänsalmeen

[Jari]

Salaojien laskuaukon päähän kun menee katsomaan mille lohkolle hyvänsä niin pääsääntöisesti kovin harmaata vesi on.

Täällä karkeamman maalajin alueella tai turvemailla salaojista tulee kirkasta vettä lähes poikkeuksetta. Huuhtelun yhteydessä sitten todellista ruostepskaa, kuin ruosteen väristä lietettä.
Ravinteitahan tuossa kirkkaassa vedessäkin varmuudella, ainahan niitä huuhtoutuu on sitten peltoa tai metsää. Kuitenkin omilla viljelytoimilla voi vaikuttaa, niin että pellon ravinnetase negatiivinen eli tuotetaan suurempi sato kuin lannoitetaan. Parhailla lohkoilla tuohon pääsee helpostikin mutta keskimäärin lähelle nollaa pääseminen olisi ok.

Ravinnevarat karjatalousvaltaisilla alueilla melkoiset, huuhtoutumia tulee vanhoista synneistä ennen EU-aikaa

Kokonaan toinen juttu on hapan vesi, mitä noista salaojista tulee. Jotta ravinteet saadaan kasvien käyttöön ja kasvit ottamaan ravinteet talteen, pitää vesitalouden olla kunnossa. Alas laskettu pohjavesi tuo toisaalta hapanta vettä ja alumiinia ym. happamassa liukeavia aineita vesitöön.

Viljely vain tuottaa ympäristöön päästöjä, aina, ympäristötietoisuus kuitenkin lisääntyy ja monenlaista hiihtelijää tulee sorvaamaan asetuksia ja lakeja. Eikä siinä mitään pahaa, kunhan jokin tasapaino säilyisi.
Hyvänä esimerkkinä lannoiterajojen laskeminen ym. lisää pitkässä juoksussa päästöjä, tarvitaan enemmän hehtaareja saman sadon tuottamiseen, jotka taas lisää päästöjä absoluuuttisesti. Hehtaaria kohti päästöt toki pienenee... Nykyisiltä hehtaareilta maksimisadot ja heikommat pellot kasvamaan heinää

[Cultor]

Salaojien laskuaukon päähän kun menee katsomaan mille lohkolle hyvänsä niin pääsääntöisesti kovin harmaata vesi on.

Täällä karkeamman maalajin alueella tai turvemailla salaojista tulee kirkasta vettä lähes poikkeuksetta. Huuhtelun yhteydessä sitten todellista ruostepskaa, kuin ruosteen väristä lietettä.

Niin täälläkin, toki jos niskakaivojen kautta menee salaojiin paljon sulamisvesiä, tulee harmaatakin vettä. No, Pohjanlahteen täältä vedet virtaavat, onko joku kuullut leväesiintymistä siellä?

Se minua viherpiipertäjä Niinistön ja kumppanien väitteissä kummastuttaa, kun heidän mukaansa Saaristomeren tila riippuu lähes pelkästään Suomen alueen valumavesistä. Käsittääksen Itämeren vesi kiertää juuri niinpäin, että Suomenlahden pohjukasta virtaa Suomen rannikkoa pitkin. Vai onko Saaristomeren vesi muuttunut suolattomaksi? Jos ei ole, idästä tulevat ravinnepitoinen vesi vaikuttaa sielläkin.