Ruis/syysvehnä 2011/2012

[Jari]

Ihan ok tilanne Magnifik-pelloilla kun kävin tautiaineet ajamassa. Tähkiä näyttäis tulevan kyllin tiheään ja tähkän pituus sama kuin viime vuonna eli noin 9 cm. Näin yhden Skagen -lohkon ja siinä on melko pitkä tähkä kans. Kyllä syysvehnä vaan näyttäis toimivan tänäkin vuonna ja vähällä "täpinällä".

Vähällä ja vähällä... Rikka-aineet+tautiainetta+korrensääde+ hiveniä eka ruutaus. Toinen moddusta, kolmas Terpalia, neljäs tautiainetta+ötökät. Eikä tuota Urhon kasvua jarruta mikään Härmääkin kovasti, herne sillä lohkolla esikasvina, kai nuo liian reheviä maita syysvehnälle. Ellvis, no, katotaan mitä tulee mutta mukavalta näyttää. Toki heikompia kohtia pellossa, eikä tietoa mitä ne on, täytyy ottaa kasvustonäytteet sekä maanäytteet. Vehnä vain kellastuu tähkälle tullessa, ohralle kävi viime vuonna samoin samoissa kohdissa. Yli puoli hehtaaria vajaan kahden ja puolen lohkosta, harmittaa kattoa joka vuosi, jotain täsmäiskua tarttee.

Tiedä kuinka hirmuisia ois kasvustot jos ois huhtikuulla levittänyt apulannat lumelle, kuten täällä on neuvottu , toukokuun 9. oli tänä vuonna typen levitys päivä. Tiedä sitten mihin se sato tällä Urholla katoaa, kasvustot antaneet odottaa aina parempaa kuin kuivurin vaakan näyttämä todellisuus.

Tossa eilisiltä tautiainekierrokselta, Urhoa. 15mm tuli viime yönä vettä, alkaisi riittämään tälle kesää...

[Rubinjo]

Eikä tuota Urhon kasvua jarruta mikään

Vuosikausia oli perusreseptinä Urholla säädössä 0,8 l/ha ccc rikkaruiskutukseen ja aina pysy pystyssä. On toi valon määrä ja maalajit kummallinen asia.
Noilla sun määrilläs täällä, sentin mittanen tähkä kasvais suoraan maasta, ilman kortta.

[Köysti]

Meillä kaikenlaiset vehnät ruiskutetaan 1l CCC rikka-aineen kans ja se on sitte siinä. Kruunu ja Magnifik on polvenkorkuista ja melko hyvin pysyvät pystyssä. Toinen ruiskutus on sitte tauti+kestac siinä samalla.

[Jari]

Ei tartte haaveillakaan että pysyisi pystyssä pikkusäädöillä
Kaverilla Olivinia, kuulemma hirmuisen pitkää sekin.

Nyt viisaammille kuvaa Ellviksestä, 5.7 kuvattu eka kuva ja toinen hetki sitten 8.7.
27.6 sai litran terpalia.

Mikä ihme noissa lippulehdissä on, samaa on kaverin pelloillakin ja eri lajikkeissa, ohrassakin. MTT:n porukkaakin noita ihmetteli, oudosti supistuu lippulehden kärjestä? Onko tuo jotakin tuulivioitusta?? Kaukaa haettua, muttakun muutakaan yhteistä ei pelloilla ole kuin tuulet, joita täällä riittää ja kasvusto pitkää-> pieksee toisiaan vasten?

Pelto sai syksyllä kylvöä ennen riittävästi naudan lietettä, keväällä riittämiin salpietaria. Ravinnepuutoksista sopii aika monikin, maalajina kaiken altistava rmKht.

Ph hyvä, kalsium välttävä, fosfori tyydyttävä, kali välttävä, mangesium tyydyttävä, rikki välttävä.
Kupari ja sinkki tyydyttäviä, mangaani luonnollisesti huono.

Pellon päädyssä, missä kasvusto talvituhon harventamaa ja maa hiukan tiivistynyttä, lehdet tummanpuhuvia ja terveen näköisiä. Ravinteita tosiaan pitäisi olla käytettävissä riittävästi, ehkä jopa enemmän kuin laki sallii

Gramitrellia sai rikkaruiskutuksen yhteydessä maksimiannoksen, 2l/ha.

[Rubinjo]

Ellvis on tollasta ruskeenkirjavaa. (Wilpo tietää tarkemmin.)
http://www.tilasiemen.fi/index.php/down ... w/163/480/
http://www.google.fi/imgres?q=ellvis+h% ... 0,s:0,i:70

[Jari]

Ellvis on tollasta ruskeenkirjavaa. (Wilpo tietää tarkemmin.)
http://www.tilasiemen.fi/index.php/down ... w/163/480/
http://www.google.fi/imgres?q=ellvis+h% ... 0,s:0,i:70

Olipas hyvät ja paljon selittävät linkit, etten oo yksin ko. ilmiön kanssa

29. kesäkuuta ko. juttu julkaistu, millon lie kuva otettu. Nyt alkaa Ellvis olemaan samassa kasvuasteessa kuin kuvan pellolla. Reilu kymmenen päivää eroa tällä hetkellä.

[Rubinjo]

Ellvis on tollasta ruskeenkirjavaa. (Wilpo tietää tarkemmin.)
http://www.tilasiemen.fi/index.php/down ... w/163/480/
http://www.google.fi/imgres?q=ellvis+h% ... 0,s:0,i:70

Olipas hyvät ja paljon selittävät linkit, etten oo yksin ko. ilmiön kanssa

29. kesäkuuta ko. juttu julkaistu, millon lie kuva otettu. Nyt alkaa Ellvis olemaan samassa kasvuasteessa kuin kuvan pellolla. Reilu kymmenen päivää eroa tällä hetkellä.

Keltä ostit siemenen? Siemenkauppiaan tulisi mainita noin poikkeva lajikeominaisuus...

[Jari]

Ellvis on tollasta ruskeenkirjavaa. (Wilpo tietää tarkemmin.)
http://www.tilasiemen.fi/index.php/down ... w/163/480/
http://www.google.fi/imgres?q=ellvis+h% ... 0,s:0,i:70

Olipas hyvät ja paljon selittävät linkit, etten oo yksin ko. ilmiön kanssa

29. kesäkuuta ko. juttu julkaistu, millon lie kuva otettu. Nyt alkaa Ellvis olemaan samassa kasvuasteessa kuin kuvan pellolla. Reilu kymmenen päivää eroa tällä hetkellä.

Keltä ostit siemenen? Siemenkauppiaan tulisi mainita noin poikkeva lajikeominaisuus...

Olikohan Pertola vai Salo... Suoraan pakkaamolta, on tullut muutakin siementä ja juteltu näyttelyissä useat kerrat. Västankvarnin peltopäivillä oli esittelemässä lajikkeita, samoin viime syksynä jossain näyttelyssä, oisko ollu nykäskylässä.

Voi olla että oli ko. ominaisuudesta puhetta, ainakin siitä että Ellvis ym. tyyppinsä lajikkeet ja Urho kuuluu erilaisille maalajeille.

[kylmis]

Ihan ok tilanne Magnifik-pelloilla kun kävin tautiaineet ajamassa. Tähkiä näyttäis tulevan kyllin tiheään ja tähkän pituus sama kuin viime vuonna eli noin 9 cm. Näin yhden Skagen -lohkon ja siinä on melko pitkä tähkä kans. Kyllä syysvehnä vaan näyttäis toimivan tänäkin vuonna ja vähällä "täpinällä".

Vähällä ja vähällä... Rikka-aineet+tautiainetta+korrensääde+ hiveniä eka ruutaus. Toinen moddusta, kolmas Terpalia, neljäs tautiainetta+ötökät. Eikä tuota Urhon kasvua jarruta mikään Härmääkin kovasti, herne sillä lohkolla esikasvina, kai nuo liian reheviä maita syysvehnälle. Ellvis, no, katotaan mitä tulee mutta mukavalta näyttää. Toki heikompia kohtia pellossa, eikä tietoa mitä ne on, täytyy ottaa kasvustonäytteet sekä maanäytteet. Vehnä vain kellastuu tähkälle tullessa, ohralle kävi viime vuonna samoin samoissa kohdissa. Yli puoli hehtaaria vajaan kahden ja puolen lohkosta, harmittaa kattoa joka vuosi, jotain täsmäiskua tarttee.

Tiedä kuinka hirmuisia ois kasvustot jos ois huhtikuulla levittänyt apulannat lumelle, kuten täällä on neuvottu , toukokuun 9. oli tänä vuonna typen levitys päivä. Tiedä sitten mihin se sato tällä Urholla katoaa, kasvustot antaneet odottaa aina parempaa kuin kuivurin vaakan näyttämä todellisuus.

Tossa eilisiltä tautiainekierrokselta, Urhoa. 15mm tuli viime yönä vettä, alkaisi riittämään tälle kesää...

Kävin ruismaata katsomassa pellonpiennartilaisuudessa. Olen harmitellut omaa Reettaa, joka on 140-150cm pitkää, mutta tuolla oli isännällä vähintään yhtä pitkää vaikka oli saanut enemmän CCC:tä ja vielä moddusta lippulehteen. Olisi kiva tietää kuinka pitkää on ilman kasvunsäädettä. Toisaalta on alkanut tuntua siltä, että saako noilla sääteillä mitään vaikutusta aikaiseksi, kun kasvua vaan riittää. Ilmeisesti käyttömääriä pitäisi vaan nostaa, mutta kun ei ole pahemmin tullut sääteitä käytettyä, niin jostain lähdettävä liikkeelle ja se jostain tarkoittaa yleensä varovaisia annoksia. Kiva laittaa erinomainen lohko polvilleen noin niinkuin kokeilumielessä...

[Urkko]

Kyllä ainakin CCC:n kanssa pelatessa erottaa selvästi onko osunut vai onko jäänyt haukia peltoon. Helppo todeta kun muistaisi joka kerta jättää sen nollaruudun peltoon, näkisi hieman vaikutusta. Kyllä tuossa, eräällä pellolla jota kävin ihmettelemässä, on se 20-30cm pituuseroa kun on reunasta jäänyt puolisen metriä ruiskuttamatta.

Borgebyssä katselimme broadway koeruutuja, hieno aine, mutta ainakaan tänä vuonna ei lyhentänyt noiden ruutujen vehniä pätkääkään. Tosin rikkoihin tehosi hyvin, vaikkei sikäläisiä ongelmarikkoja ruiskaunokkia, unikkoa ja luohoa täällä niin paljoa esiinnykään.

Terpal ja Sonis, niitäkin on tullut molempia käytettyä, nyt on todella rehevät ohrakasvustot ja saaneet pienen annoksen Sonista rikkaruiskutuksessa ja nyt tautiruiskutuksen kanssa terpalia minimiannoksen. Saa sitten nähdä pysyvätkö pystyssä, MT Vilde ei niinkään jännitä mutta aika reheviksi päässeet kaksitahoiset hieman.

[jk]

Ihan ok tilanne Magnifik-pelloilla kun kävin tautiaineet ajamassa. Tähkiä näyttäis tulevan kyllin tiheään ja tähkän pituus sama kuin viime vuonna eli noin 9 cm. Näin yhden Skagen -lohkon ja siinä on melko pitkä tähkä kans. Kyllä syysvehnä vaan näyttäis toimivan tänäkin vuonna ja vähällä "täpinällä".

Vähällä ja vähällä... Rikka-aineet+tautiainetta+korrensääde+ hiveniä eka ruutaus. Toinen moddusta, kolmas Terpalia, neljäs tautiainetta+ötökät. Eikä tuota Urhon kasvua jarruta mikään Härmääkin kovasti, herne sillä lohkolla esikasvina, kai nuo liian reheviä maita syysvehnälle. Ellvis, no, katotaan mitä tulee mutta mukavalta näyttää. Toki heikompia kohtia pellossa, eikä tietoa mitä ne on, täytyy ottaa kasvustonäytteet sekä maanäytteet. Vehnä vain kellastuu tähkälle tullessa, ohralle kävi viime vuonna samoin samoissa kohdissa. Yli puoli hehtaaria vajaan kahden ja puolen lohkosta, harmittaa kattoa joka vuosi, jotain täsmäiskua tarttee.

Tiedä kuinka hirmuisia ois kasvustot jos ois huhtikuulla levittänyt apulannat lumelle, kuten täällä on neuvottu , toukokuun 9. oli tänä vuonna typen levitys päivä. Tiedä sitten mihin se sato tällä Urholla katoaa, kasvustot antaneet odottaa aina parempaa kuin kuivurin vaakan näyttämä todellisuus.

Tossa eilisiltä tautiainekierrokselta, Urhoa. 15mm tuli viime yönä vettä, alkaisi riittämään tälle kesää...

Kävin ruismaata katsomassa pellonpiennartilaisuudessa. Olen harmitellut omaa Reettaa, joka on 140-150cm pitkää, mutta tuolla oli isännällä vähintään yhtä pitkää vaikka oli saanut enemmän CCC:tä ja vielä moddusta lippulehteen. Olisi kiva tietää kuinka pitkää on ilman kasvunsäädettä. Toisaalta on alkanut tuntua siltä, että saako noilla sääteillä mitään vaikutusta aikaiseksi, kun kasvua vaan riittää. Ilmeisesti käyttömääriä pitäisi vaan nostaa, mutta kun ei ole pahemmin tullut sääteitä käytettyä, niin jostain lähdettävä liikkeelle ja se jostain tarkoittaa yleensä varovaisia annoksia. Kiva laittaa erinomainen lohko polvilleen noin niinkuin kokeilumielessä...

Pituus ei oo välttämättä ainut korrensääteen tehosta kertova asia:

http://www.syngenta.com/country/fi/su/k ... 99_375.JPG

[Kari]

Pituus ei oo välttämättä ainut korrensääteen tehosta kertova asia:

http://www.syngenta.com/country/fi/su/k ... 99_375.JPG

Paskaa ainetta, kun noin pahoin kalkkeuttaa suonet
Ei vaan, kyllä tuo on yksi tärkeä syy käyttää kasvunsääteitä - ja riittävän ajoissa ajettuna. Modduksen tehoon itse pääosin luotan, jaetulla käsittelyllä. Itse oo nähnyt yhtään kasvustoa, joka olisi puolesta välistä taittunut kumoon - kyllä ne tyvestä kaatuu kun kaatuu, vaikka vipuvarrella (+tähkän painolla) on tietty vaikutusta.

[Maicky]

6kg typpeä olisi vielä varaa lisätä Magnifik syysvehnään. Tullut tähkälle vähän ennen juhannusta. Kun puristaa jyvää kasaan tulee valkoinen tahna ulos.

Onko jo liian myöhäistä käyttää Yaran nestemäistä typpiliuosta?

Entäs kun on aika paljon kasvutauteja, meneekö lannoitus hukkaan?
Magnifikissa on ollut yllättävän paljon tauteja. Uusi siemen, härkäpapu esikasvina, 2kpl tautiruiskutusta mutta silti aika pahasti on taudit levinnyt.

Kannattaisiko typpiliuosta ajaa illalla vai aamulla? Aamulla on aika paljon kastetta.

Yaran käyttöohjeet typpiliuoksen käytöstä ovat erittäin huonot, sanotaan vain että 200l vettä / ha.

[masto]

Onko jo liian myöhäistä käyttää Yaran nestemäistä typpiliuosta?

Valkuaisen nostoon typpiliuos ajetaan maitotuleentumisvaiheessa eli kun neste alkaa jähmettyä. Vesimäärän pitäisin ainakin 150-160l tietämillä ja ei tietenkään täysin kuumalla helteellä tai kovassa kuivuudessa. Typpilios ei vioita läheskään niin helposti kuin urea eli melko turvallinen käyttää.

[SS]

Magnifikissa on ollut yllättävän paljon tauteja. Uusi siemen, härkäpapu esikasvina, 2kpl tautiruiskutusta mutta silti aika pahasti on taudit levinnyt.

Magnifik on itse asiassa sieltä aremmasta päästä tautiherkkyydessä, Urhon luokkaa, sen "värikirjavuuden" näin keskikesällä olen havainnut. Eli muut kuin täyden annoksen ruiskutukset eivät anna riittävää suojaa. Ruiskutuksen vaste on ollut 700 kg luokkaa (MTT). Eli paljonko laitoit tähkälle tautiainetta ? Puolikas annos ei anna yhtä pitkää suojaa kuin täysi annos. Ja seoksena eri tehoainetyyppejä.

-SS-