Jankkurointi

[Jari]

Luulisi, että auttaisi, jos jankkuroisi notkon yläpuolisen alueen siten, että sieltä ei pääse ylimäärävesiä valumaan.

Se voisi olla jopa parempi ajatus, ja pintavedet yleensä ovat ne "ylimääräiset" jos ne eivät pääse kuin notkoon.

Tuota omaa tekoa oli lähinnä ajatusleikki hintapyyntöihin nähden, vuokraisin kokeillakseni mutta en tunne ketään jolla olisi tuollaista. Suht yksinkertainen rakenne ja toimintaperiaate, Nettikoneessa nyt yksi Evers sänkijankkuri, hp 15 000 €...

Kysyppä tuolta http://www.tekoa.fi/ , vieläkö löytyy piirustukset jankkurille. Tekevät mm. Grimme perunakoneisiin katokset, eli jotain maatalouteen liittyvääkin vaikka muuhun tekniikkaan keskittyvätkin.

[TumppiW]

Suomen suorakylvö vuokraa myös noita Evers-masiinoita:
http://www.suomensuorakylvo.fi/konevuokraamo.php

Kannattaa katsoa/kuunnella siitä esityksestä niitä vesitaloushöpinöitä, aika vaikea foorumilla selvittää, mutta kuvasta selkiää kyllä.

Luulisin, että siemennurmen jankkuroinnista ei ole mitään haittaa, voi olla että ensimmäisenä vuonna sato vähän tipahtaa ja kovin matalaan ei savitöyräitä kannata puida, jos on noussut lohkaretta pintaan. Toisena vuonna jankkuroinnin jäljet ovat viimeistään hävinneet.

[perfekt]

Tässä vielä piikin mallia ;

[valumötti]

Todella asiallinen ja mielenkiintoinen esitys, kiitos siitä.

Tuohon rapamaan jankkurointiin. Yhdellä lohkolla joka on ollut pitkään ongelmallinen niin rupesin selvitämään ongelman syytä ja otin kaivurin ja kaivoin salaojan kohdalta putken esiin ja tarkistin onko ojat tukossa kun ei pelto kuiva. Ojat olivat aivan puhtaat mutta siinä sitten kuopassa ollessani ajattelin etta katsellaas tuota maata tuosta yleisesti niin huomasin että juuret eivät kasva kyntösyvyyttä alemmas ja syynä oli ilmeisesti kynnön aiheuttama todella tiivis 5cm paksuinen antura josta ei meinannut puukko edes mennä läpi. En siinä sitten keksinyt muuta keinoa kuin mennä naapurilta fälttejä lainaamaan koska sellaisia ei talosta enää löydy ja kynsin pellon n.30cm syvyyteen ja jo alko pelto tänä syksynä kantaa. Kannattaa oikeasti kaivella niitä peltoja ja tutkia rakennetta.

[HVirtanen]

Edellistä mukaillen olen itsekin ajatellut tätä kyntöantura-asiaa. Nykyään kun ei auroja enää paljon käytetä, niin mahtaako tuo kyntöantura alkaa muodustumaan lähemmäs pintaa johon asti nykyisillä muokkauskoneilla muokataan. Jotenkin alkaa usko menemään näihin lierojen tekemiin vesireiteille, koska varsinkin syksyisin on havaittavissa melkoisesti veden makaamista pelloilla. Mutta miten mahtaa tillanne olla jos noin kymmenen kevytmuokkaus vuoden jälkeen kyntää pellot syvään, niin onkohan aikanaan kyntämällä aikaansaatu ruokamulta kerros jo tiivistynyt ja kyntäminen nostaa niin sanottua raakasavea pintaan?

[TumppiW]

Lapio esiin ja kaivamaan, niin selviää moni asia.
Laitoin tuohon alas vielä kuvan esityksestä. Pelto on ollut kevytmuokkauksessa kuutisen vuotta, sinä aikana on ollut kaksi vuotta nurmeakin. Pintakerros n. 10 cm on kerrassaan hyvän näköistä, mutta alempana on lohkaretta ja penetrometrillä mitaten maa on tiivistynyt 5 tuuman syvyydessä.

Kevytmuokattu vehnämaa, pinta hyvän näköinen, mutta tiivistymää heti muokkauskerroksen alapuolella.

[Mikama]

Hyvä juttu jankkuroinnista maastullissa! Tai no samaahan täällä on jo ollut, mutta nyt kaikki oli yhdellä sivulla! Mitäs kautta muuten toimittaja otti yhteyttä, oliko kenties lukenut murtolan foorumia ja sitten otti yhteyttä?

[TumppiW]

Ei niin edistyksellistä sentään... kosteikkoprojektia katsomassa käynyt tyyppi kiinnitti huomiota eriskummallisiin viljelytapoihin ja ilmiantoi toimittajalle.
Mukavaa, että juttu kolahti. Tuo low-tech-high-tech vaaituskone on ainakin hintansa väärtti.

[Carnivor]

Milloin se kuva muuten oli otettu, koska eikö tänä syksynä ole liian märkää jankkurointiin? Vaaituskone näytti tosiaan hinta-laatu suhteen puolesta aika lyömättömältä.

Jonkun toisen otsikon alle tuli aikaisemmin kirjoitettua, että Hevan jankkuri ei vaikuttaisi pellon kantavuuteen mutta kyllä se vaikuttaa- Ainakin verrattuna täysin muokkaamattomaan maahan. Ainakin kapeilla ruiskutusrenkailla pitäisi välttää ajamasta samaan suuntaan jankkuriurien kanssa. Mutta elokuussa tehdyn jankkuroinnin jälkeen pelto ei ole päässyt vielä kertaakaan kuivumaan. Toivon että edes kerran kuivuttuaan kantaa paremmin. Positiivisena havaintona että kuminalla jankkurin tekemät urat näkyi nyt tummemman vihreinä kasveina eli hapen puute lienee vähentynyt.

[TumppiW]

Kuva otettiin 14.8., sopivasti viime tinkaan byrokraattisen kerääjäkasvin kylvölle.
Syysviljat olivat todella pop-ratkaisu tämän vuoden puintikelejä ajatellen. Lohkolla tallustellessa huomaa, että vettä on mennyt maahan hurja määrä. Suurimmalla osalla kantavuus on hyvä, mutta pari painannekuoppaa on myös jalkamiehen alla pohjattomia.

(Täytyy kyllä todeta samaan hengenvetoon, että kerääjäkasvien kylvö ei onnistunut. Unohdin rukiinoljen allelopaattisen vaikutuksen. Kasvustoa tuli lähinnä jankkurinuriin ja niihinkin harvasti. Enemmän kasvustoa oli sateeseen jääneen jankkurin runkopalkilla... Onneksi puintitappioruis paikkaa pulmaa, vaikkei virallinen kerääjäkasvi olekaan.)

[Carnivor]

MT:n kuvassa näytti siltä että piensiemen viskuri oli jankkurin takana ja suunnattu taaksepäin. Luulisi että silloin iso osa siemenistä jää olkien päälle ja vaille maakontaktia. Itse kokeilisin viskuria traktorin keulalla. Jankkurin piikkien ravistellessa olkia siemeniä putoisi maan pinnalle.

[TumppiW]

Laitoin viskurin pudottamaan siemenet jyrän päälle. Etunostolaite olisi parempi, mutta siihen tarvittiin kohtuullisesti lisäpainoa. Paras taitaisi olla pneumaattinen puhallus suoraan piikkien taakse. Joissain jankkureissa noita näkeekin.

[jjaa]

Onko kellään kokemuksia kyntöanturan rikkomisesta kuvanmukaisella piikillä joka tulisi auraan kiinni? Käteväähän tuo olisi kun ei tarvitsi uutta työvaihetta, vaan sujuisi samalla kun kyntää.

[kevinc]

Meillä tehtiin 10mm hardox-levystä sellainen L-mallinen veitsi ja pultattiin kiinni 3. siiven maapuoleen. Kulkee noin 8 cm kiivun pohjan alla. En tiedä onko tuosta mitään hyötyä, mutta tuskin ainakaan haittaa. Ajossa ei huomaa ainakaan eroa.

Tänä vuonna on osalla pelloista pahasti maannut vesi pellon pinnassa kyntöjä tehdessä, vaikka sitten heti pinnan alla on kuivaa ja kovaa maata. Pistää vähän huolettamaan, että tulikohan keväällä hätäiltyä kylvökoneella liian ennen vai mistä johtuu. Täytyy toivoa, että tuo veitsi auttaa.

Lisäksi mielessä on ollut tuollaisen "salaojamyyrän" hankinta, mutta tälle vuotta se jäi nyt hankkimatta, kun ei kelien puolestakaan olisi ehkä ollut järkeä sillä vetää. Olisikohan tuollaisesta mitään hyötyä, jos vetelisi salaojiin nähden poikkipäin?

http://www.jykevat.fi/isot_kuvat/myyra_aura.html

[Jari]

Meillä tehtiin 10mm hardox-levystä sellainen L-mallinen veitsi ja pultattiin kiinni 3. siiven maapuoleen. Kulkee noin 8 cm kiivun pohjan alla. En tiedä onko tuosta mitään hyötyä, mutta tuskin ainakaan haittaa. Ajossa ei huomaa ainakaan eroa.

Tänä vuonna on osalla pelloista pahasti maannut vesi pellon pinnassa kyntöjä tehdessä, vaikka sitten heti pinnan alla on kuivaa ja kovaa maata. Pistää vähän huolettamaan, että tulikohan keväällä hätäiltyä kylvökoneella liian ennen vai mistä johtuu. Täytyy toivoa, että tuo veitsi auttaa.

Lisäksi mielessä on ollut tuollaisen "salaojamyyrän" hankinta, mutta tälle vuotta se jäi nyt hankkimatta, kun ei kelien puolestakaan olisi ehkä ollut järkeä sillä vetää. Olisikohan tuollaisesta mitään hyötyä, jos vetelisi salaojiin nähden poikkipäin?

http://www.jykevat.fi/isot_kuvat/myyra_aura.html

Piikki vieläkin tekemättä aurojen maapuolen kylkeen, hyvä että siitä tasaisesti muistutetaan, jospa se tulisi joskus tehtyä.

Jyryllä olen ajanut joskus pahemmissa paikoissa uraa poikittain salaojiin nähden, ero oli dramaattinen ts. vesi osasi salaojiin samantien... Ja nämä pellolla joka hietaa(lähes) pohjamaahan saakka, turvetta/multamaata pinnalla. Sama pitäisi tehdä nytkin, lisäsalaojia tehtiin ja niiden kohdat kuivana, viime aikojen sateet keränneet lammikkoa kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.
Jyryllä lammikot katoaisivat ja pelto kuivuisi keväälläkin tasaisesti. Mulla paikoittaisia ongelmia juuri kahdella suurimmalla lohkolla, jyryllä nuo ongelmat helpottuisivat muttakun ei ole mitään asiaa ennen reilumpia pakkasia. Toki ruosteellakin osansa, huuhtelutarvetta pahimmillaan sekä keväällä että syksyllä... Vettä on tullut vähintään kaksinkertainen määrä normikasvukauteen verrattuna, ruostettakin irronnut maasta vähintään riittävästi