Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
hiukan harmittaa kun ei ole päässy ruismaahan ruiskuttamaan rikkoja tai lumihometta vastaan.
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Mites SS syysvehnien kävi ei ainakaan tielle saakka näy orasta.
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Kolmen millin itu kerkis jyvän päähän ennen pakkasia. Katsotaan ny tuleeko sinne mittään. On aikas koeruutu se. Mut tämä on vähän niikö kontrollia kun joku keuhkaa, että ei mitään väliä, milloin kylvää, lokakuussa kylvös Oulun läänin korkeudella ja alkaen kahdeksan tonnia jes.errav kirjoitti:Mites SS syysvehnien kävi ei ainakaan tielle saakka näy orasta.
Että omakohtainen reality check niikö.
-SS-
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Mielenkiintoista..Mikä oli kylvöpäivä?
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
14.10.2012errav kirjoitti:Mielenkiintoista..Mikä oli kylvöpäivä?
Siemenmäärä 300 kg/ha, (lähes maksimiasetus). Y6 170 kg/ha. Olis ehkä voinut jättää sen lannoksen laittamatta, mut tuli samalla tyhjennetyksi lannoitelaatikko koneesta.
-SS-
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
reetta ruis on niin komeeta kuin heinäpelto
brasetto 4ha josta etanat söi 1-1,5ha muuten hyvin harvaa niiku pitäski taas ootellaan sitä 8000kg ha satoa jota sain kaksi vuotta09 10 ja viimeset kaksi kasvukautta enempi penkinalle
lumihometta en torju huonojen kokemusten perusteella ikänä enään
brasetto 4ha josta etanat söi 1-1,5ha muuten hyvin harvaa niiku pitäski taas ootellaan sitä 8000kg ha satoa jota sain kaksi vuotta09 10 ja viimeset kaksi kasvukautta enempi penkinalle
lumihometta en torju huonojen kokemusten perusteella ikänä enään
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Talvituhoruiskutus se on nimeltään. Tuho on joinakin vuosina täydellinen. Siitä minäkin aloin asiaa ihmetellä, kun luomurukiit pärjäsivät lääkittyjä paremmin ! Jokin Amilo nyt varmaankin hyötyy ruiskutuksesta. Ei Amilo oikein kiinnosta siltikään, todellinen petettyjen lupausten kuningas.taisker10 kirjoitti:reetta ruis on niin komeeta kuin heinäpelto
brasetto 4ha josta etanat söi 1-1,5ha muuten hyvin harvaa niiku pitäski taas ootellaan sitä 8000kg ha satoa jota sain kaksi vuotta09 10 ja viimeset kaksi kasvukautta enempi penkinalle
lumihometta en torju huonojen kokemusten perusteella ikänä enään
Reetta kyllä on vähäiseen työvaivaansa nähden uskomattoman kenttäkelpoinen ja satoisa lajike.
-SS-
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Mikä siinä oli vaikutus kasviin ? ainakin brasettoa mainostetaan herkänä lumihomeelle.taisker10 kirjoitti:reetta ruis on niin komeeta kuin heinäpelto
brasetto 4ha josta etanat söi 1-1,5ha muuten hyvin harvaa niiku pitäski taas ootellaan sitä 8000kg ha satoa jota sain kaksi vuotta09 10 ja viimeset kaksi kasvukautta enempi penkinalle
lumihometta en torju huonojen kokemusten perusteella ikänä enään
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
En ota kantaa Brasettoon, mutta eteläisellä rannikkoalueella ei lumihome ole koskaan ruista tappnut, mutta kevättalven märkien kelien ja ajoittaisten pakkasten yhteisvaikutus vaan näyttää olevan ylivoimainen rukiin kestää, silloin kun jotakin systeemistä ainetta on käytetty loppusyksyllä.elias kirjoitti:Mikä siinä oli vaikutus kasviin ? ainakin brasettoa mainostetaan herkänä lumihomeelle.taisker10 kirjoitti:reetta ruis on niin komeeta kuin heinäpelto
brasetto 4ha josta etanat söi 1-1,5ha muuten hyvin harvaa niiku pitäski taas ootellaan sitä 8000kg ha satoa jota sain kaksi vuotta09 10 ja viimeset kaksi kasvukautta enempi penkinalle
lumihometta en torju huonojen kokemusten perusteella ikänä enään
Tämä siis populaatiorukiilla havaittu; ruiskutushavainnoista poiketen peittaaminen on ollut selvästi orastumista edistävä, mahdollisesti jos kylvää aikaisin elokuussa, pitää se tautiruiskutus tehdä, ja jos hakee kahdeksan tonnin hehtaarisatoa.
Jos tarkennettujen lannoitustasojen osalta joutuu lannoituksessa käyttämään pienempiä satotavoitelukuja, niin silloin mielestäni lumihomeruiskutus on perusteltu vain Pohjanmaalla, Sisä-Suomessa ja jossakin metsän ympäröimällä pellonklipulla. Nämä 5 v aikaisempi samasta lajista saatu sato satotavoitteen ja lannoituksen pohjana on nähtävästi täysin tuntematon koeruutuviljelyssä.
-SS-
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Joo marraskuun vaihtuessa syysvehnänsiemenet sateen huuhtelemat. Jos olisi kylvänyt ylös alas rinnettä, olisi rankkasade vienyt mullan kokonaan juurilta pois.errav kirjoitti:Mielenkiintoista..Mikä oli kylvöpäivä?
Saas nähdä, tuleeko kahdeksan tonnia ensi vuonna ...?
-SS-
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Olisi jemmassa hiukan Sportakia, Tiltiä, Comet prota, Acantoa sekä pelkkää Comettia. Kuinkas tuo Comet lumihomeen torjunnassa, toimiiko. Jos siihen lisäisi puolisen litraa Sportakkia? Vai kannattaako ajaa Sportak pelkästään, tuoko Comet mitään lisäarvoa ruiskutukselle?
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Eikös SS ole moittinut juuri Sportakia talvehtimista heikentävästä vaikutuksesta? Ainakin Amistar+Topsin M tankkiseoksen olen nähnyt toimivan, nollaruuduissa oli selvästi huonompi ruis.
Topsin M taitaa nykyään olla markkinoilla nimellä NF 44 WDG.
Topsin M taitaa nykyään olla markkinoilla nimellä NF 44 WDG.
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Parhaita tuloksia kokeissa on saatu Topsin + Proline puoliannoksilla.turkki kirjoitti:Eikös SS ole moittinut juuri Sportakia talvehtimista heikentävästä vaikutuksesta? Ainakin Amistar+Topsin M tankkiseoksen olen nähnyt toimivan, nollaruuduissa oli selvästi huonompi ruis.
Topsin M taitaa nykyään olla markkinoilla nimellä NF 44 WDG.
Jotenkin tuntuu, että Strobit (mm. Comet/amistar) tulisi ruiskuttaa jo hieman aiemmin syksyllä, niin että aine vielä pääsisi osaltaan kulkeutumaan kasvissa. Toki ne pinnalla suojaavat homeelta.
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Itsellä olis bassoa hyllyssä,onko kokemusta aineesta syysruiskutuksissa?.sama aine kuin sportakissa?
Re: Ruis/Syysvehnä 2012/2013
Ei nämä etelän kokemukset päde Sisä-Suomessa eikä Pohjanmaalla. Eli ruiskuttakaa tietenkin kaikki lääkkeet.turkki kirjoitti:Eikös SS ole moittinut juuri Sportakia talvehtimista heikentävästä vaikutuksesta? Ainakin Amistar+Topsin M tankkiseoksen olen nähnyt toimivan, nollaruuduissa oli selvästi huonompi ruis.
Topsin M taitaa nykyään olla markkinoilla nimellä NF 44 WDG.
Onko etelärannikon sato seuraavana syksynä x tonnia vai 0 tonnia, riippuu mielestäni eniten seuraavista tekijöistä:
- jos lumet lähtevät jo maaliskuulla ja tulee 25 asteen tuulisia pakkasia ja kevät on muutenkin kuiva, voi unohtaa koko asian, riippumatta ruiskutuksista.
- jos helmikuun alussa on lämpöaalto ja vilja alkaa kasvuunlähtöä tekemään, eli talvilepo murtuu, voi heittää rukkaset ojaan, ei sieltä mitään tule.
- jos talvi on luminen (eli pakkastalvi myös) ja lumet lähtevät vasta huhtikuun alussa, lisäksi jos lumien kuivumisen jälkeen säät ovat toukokuulle asti puolipilvisiä ja pikkuvesisateisia, syksyn jättisato riippuu pelkästään siitä, paljonko "pimeää voimaa" kehtaa laillisten päälle levittää.
- syksyllä tapahtuu sitten poikkeustilanteita, esimerkiksi 3-4 viikon ja sadanviidenkymmenen millin syystulva kellastuttaa hyvänkin oraan, eikä ne kylvöt silloin toivu , olisiko ravinteiden huuhtoutuminen osasyynä. Etanat ja viirukaskaiden levittämät taudit verottavat satoa salakavalasti.
-SS-