Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
ehkä mä jätän tuon 5ha sitten tuohon niin katsotaan mitä tulee..
Viljalaarista katselin tuosta erästä raisioon viedyn erän tietoja ja HLP olisi 78,70. Tuntuisi olevan normaalia isompaa siementä. TJP voisin kuvitella olevan 41 paikkeilla. Tuosta laskemalla 90% oletetulla itävyydellä tuosta tulisi 420 neliölle. Samoilla oletuksilla lopuille sv-maille tulisi sitten 525 neliölle.
Täytyy lähteä maalle katsomaan tuliko vettä sen vertaa että saisi loputkin kylvökoneella vielä maahan. Kiitokset vinkeistä!
Vähä päälle 500 itävää kai tuli neliölle, 240 kg/ha siis kiertokokeen mukaan. Ensimmäiset Magnifikit ovat orastuneet kuivaan saviseen maahan yllättävän tasaisesti kun ajoin lautasmuokkaimella kahteen kertaan olkiset kohdat.
Osa meni kynnettyyn+äestettyyn. Maa oli niin kuivaa että 8400:sta meinas voima loppua kyntäessä, 5 km/h meni 5-siipinen. Tosi vähän tuli kuitenkin isoja päänkokoisia paakkuja kun on ollu kevennetty muokkaus vuodesta 2006 ja vain kerran kynnetty sen jälkeen. Hyvältä näyttää, nyt olis ehkä pitäny laittaa enemmän s-vehnää mutta ei ollu oikein hyviä lohkoja vapaana. Ei oo ainakaan lähtökohdat heti tyyliin "säkällä"!
Rapsin sänkeen kylvetyt nisut alkaa puskea pinnalle. Varisseet rapsit itäneet aiemmin ja näyttävät olevan hyvässä kasvussa mahtavatko haitata syysvehnää?
errav kirjoitti:Rapsin sänkeen kylvetyt nisut alkaa puskea pinnalle. Varisseet rapsit itäneet aiemmin ja näyttävät olevan hyvässä kasvussa mahtavatko haitata syysvehnää?
Kosteissa olosuhteissa voi tulla kaikkea kiusaa, tautilaikkuja yms. Esim. pakkasen mädättämä ohran oras selvästi on rasitus syysviljan oraalle. Talven mädättämä ristikukkaisen lehti ei välttämättä ole kostean lumen alla hyvä kaveri. Eihän se mikään kovin kallis käsittely olisi, jos laittaisi 1 tabl Express aikaisen tautiruiskutuksen yhteydessä, tai jopa aikaisemmin, tuhoeläin- ja lehtiravinneannostelun yhteydessä.
MCPA puolikasannos myös tehoaisi, jopa saunakukan pieniin taimiin. Ja on edullinen.
Tuliko muuten tänä vuonna kellään ongelmaa syysrapsin/rypsin kukkimisesta jo syksyllä? Viime vuonnahan joku laittoi kuvia keltaisenaan kukkivasta pellosta. Ihmisen näkökulmasta syyssäät ovat olleet mukavia, mutta miten lie rapsin laita.
Kovasti nyt rummutetaan syysruiskutusten puolesta jopa syysvehnälle. Jotenkin tuntuu villitykseltä. Täällä päin kaikkien syysviljat oli kaikki järjestään ihan *rseestä ja varmasti oli yritetty kaikenlaista kikka kakkosta.
Ruisku on ollut ja hyvän aikaa hallissa enkä kyllä ole nähnyt muitakaan ruiskuttelemassa. Lumihometta on toki tullut semmoisiin kohtiin mihin kertyy paksu lumipeite siis lumisena talvena. Toinen peruste on ilmeisesti kasvijäte, mutta oma kokemus viittaa siihen että peitattu siemen kyllä riittää. Joskus on ollut paljonkin puintitappio-ohraa tuuhean s-vehnän seassa ja keväällä ohrat hengettömiä ja vehnät talvehti täysin.
Nyt on kuitenkin hyvät lähtökohdat niin en ole aivan vakuuttunut että vahvat oraat tarvis ruiskutuksia. Nuo Bernerin testituloksetkin on ilmeisesti keskiarvoja jossa 2011 syksyllä kylvetyt on ollu hyviä ja 2012 kylvetyt lähellä nollaa. Ei muuten voi noin huonosti tulla.
Normaalisti kai vuoden 2012 kylvökset otettais aineistosta pois kun oli poikkeuksellisen huonot kylvösäät ja tosi huono talvehtiminen. En itse ainakaan tekis tuollaisella aineistolla mitään isoja ratkaisuja suuntaan tai toiseen.
Köysti kirjoitti:Joskus on ollut paljonkin puintitappio-ohraa tuuhean s-vehnän seassa ja keväällä ohrat hengettömiä ja vehnät talvehti täysin.
Minulla oli syksyllä -11 suorakylvettyä ruista johon kasvoi aika paljon puintitappio-ohraa mukaan. Ruiskutin pellon Topsin + Amistar seoksella ja jätin pari nollaruutua. Keväällä -12 oli ruiskutetussa vain lieviä talvituhoja ja nollaruuduissa oli ainakin 80% rukiista tuhoutunut eivätkä toipuneet koko kesänä.
Kyllä talvituhoruiskutuksen tohtii usein jättää tekemättäkin mutta mielestäni runsas puintitappio-ohra on yksi merkittävimmistä tekijöistä jotka puoltaa ruiskutusta.
Carnivor kirjoitti:Tuliko muuten tänä vuonna kellään ongelmaa syysrapsin/rypsin kukkimisesta jo syksyllä? Viime vuonnahan joku laittoi kuvia keltaisenaan kukkivasta pellosta. Ihmisen näkökulmasta syyssäät ovat olleet mukavia, mutta miten lie rapsin laita.
Satunnaisia kukkia on Banjo syysrapsissa. Eniten lohkolla jossa kasvusto muutenkin rehevintä. Ekat kokemukset syysrapsista mulla nyt ja kummastusta herättää että ennalta huonoimmiksi ajattelemani lohkot ovat nyt kaikista rehevimpiä ja ne "parhaat" hiukka heikompia.
Köysti kirjoitti:Kovasti nyt rummutetaan syysruiskutusten puolesta
Siis miksipä ei. Rummuttajat ovat kasvinsuojeluaineiden markkinoijia. Heidän katteensa ei tule vasta sadonkorjuun jälkeen, vaan jo kylvöä ennenkin, kun isäntä tankkaa kasvinsuojeluainevarastonsa. Jos joku isäntä joskus jossakin alkaa mutista, tilikirjoja katsottuaan, ettei ruiskutus kannattanut, aina voidaan kiistä asia vetoamalla isännän puutteelliseen ammattitaitoon, vikoihin viljelytekniikassa ja epäedullisiin sääolosuhteisiin.
Eli toistan tämän arkijärjen tieteellisten havaintojen tekoprosessin: Huippusadot tehtyjen viljelytoimien ansiota, epäonnistumiset satunnaisten epäedullisten olosuhteiden ansiota.
Varmaankin tänä syksynä on ollut myös poikkeuksellisen hyvät kelit ruiskuttamiseen joten se on lisännyt innostusta. Monena syksynä ei ole ollut mitään asiaa pellolle enää lokakuussa. Itse pitäisin tuota ruiskutusta jonkinlaisena riskin madaltamisena mahdollisuuksien mukaan, en pakollisena toimenpiteenä.
Kasvustot ovat kasvaneet tänäsyksynä niin vahvoiksi, että niihin helposti iskee lumihome. Siksi niitä varmaankin ruiskutellaan ja itsellänikin on vielä tarkoitus ruiskuttaa. Ennenvanhaan sanottiin että syysvehnää kehutaan vaan kerran. Syksyllä komean syysvehnän vei talvi kun ei ollut tautiaineita. Talvehtimista saattavat heikentää myös muut taudit.
Make kirjoitti: Syksyllä komean syysvehnän vei talvi kun ei ollut tautiaineita. Talvehtimista saattavat heikentää myös muut taudit.
Tai talvehtimista heikentävät myös tietyt kasvinsuojeluaineet ! Miten sitten hyväsatoista luomuruista tulvii vuodesta toiseen markkinoille, että joskus jopa ovat joutuneet myymään tavanomaisen markkinoille ?
Nämä muutaman vuoden takaiset huippusyysvehnät olivat huippuja myös syksyllä, ja etenkin säät olivat otolliset, lumet pysyivät kuivana koko talven, pysyivät myöhään, ja kun lauhat tulivat, pysyi sää lauhana ja pilvisenä sopivasti. Ei päässyt kuiva pakkanen polttamaan orasta. Vappuna jo kasvusto puoleensääreen; siitä se "satopotenttiaali alkaa". Enkä minä muista käyneeni ruiskulla silloin ollenkaan....
Totta kai lumisilla alueilla ruiskutukset tarvitaan; ja onhan kyse teollisuuden elinkeinostakin: toisaalta, minusta kemian teollisuus voisi laskuttaa aineistaan esim. 5% toteutuneen sadon arvosta. Olisi osariski niilläkin.
SS kirjoitti: Rummuttajat ovat kasvinsuojeluaineiden markkinoijia. Heidän katteensa ei tule vasta sadonkorjuun jälkeen, vaan jo kylvöä ennenkin, kun isäntä tankkaa kasvinsuojeluainevarastonsa. Jos joku isäntä joskus jossakin alkaa mutista, tilikirjoja katsottuaan, ettei ruiskutus kannattanut, aina voidaan kiistä asia vetoamalla isännän puutteelliseen ammattitaitoon, vikoihin viljelytekniikassa ja epäedullisiin sääolosuhteisiin.
Eli toistan tämän arkijärjen tieteellisten havaintojen tekoprosessin: Huippusadot tehtyjen viljelytoimien ansiota, epäonnistumiset satunnaisten epäedullisten olosuhteiden ansiota.
-SS-
Tai jos epäonnistunut lohko perustettiin suorakylvämällä, niin vika on tietysti siinä. Mutta SS kirjoittaa asiaa. Kasvinsuojeluaineiden myyjät kertovat mainoksissaan vain niistä kerroista, joilloin näyttää siltä että aineista on saatu hyötyä. Ne kerrat, jolloin hyöty on ollut nolla tai peräti negatiivinen jätetään mainitsematta. Lisäksi Hankkia ja Suomen Rehu syyllistyvät tilastojen kaunisteluun. Hehän kertovat joka talvi kuinka tilastojen mukaan tautiaineilla on saatu tonnin sadonlisiä. Mutta heidän aineistossa tautiaineet on ruiskutettu parhaille lohkoille ja huonot lohkot on jätetty ruiskuttamatta, joten heidän tilastostaan ei voi tehdä vertailukelpoisia päätelmiä. Kaupallisista toimijoista Bernerin tulokset näyttävät vähiten vääristellyiltä. Saa nähdä kuinka käy kun vanhan polven berneriläiset jää eläkkeelle. Alkaako säästöt koetoiminnassa.
Tilanne on tosiaan harmillinen. MTT:n rahoituskin on kutistunut niin olemattomiin ettei heillä rahat riitä fungisidien testaamiseen lajikekokeiden yhteydessä. Joten riippumatonta tietoa on vaikea saada. Monet viljelijät tekevät johtopäätöksensä yhden vuoden perusteella, vaikka Suomen säät on siihen aivan liian vaihtelevia. Neljä vuotta lienee minimi koeaika kunnon tulosten saamiseksi.
