Kuivurin/lämmönlähteen mitoitus

[suregrip]

Kuivurin päivitys meneillään, olemassa on 300 kW:n lämpökeskus josta pitäis tarpeen tullen irrota 400 kW hyvällä polttoaineella. Radiaattoriksi kaavailtu sellaista joka antaa 400 kW tehon 20000 m3/h ilmavirtauksella. Puhallin löytyis nurkista valmiina, 11 kW moottori, 25000 m3/h ilmamäärällä, eli turhankin iso mutta taajuusmuuttaja kaveriksi korjannee tilanteen.

Nyt sitten pitäis päättää kuinka ison kaapin tuon jatkoksi tohtii laittaa että teho riittää. 300 hehtoista on kaavailtu, mutta jännästi eri valmistajilla vaihtelee uunien suosituskoot, toisilla riittää 300kW, toiset suosittaa 500kW. Onko parempi iso kaappi vähän vajailla lämmöillä vai pienempi kaappi että saa lämmöt max. tasolle? Kuitenkin 95 astetta on maksimi veden lämpö mitä saa irti, eli kovin hurjiin kuivauslämpöihin ei joka tapauksessa pääse.

[masto]

Mulla ei ole radiaattoreista kokemusta, mutta lämpökennojen määrä on varmaankin se mikä vaikuttaa tehon tarpeeseen. Eli itse ainakin suosittelisin sen 30 kuution yhteistilavuutta ja sitten lämpökennoja sen mukaan sen mukaan kun tehoja irtoaa. Ehdottomasti kannattaa pyrkiä mahdollisimman suureen kuivauslämpöön, vähintään 80 astetta ja kaikki yli menevä on plussaa.

[Jari]

Energiankäytön hyötysuhde laskee liian matalalla kuivauslämmöllä, mutta hakkeella kuivatessa lillukan varsilla ei väliä. 300hl. kaapille tuo sun lämpökeskus melkolailla sopiva jos saat sen 300-400kW ulos. Kaverilla 300hl Antti ja 300Kw:n öljypannu, riittää hyvillä keleillä mutta lämmöt putoaa kelien myötä, mulla 365hl ja 500kW, tehot riittää nollakelille saakka pitämään lämmöt 84 asteessa.

Tuolla lienee paljon teoriaa, en ole lukenut mutta mm. Mollierin diagrammi auttaa hahmottamaan kuivaustapahtumaa http://www.energia-akatemia.fi/attachme ... ivurit.pdf

[Rubinjo]

80 astetta on tietääkseni edelleen korkein säädösten mukainen kuivauslämpö ylipainekuivurissa. Kaapin kokoon vaikuttaa tietenkin (tulevaisuuden) kuivauskapasiteetin tarve/syksy ja kuivauslämpötilan tarpeeseen mitä kuivataan. Jos kuivataan pääasiassa siemenviljaa, korkeaan lämpötilaan pääseminen ei ole tärkeää.

[SS]

80 astetta on tietääkseni edelleen korkein säädösten mukainen kuivauslämpö ylipainekuivurissa. Kaapin kokoon vaikuttaa tietenkin (tulevaisuuden) kuivauskapasiteetin tarve/syksy ja kuivauslämpötilan tarpeeseen mitä kuivataan. Jos kuivataan pääasiassa siemenviljaa, korkeaan lämpötilaan pääseminen ei ole tärkeää.

Ainakaan vesiradiaattorin / kaukolämmön avulla kuivaavassa laitteistossa ei tuollaisia lämpörajoitteita liene.

-SS-

[Pasi]

Osa lämpöenergiasta hukkaantuu matkalla keskuksesta kuivurille. Ja jos johonkin muuallekin tarvitaan lämpöä kuivausaikana, niin kuivurin radiaattorilta saatava teho voi jäädä ajateltua paljon pienemmäksi. Tai jossain muualla tulee vilu...

[Amatööri]

Tuossa kun vähän selaili noita valmistajien sivuja niin sieltä näki sen että n. 300kw uuni oli yhdistetty n.125 hl kuivauskenno kapasiteettiin. Normaalistihan sitten siinä on samanverran varastosiiloja tai vähän enemmän. Itse tiedän kuivaajia joissa varastosiiloja on jopa kaksin kertainen määrä kuivaussiiloihin. varastosiilojen määrällä ei ole suurta merkitystä kuivauskapasiteettiin. Vähän varastosiiloja=> lyhyet kuivaus ajat/satsi ja usein vaihtoja, Paljon varastosiiloja=> pitkät kuivaus ajat,mutta vähän vaihtoja

[3070 E]

Vähän varastosiiloja=> lyhyet kuivaus ajat/satsi ja usein vaihtoja, Paljon varastosiiloja=> pitkät kuivaus ajat,mutta vähän vaihtoja

Tuota jälkimmäistähän voisi kutsua "urakoitsijankaapiksi" . Ensin puidaan kaapillinen ja sitten lähdetään muiden maille, eikä tarvitse murehtia satsin vaihdosta kesken iltapäivää.

[Radon]

Kaapin koko ei mitenkään kriittinen ole, vaikuttaa lähinnä kuivausaikoihin mutta uskoisin että tuo 300hl varmaan ihan ok, Mutta radiaattorin mitoituksessa kannattaa olla huolellinen ja sanoisin että lievä ylimitoitus on ihan viisasta että tuo 400kw teho toteutuu tuolla 15c' lämpötilaerolla vaikka radiaattori olisikin hieman likainen sekä ilmamäärä hieman optimi mitoitusta pienempi (ilmeisesti tuo 20000m3/h on tarve? kuulostaa kyllä hieman isolta äkkiseltään)

[suregrip]

Arska Magnum 300 on koneisto josta kauppoja on hierottu, sopisi lähes heittämällä vanhan tilalle. 144hl taisi olla tuon kuivauskennojen tilavuus. Suosittavat 6000S uunia tuohon joka on 300kW ja 18600 m3 ilmamäärällä. Radiaattori jota kyselin on antaa siis 408 kW kun tulovesi on 90 astetta ja paluu 83 astetta, ilma lämpenee tällöin 60 astetta, 20000m3 ilmamäärällä. Aika pieneltä kuulostaa tuo veden lämpöero, tehoreserviä jää?

Tässä vähän auttaa että kattila on vain 25 metrin päässä kuivurista ja muuta lämmöntarvetta ei käytännössä ole kuivausaikaan. Nykyinen kuivuri on 136 hl Arska 200kW pannulla, yllättävänkin hyvin sillä on ehditty vajaan 100ha viljat kuivata että luulisi tuon 300 hehtoisen kanssa pärjäävän aika pitkälle.

[Radon]

Arska Magnum 300 on koneisto josta kauppoja on hierottu, sopisi lähes heittämällä vanhan tilalle. 144hl taisi olla tuon kuivauskennojen tilavuus. Suosittavat 6000S uunia tuohon joka on 300kW ja 18600 m3 ilmamäärällä. Radiaattori jota kyselin on antaa siis 408 kW kun tulovesi on 90 astetta ja paluu 83 astetta, ilma lämpenee tällöin 60 astetta, 20000m3 ilmamäärällä. Aika pieneltä kuulostaa tuo veden lämpöero, tehoreserviä jää?

Tässä vähän auttaa että kattila on vain 25 metrin päässä kuivurista ja muuta lämmöntarvetta ei käytännössä ole kuivausaikaan. Nykyinen kuivuri on 136 hl Arska 200kW pannulla, yllättävänkin hyvin sillä on ehditty vajaan 100ha viljat kuivata että luulisi tuon 300 hehtoisen kanssa pärjäävän aika pitkälle.

Kuten tuossa aikasemmin sanoin lisäreservi tuossa mitoituksessa ei ole pahasta, nimittäin lika kennossa nopeasti laskee tehoa, ja kuka sitä kennoa nyt kovin usein puhdistaisi.

Tuossa mitoituksessa kannattaa varmistaa että tuo 400kw suunnilleen toteutuu kun poistuva ilma on noin 80c asteista.

Nykykanaalit on mitoituksen kannalta merkityksettömiä niihin ei montaa sataawattia huku.

[masto]

Lämpökennojen tilavuus suhteessa varastokennojen tilavuuteen tuo on varmaankin ihan optimi, ettei tarvitse kosteammankaan erän kanssa olla ilmaluukkuja sulkemassa.

[kaptah]

Meillä tehtiin 300 kW hakelämpökeskus muutama vuosi sitten. Sikalan lämmitys on päätehtävä. Putket tehtiin niin, että kuivaamo voidaan myöhemmin liittää järjestelmään. Asentaja oli vanhempi mies, joka oli paljon tehnyt kasvihuoneille kattila- ja putkitöitä. Hän antoi sellaisen ohjeen, että vaihdin täytyy mitoittaa selvästi pienemmäksi kuin poltinteho. Silloin kattilassa pysyy koko ajan n. 90-95 astetta. Vain kuumasta vedestä voidaan nostaa kuivausilman lämpö tarpeeksi ylös. Liian isolla vaihtimella pannu "menee polvilleen" eikä nouse. Sikalassa on kuivausaikana hiukan muutakin kuormaa, ja yleensä tulee tehohäviöitä enemmän kuin on laskettu. Hän ehdotti, että vaihdin saa olla 200 kW. Perustelu vaikuttaa loogiselta, varmasti joku pystyy osoittamaan sen myös laskelmilla. Valitettavasti kuivuri toimii edelleen öljyllä..... Pieni säätöön liittyvä pohdinta: kun kuivuri alkaa jäähdyttää, kattilan pitäisi säätyä 300 kW >>> n. 25 kW. Mutta tulipesä ja pinnat on kaikki vielä kuumia, pelkäänpä että vesi kiehuu. Ratkaisu?

[Pasi]

Pieni säätöön liittyvä pohdinta: kun kuivuri alkaa jäähdyttää, kattilan pitäisi säätyä 300 kW >>> n. 25 kW. Mutta tulipesä ja pinnat on kaikki vielä kuumia, pelkäänpä että vesi kiehuu. Ratkaisu?

Aloitetaan jäähdytys hieman aikaisemmin kuin mitä öljy tms. nopeasti reagoivalla uunilla on tehty. Eli se viimeinen prosentti tai kymmenykset kuivataan jäädyttämällä hakekattilaa ja varaajaa riittävästi, ja sitten vasta aloitetaan varsinainen viljan jäähdytys.

[suregrip]

Hän antoi sellaisen ohjeen, että vaihdin täytyy mitoittaa selvästi pienemmäksi kuin poltinteho. Silloin kattilassa pysyy koko ajan n. 90-95 astetta. Vain kuumasta vedestä voidaan nostaa kuivausilman lämpö tarpeeksi ylös. Liian isolla vaihtimella pannu "menee polvilleen" eikä nouse. Sikalassa on kuivausaikana hiukan muutakin kuormaa, ja yleensä tulee tehohäviöitä enemmän kuin on laskettu. Hän ehdotti, että vaihdin saa olla 200 kW. Perustelu vaikuttaa loogiselta, varmasti joku pystyy osoittamaan sen myös laskelmilla.

Varmaan noinkin mutta eikö saman asian aja ilmamäärän säätö sopivaksi, ettei paluuvesi mene liian kylmäksi? Itsellä kävi mielessä että kun tuohon omaan tulee luultavasti se taajuusmuuttaja puhaltimeen, niin olisi varmaan hieno systeemi jos puhaltimen kierrokset säätyisi automaattisesti ilman lämmön mukaan. Ei luulisi olevan mahdoton toteuttaa? Jos kerran on oleellisempaa saada lämmöt mahd. korkealle, ilmamäärästä tinkimällä, hyötysuhde pysyy parempana?

Kuivurivalmistaja suositteli lisäksi termostaattiohjauksen vaihtoa hygrostaattiin tälläisessä tapauksessa kun lämpö voi kuivauksen aikana vaihdella jonkin verran.