Syysvehnän kasvisuojelu (Lumihome ruiskutukset)

[dbrown]

lumihomeruiskutukset tuli tehtyä 27.11. Hyviä ilmoja olisi ollut vielä joulukuun 1. viikolla ja maat hyvin kantavia. Toinen tankillinen tahtoi jäätyä suuttimiin, kun en laittanut riittävästi pakkasnestettä sekaan. Tietääkö ketään, paljonko nuo kasvustot sietävät pakkasnestettä ? Sinänsä väkevyydet ovat hyvin laimeita , jos 10 l laittaa sekaan esim. 500 litraan.

[SS]

Olisiko systeemisen kasvinsuojeluaineen imeytyminen vaillinaista, jos neste jäätyy suuttimiin ? Vai vaikuttavatko aineet lähinnä maanpinnassa/kuurassa/lumessa ja imeytymällä talvella kosteaan lumeen, estävätkö tällä vaikutustavalla lumihomerihmaston leviämisen ?

-SS-

[Wilpo]

Olisiko systeemisen kasvinsuojeluaineen imeytyminen vaillinaista, jos neste jäätyy suuttimiin ? Vai vaikuttavatko aineet lähinnä maanpinnassa/kuurassa/lumessa ja imeytymällä talvella kosteaan lumeen, estävätkö tällä vaikutustavalla lumihomerihmaston leviämisen ?

-SS-

Samaa mietin täällä. Eikö tarkoitus ole saada kasvinsuojeluaine kasvin sisälle solukkoihin ?Jäätyneet kasvinsolukot eivät ota vastavaan varmasti mitään.

Itse en ole ruiskuttanut mitään syksyllä sen jälkeen, kun ruis pellon melkein tapoi kokonaan Topsin M + Amistar sekoituksella. Aineiden antamat hyödyt on liikaa kiinni ruiskutushetkestä ja tulevasta säästä. Ajatuksena, että paras kate keskiarvollisesti jää, kun ei ruiskuta..

[SS]

Olisiko systeemisen kasvinsuojeluaineen imeytyminen vaillinaista, jos neste jäätyy suuttimiin ? Vai vaikuttavatko aineet lähinnä maanpinnassa/kuurassa/lumessa ja imeytymällä talvella kosteaan lumeen, estävätkö tällä vaikutustavalla lumihomerihmaston leviämisen ?

-SS-

Samaa mietin täällä. Eikö tarkoitus ole saada kasvinsuojeluaine kasvin sisälle solukkoihin ?Jäätyneet kasvinsolukot eivät ota vastavaan varmasti mitään.

Itse en ole ruiskuttanut mitään syksyllä sen jälkeen, kun ruis pellon melkein tapoi kokonaan Topsin M + Amistar sekoituksella. Aineiden antamat hyödyt on liikaa kiinni ruiskutushetkestä ja tulevasta säästä. Ajatuksena, että paras kate keskiarvollisesti jää, kun ei ruiskuta..

Olen sitä mieltä, että Topsin M jää kylmällä ilmalla kasvin pintaan ja maanpinnan hiukkasiin, se kuivuttuaan näkyy muodostavan jauhemaisen kerroksen, ja estää tautia leviämästä sillä tavalla. Eikä mielestäni ole vioitusvaaraa, mutta tehokin on vähän sinne päin. Amistar ehkä, mutta etenkin nämä liuotinpohjaiset Sportakit ja Bassot, ne imeytyvät kasviin, joskus pelto haisee petroolille pitkälle uuden vuoden puolelle, jos on lumetonta. Ja tämä on se riski talvipakkasten kestoon, jos maa pysyy paljaana. Ei se tehoaine siis, mutta kun ruiskutus sellaisenaan tavallaan altistaa talviahavalle, niin se voi eteläisellä rannikkokaistaleella olla isompi vaaran paikka kuin lumihome.

Olen tyytyväinen, että sai peittauksen tehdyksi suurelta osalta, lisäksi ruiskutukset lokakuun puolivälin jälkeen, keskilämpötilassa +8, ainakin vei nämä strobit kasviin sisään suoraan. Sen jälkeen pikkupakkasta ja selvästi kylmempää, ei sinne oraisiin mittaa tai uusia lehtiä juuri enää ole tullut.

-SS-

[dbrown]

Tuossa kuva ko. toimenpiteestä. Mielestäni olosuhteet olivat hyvät , tosin melko tuulinen sää. Tämä taisi olla toinen kerta 30 vuoden aikana , kun tuli ruiskuteltua , joten yleensä mennään ilman mitään käsittelyjä.

[MottiM]

Mielenkiintoista nähdä miten käy syysvehnien. Eipä ole tälläistä talvea ollut näillä seuduilla koskaan.

Syksyllä oli jo parit lumipeitteet, toinen oli marraskuulla, itsenäisyyspäivän tietämillä reilumminkin (yli 15cm). Joulu ja Uusivuosi lumeton plussa keli. Tammikuun alussa kävin pellolla, keräsin muutaman kiven ihan vain kalenteri merkintää varten

Ja talvi tuli sitten kerralla kevyen lumipeitteen kera. Nyt vähän alle 10cm pakkaslunta, pakkasta ollut kohta 2 viikkoa, päivällä 10-18, yöllä 15-24 astetta. Luulisi olevan lehdillä aika karkeat olosuhteet tuolla maanpinnassa hengissä selvitä.

Syysrapsien kasvupisteistä puhumattakaan..

[Rubinjo]

Mielenkiintoista nähdä miten käy syysvehnien. Eipä ole tälläistä talvea ollut näillä seuduilla koskaan.

Syksyllä oli jo parit lumipeitteet, toinen oli marraskuulla, itsenäisyyspäivän tietämillä reilumminkin (yli 15cm). Joulu ja Uusivuosi lumeton plussa keli. Tammikuun alussa kävin pellolla, keräsin muutaman kiven ihan vain kalenteri merkintää varten

Ja talvi tuli sitten kerralla kevyen lumipeitteen kera. Nyt vähän alle 10cm pakkaslunta, pakkasta ollut kohta 2 viikkoa, päivällä 10-18, yöllä 15-24 astetta. Luulisi olevan lehdillä aika karkeat olosuhteet tuolla maanpinnassa hengissä selvitä.

Syysrapsien kasvupisteistä puhumattakaan..

Miksipä eivät selviäis jos noinkin hyvin lunta päällä?

[Joozeppi]

loimaalla varmaan aika samaa mut lunta on mun mielestä alle 5 cm. tulee testattua mikä lajike kestää pakkasta ja mikä ei.. vettä ei onneksi seiso ainakaan mulla missään.

[Köysti]

Urho on varmasti vahvoilla ja on meillä ollu Magnifikiakin hyvällä menestyksellä vähässä lumessa ja kovalla pakkasella. Kyllä siitä oikeastaan pitäis lähteä liikkeelle, että syysvehnälajikkeen täytyy kestää kunnon pakkasta. Ei oo oikein realistista ajatella, että talvella kylmyys tulis hiljalleen ja sen jälkeen sopivasti lunta päälle ja sitten vasta kovempaa pakkasta.

Viime talvena märkyys ja lämmin maa vei oraat, nyt sitten kylmä ja kuiva talvisää uhkaa? Enemmän pelkään näistä vaihtoehdoista viime talvea. Sen jäljiltä ei ollu mitään puitavaa 50 ha:n kylvöistä.

[Joozeppi]

ittellä on suurin osa ny magnifikkiä. ja pikkasen papageenoo jonka pitäis olla aika heikko talvenkestoltans. näkkee eron si. varmaan kotimaiset kestävimpiä kuissikki.

[SS]

Tarvitaan vielä tuuli, joka pyyhkii lumet pois. On ollut kasitonnareille ihanteelliset olosuhteet, maa ei ole edes syvässä roudassa vielä. Pehmeä lumihärmä suojaa kyllä. Mutta nekin vähät lumet metsänreunoihin ja ojiin työntelevää navakkaa tuulta toivotaan, silloin pääsisi hyvin näkemään keväällä, mikä ruismaa on saanut kaikki mahdolliset ruiskulääkkeet loppusyksystä, ja mikä ei.

Suorakylväjät saanevat lesoilla syysviljasadoillaan ensi syksynä, sänki ja olkipuru suojaavat parhaiten orasta lumettomina pakkaskausina. Kun vaan nämä säät tietäisi etukäteen, helppoahan se olisi.

-SS-

[Jari]

Tarvitaan vielä tuuli, joka pyyhkii lumet pois. On ollut kasitonnareille ihanteelliset olosuhteet, maa ei ole edes syvässä roudassa vielä. Pehmeä lumihärmä suojaa kyllä.

-SS-

Täällä pohjoisempana lunta nimeksi, nurmikko näkyy pihalla ja nyt tuulee kovasti. Lumet kasautuneet jo aiemmin ojiin, nyt lähtee viimeiseksi sataneet haituvatkin. Lauhtui, 4-5 astetta tänään pakkasta, mutta olihan tuota riittämiin muutama päivä sitten.
Melko ihme, mikäli syysviljat selviää kun vettä satoi vielä pari viikkoa sitten, pellot vähintäänkin märkiä ja jäätyivät hetkessä kuin kannel... Onneksi ei oo syyskasveja kylvössä, voisi vain jännittää onko mahdollista selvitä tällaisesta talvesta

[Köysti]

Tarvitaan vielä tuuli, joka pyyhkii lumet pois. On ollut kasitonnareille ihanteelliset olosuhteet, maa ei ole edes syvässä roudassa vielä. Pehmeä lumihärmä suojaa kyllä.

-SS-

Täällä pohjoisempana lunta nimeksi, nurmikko näkyy pihalla ja nyt tuulee kovasti. Lumet kasautuneet jo aiemmin ojiin, nyt lähtee viimeiseksi sataneet haituvatkin. Lauhtui, 4-5 astetta tänään pakkasta, mutta olihan tuota riittämiin muutama päivä sitten.
Melko ihme, mikäli syysviljat selviää kun vettä satoi vielä pari viikkoa sitten, pellot vähintäänkin märkiä ja jäätyivät hetkessä kuin kannel... Onneksi ei oo syyskasveja kylvössä, voisi vain jännittää onko mahdollista selvitä tällaisesta talvesta

Vietin joulun Raahen seudulla ja tapaninpäivänä kasitietä kotia päin ajellessa kattelin notta semmoinen jääkansi pelloilla, ettei tuolta oo mikään syysvilja kyllä hengis selvinny. Ihme on, jos mitään on jäljellä.

[dbrown]

Nyt , kun lumet ovat sulaneet niin näyttää siltä, että ruiskutettujen (lumihome) lohkojen oraat ovat surkean näköisen harmaita verrattuna ruiskuttamattomiin. Saattaa olla, että tuo pakkanen vaikutti myös eri tavoin eri lohkoilla , riippuen lohkon korkeusasemasta ja siten pakkaslukemista. Taisi olla viimeiset lumihomeruiskutukset ainakin meidän tilalla.

[SS]

Nyt , kun lumet ovat sulaneet niin näyttää siltä, että ruiskutettujen (lumihome) lohkojen oraat ovat surkean näköisen harmaita verrattuna ruiskuttamattomiin. Saattaa olla, että tuo pakkanen vaikutti myös eri tavoin eri lohkoilla , riippuen lohkon korkeusasemasta ja siten pakkaslukemista. Taisi olla viimeiset lumihomeruiskutukset ainakin meidän tilalla.

Lohkon korkeus ja maalaji, todellakin. Vetisyys. Lajike !!! Multamaa olisi voinut olla parempi. Sänki ei nähtävästi suojannut orasta paremmin.

Rukiiseen ei tammikuun lumihome puraissut kovinkaan vakavasti, aina tämmöisinä lumettomina talvina onkin ruis selvinnyt hyvin. Syysvehnistä Oliviniin uskovalle lienee tulossa keväällä kylmä suihku, sen voi melkoisella varmuudella ennustaa. Ei tule kasitonnaria, enintään harvahko normisato. Arktika ja Urho, Aura , vikuutusta ei paljon näy. Skagen ei lakannut joulukuussakaan kasvamasta, uusi talven aikana tullut kasvu on nyt kauhtuneen valkoista. Maata pitkin olevat vanhimmat lehdet säilyivät vahingoittumattomina. Eli parin sentin lumikerros oli ohut, ja pystyssä törröttävät lehdet saivat ruskean ja lopulta valkoisen sävyn.

Skagen 15.2.2014

Paikoittain hybridirukiit osittain hävisivät jo syystalven likomärässä, en tiedä miksi.

-SS-