Etsimme sopimusviljelijöitä kuituhampulle

[MikkoN]

Toivon yrityksenne onnistuvan, sillä erilaisia viljelykasveja maatalous tarvitsee. Haasteena vaan on kilpailu viljakasvien kanssa: kun viljan hinnat ja kysyntä on korkealla, niin sopimusviljelijöiden houkuttelu on vaikeampaa. Nyt taitaa olla kuitenkin kohtuullisen hyvä sauma aloittaa toimintanne.

Myös maanparannusvaikutus pitää ottaa huomioon kun laskee kuituhampun viljelyn kannattavuutta. Suomalaisten viljelijöiden kokemukset ja ulkomainen tutkimus osoittavat, että 10-25%:n parannus viljasatoon yhden hampunkasvatusvuoden jälkeen on ihan realistinen arvio.

Kuituhamppu sopii hyvin myös luomuun, koska jopa yli nelimetriseksi kesän aikana venähtävä kasvusto tukahduttaa alleen kaikki rikkakasvit, eikä tarvetta torjunta-aineille ole.

Olet ihan oikeassa, että kilpailu muiden kasvien kanssa luo toiminnalle haasteita. Esimerkiksi Saksassa useat kuituhamppujalostajat toimivat alikapasiteetilla, koska lähiseutujen viljelijät siirtyivät energiapajuun ja maissiin tukipolitiikan muutoksien takia. Liikuteltavan laitteiston yksi eduista on se, että pystymme reagoimaan tämäntyyppisiin muutoksiin nopeasti.

[Rubinjo]

Puutavararekan ajoaika on noin tunti edestakaisin keskimääräiseltä etäisyydeltä (tässä 35km). Kuormaukseen kuluu noin puoli tuntia. Kuormaukseen voidaan käyttää puutavararekan tai erikseen hankittua järeää kourakuormainta. Puutavara-auton tuntikustannus on noin 80 €. Kuorman ajo maksaa 120 € kuorma, kun kuorma puretaan vastaanottajan toimesta. Kuljetuskustannukseksi muodostuu siten 6,85 - 8,50 €/tn.

Tähän kokemuksen tuoma kommentti. Puutavarautoja on lähes mahdoton saada ajamaan "keikkoja". Ovat ainakin tässä Salon seudulla täystyöllistettyjä yhtiöiden ja MHY:n toimesta. Etenkin maalis-huhtikuulla kun routa alkaa sulamaan. Eli noiden varaan en paalien siirtoja laskis. Ellei sitten ole sovittu jotain "sopimusautoilijaa" erikseen hoitamaan hommaa. (100 euroa tunti ois realistisempi hinta kärryineen. Kuorma parisataa/reissu.)

[jetze]

Itse haluaisin mielenkiinnosta tulla katsomaan mahdollisia sopimuspeltoja, ja työtapoja, koska tämä nyt saattaisi olla jotain uutta, mitä minäkin olen etsinyt. Kylmiltään en uskalla lähteä, eli ensin pitäisi nähdä vähän käytäntöä..

[Kasme]

Itse haluaisin mielenkiinnosta tulla katsomaan mahdollisia sopimuspeltoja, ja työtapoja, koska tämä nyt saattaisi olla jotain uutta, mitä minäkin olen etsinyt. Kylmiltään en uskalla lähteä, eli ensin pitäisi nähdä vähän käytäntöä..

Otappa yhteyttä soittamalla Kauhavalle: Hallintaus Oy/ Mäkipelkola Juha ja tule käymään katsomassa, että miten täällä päin toimitaan.

[jetze]

täytyypä tulla joskus katselemaan, kun kun anoppilaan päin suuntaan.

[MikkoN]

Länsi-Suomen alueella ja Hämeessä sadonkorjuuseen ja jalostustoimintaan pääsee tutustumaan maalis-huhtikuusta lähtien.

Kylvöt alkavat toukokuussa ja ne jatkuvat periaatteessa kesäkuun loppuun asti. Myöhäisimmät HempRefine Oy:n koeviljelmät kylvettiin vuonna 2012 vasta 29.6. ja myöhäisestä ajankohdasta huolimatta kasvusto ehti venähtämään syksyyn mennessä kolmen metrin mittaiseksi.

Kesäkuun puolella tehtäviin kylvöihin kannattaa valita mahdollisimman myöhäisiä lajikkeita, koska kuituhampun kukinta hidastaa merkittävästi hampun korsimassan kasvua. Suomen oloissa kuituhampusta ei yleensä saada siemensatoa, eikä se ole tarkoituskaan. Vuoden 2011 syksy oli kuitenkin niin lämmin, että keväällä 2012 pellolle mennessä saattoi nähdä kymmeniä kuituhampun taimia yhdellä silmäyksellä. Luontoon leviämisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole edes öljyhamppu Finolan kohdalla, koska hamppu tarvitsee menestyäkseen voimakkaan typpilannoituksen.

[nuffieldmaster]

Minkälainen tuo on sitten itämään esmes sadonkorjuun jälkeen kylvetyn kauran seassa?

Onko minkälainen muokkaantumaan, välttääkö kevytmuokkauskalusto, vai tarvitseeko kyntää ennen viljan kylvöä?

[Pale]

Myös maanparannusvaikutus pitää ottaa huomioon kun laskee kuituhampun viljelyn kannattavuutta. Suomalaisten viljelijöiden kokemukset ja ulkomainen tutkimus osoittavat, että 10-25%:n parannus viljasatoon yhden hampunkasvatusvuoden jälkeen on ihan realistinen arvio.

Ihan mielenkiinnosta: Laitapa jotain viitteitä noihin ulkomaisiin tutkimuksiin.

[MikkoN]

Minkälainen tuo on sitten itämään esmes sadonkorjuun jälkeen kylvetyn kauran seassa?

Onko minkälainen muokkaantumaan, välttääkö kevytmuokkauskalusto, vai tarvitseeko kyntää ennen viljan kylvöä?

Käyttämämme lajikkeet ovat myöhäisiä, eivätkä ne ehdi tekemään siementä, joka voisi itää seuraavana vuonna.

Kuituhamppukasvuston jälkeen ei tarvitse kyntää, vaan kevytmuokaus tai äestys riittää. Suorakylvämistä ei ole korjattuun hamppupeltoon taidettu kokeilla, mutta ei sille periaatteessa mitään estettä ole. Menetelmä ennen seuraavaa kylvöä riippuu vähän korjuun onnistumisestakin, eli miten paljon peltoon jää kortta/kuitua haittaamaan maan muokkaamista ja kylvämistä. Varsinaisesti hampun juuristo ei seuraavan kasvin kylvämistä haittaa, kun sitä ei enää keväällä oikeastaan ole.

Ihan mielenkiinnosta: Laitapa jotain viitteitä noihin ulkomaisiin tutkimuksiin.

Saksalaisen Nova Instituutin vuonna 2011 julkaisemassa selvityksessä "Ecological benefits of hemp and flax cultivation and products" käsitellään mm. hampun ominaisuuksia viljelykierrossa heti ensimmäisellä sivulla.

[Pale]

Ihan mielenkiinnosta: Laitapa jotain viitteitä noihin ulkomaisiin tutkimuksiin.

Saksalaisen Nova Instituutin vuonna 2011 julkaisemassa selvityksessä "Ecological benefits of hemp and flax cultivation and products" käsitellään mm. hampun ominaisuuksia viljelykierrossa heti ensimmäisellä sivulla.

Olihan siellä viite johonkin 15 v sitten julkaistuun kirjaan jota ei näyttänyt olevan asiallisesti saatavilla (ei siis edes Viikin tiedekirjaston kokoelmissa).

Mielestäni jonkinlainen satovaste viljoille hampun jälkeen on, kun hamppukasvustossa lähtee 20 - 30 kg typpeä pois ja jos lannoitussuositus on 100 kg / ha, niin talvihuuhtouman jälkeen maassa varmasti on vielä typpeä kevätviljojen käyttöön.

[MikkoN]

Olihan siellä viite johonkin 15 v sitten julkaistuun kirjaan jota ei näyttänyt olevan asiallisesti saatavilla (ei siis edes Viikin tiedekirjaston kokoelmissa).

Asiaa on tutkittu valitettavan vähän, mikä osaltaan johtunee kuituhampun marginaalisesta asemasta viime vuosikymmeninä. Boscan ja Karusin vuodelta 1998 olevien tutkimusten lisäksi asiaa on selvittänyt ainakin Grochs vuonna 2000, josta siitäkin löytyi vain sekundäärinen lähde, eli tutkimukseen viitattiin Bolognan yliopiston selvityksessä vuodelta 2009 seuraavasti:

"According to Grochs et al. (2000), who studied the effects of hemp in a rotation with
wheat in the humid cool areas of North-eastern Spain, hemp is a good precedent crop for
wheat probably because of the leaf cover left and the increased soil aggregate stability. The
rotation effect was expressed in the increased yield of wheat and it extended until the second
year of wheat after hemp and disappeared in the third year after hemp. The deep rooting
ability of hemp (Amaducci et al., 2008) could also be another beneficial factor in rotations
with shallower rooted crops such as wheat."

Processing of Wet Preserved Hemp to Fibre Boards in a Pilot Plan -tutkimuksessa viitataan aiempaan saksalaiseen tutkimukseen (Wissenschaftliche Untersuchung zum Thema “Anbau, Ernte und Aufbereitung sowie Verwendung von Hanf"), jonka mukaan hamppu on parantanut seuraavien kasvien satoja jopa 30%: "It is advantageous to include hemp in crop rotation because following crops produce up to 30 % higher yields."

Kuituhampun hyödyt tunnetaan viljelykierrossa hyvin myös Suomessa, mutta asiasta ei ole tehty kotimaista tutkimusta. Aihe on kuitenkin sen verran tärkeä, että ehdotan sen ottamista tutkimuksen kohteekseni ensi kesästä alkaen. Menneenä kesänä selvitimme biokaasulaitosten mädätysjäännöksen soveltuvuutta kuituhampun viljelyyn yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja Biokymppi Oy:n kanssa ja toivottavasti hyvin alkanutta yhteistyötä voidaan jatkaa kuituhampun esikasviarvon ja viljelykierto-ominaisuuksien selvittämiseksi.

[Husokki]

Onko korjuukausi jo alkanut?