Rotoseeder kylvölaite saneeraus ja kerääjäkasvien kylvöön?

[Kari]

Mutta entä tuo perättäiskäyttö apilalla tai rypsillä? Jos käyttäisi kevätrypsiä joka kuitenkin kuolee talvella pois niin aiheuttaako merkittävää tautien ylläpitoa? Tällä hetkellä ei rypsiä tai rapsia ole kierrossa mukana, mutta ajatus kyllä oli yrittää jatkossa pitää pientä syysrapsia alaa kierrossa mukana.

Svensk Rapsilla on ihan viljelyohjeissa, että jäänti-rapsit pitää poistaa pellosta jo pieninä sadonkorjuun jälkeenkin. Tähän he käyttävät Carrieria ja vastaavia muokkaimia. Möhöjuuripaine kasvaa helpolla tuolla "rypsi-kerääjäkasvina" ajatuksella ja on pöljää ajatellakin öljykasveja siihen tarkoitukseen.

[SS]

Voidaan sanoa, että tautipaineesta apilalla, rypsillä tms. ei juurikaan kannata puhua. Näennäiskerääjäkasviviljelijät eivät rypsiä tai apiloita sadoksi ole koskaan ennenkään kasvattaneet. Eivätkä tule kasvattamaan. Eli who cares jos kaura-ohrakierrossa rypsin möhöjuuria tulee tai apilamätiä ? Kyllä ne taudit sitten seuraavalla kaudella 2020 lähtevät, kun kerääjistä ei mahdollisesti enää saa tukiautomaattia, lakkaa apiloiden kanssa pelaaminen siihen paikkaansa ! Vaan tilalle tulee jokin muu mielenkiintoinen tuettu viljelymenetelmä, esimerkiksi varastoidaan fosforipitoinen pintamulta rullina sateensuojassa suurissa varastohalleissa, ja sille saisi sitten vaikka 10 euroa huipputukea

-SS-

[SS]

Omasta kylvökoneessa ei löydy tuota heinänsiemen kylvölaatikkoa eikä tuohon kannata sitä enää hommata, jos ei nyt jostain löydä edullisesti jotain irtosysteemiä.

Osta kyliltä 2 m romujukoja, Savossa ja Pohjanmaalla kaikissa näyttää olevan heinänsiemenlaatikot, 4 m saa kahdesta, yhdistää jollakin kumikytkimellä.
Yhteishinta jää alle 1000, otaksuisin.

Itselle ostin 2,5 m Jukon, jossa oli valmiina laatikko. Hintatasosta voi saada käsityksen , koska rahti muodosti erittäin merkittävän osan kustannustasosta. Sen laatikon ja kaikki hyväksikäytettävät osat irrotan tästä ostoksesta ja siirrän siihen itse ylläpidettyn laitteeseen.
Suojaviljakylvöä tiedossa, että saisi sellaisen helpon EFA kesannon aikaiseksi. Ehkäpä parikin kertaa kierrätän, jos ei onnistu hyvin. Siihen tuo heinänsiemenlaatikko on hyvä juttu.

ja jos alkaa aluskasvi kiinnostaa, niin sitten vaan sinne laatikkoon mitä erikoisimpia kokeilukasveja, kaikkein kenttäkelpoisimpia näyttäisivät olevan juolavehnä ja luoho,
matarasta ei oikein saa helpolla siemensatoa, koska takertuu joka paikkaan. Mutta
syväjuurisia kasveja, kuten voikukka ja valvatti, niistä voisi saada melko helposti
siemensatoa. Ja vastaavat kyllä jotakin muokkausretiisiä hyvinkin. Vesiheinä ilmestyy aluskasviksi itsekseen, miten siitä jatketaan siementä ?

-SS-

[TumppiW]

Harmi olisittepa tehneet lausunnon niin, että minkä tahansa kasvin puinnin jälkeen olkien levitys ja kevyt multaus ja kerääjän kylvö olisi kelvannut. Ainakin täällä etelä suomessa syksy kun jatkuu yleensä joulukuulle niin vaikka lokakuun alussa puidaan niin ainakin rikat ehtivät hyvin vielä kasvaa, joten kai jokin nopean kasvurytmin heinäkin ehtisi?

Ei uskallettu kajota tuohon 15.8. päivämäärään, joka oli lyöty lukkoon jo edellisen aluskasvin kanssa. Ja kyllä menetelmänä matala (1-2 cm) lautasmuokkaus tai kunnon olkiäestys toimii kerääjäkasvin kylvössä. Ei sitä kauheaa mylläystä tarvii välttämättä. Ideaalivehje olisi Dynadrive ja kylvöyksikkö (googleen kuvahauksi: "dyna drive drill", niin löytyy). Matala, tarkka muokkaus, oljen hienonnus ja tarkka kylvö olkimaton ja peittomullan alle. Noita koneita löytyy 1000-2000 € hintaan briteistä, Tanskasta ja Ranskasta.

Jos itse saisi päättää, niin tämäkin tukimuoto menisi näin:
"Talvinen viherpeite: viljelijä ilmoittaa kasvukauden loppupuolella, kuinka monta hehtaaria hänen pelloistaa näyttää vihreältä, jos katsoo lentokoneesta. Iso osa pelloista ilmakuvataan kasvukauden lopulla, ja vihreistä hehtaareista saa tukea."
Ihan sama onko vihreä spraymaalia vai muovia. Ja millä menetelmällä vihreä, yhteyttävä peite on saatu aikaan.

Ja sitten toinen samanlainen:
"Maan multavuuden lisäys. Ulkopuolinen auditoija laittaa seurantalinjat pellolle ja ottaa alkunäytteet. Seurantalinjat tarkistetaan 5 vuoden kuluttua maa-analyyseilla. Jokaisesta nousseesta multavuusprosentista saa 2000 €/ha."

Mutta eihän se käy, että viljelijä saisi tehdä, mitä parhaaksi kokee yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi...

[SS]

Onko vaakaterillä varustettu kesantoleikkuri, eli semmoinen ruohonleikkurinterän oloinen, oljen hienontamiseen toimiva ? Vai pitääkö olla rumpumurskain. Varstassa kun ei ole vastateriä, ei se olkiputua juurikaan hienonna, heittää vaan yliolan taakse. On vaan noita pitkäkortisia lajeja, kuten ruista aikapaljon, se matto on 10 cm paksu parhaimmillaan. Kylvä siihen sitten kyntämättä.

Vaakaterämurskaimen/leikkurin voisi yrittää semmoisen harrastajamallin, vaikka kapeankin, ei olisi hinnankiroissa.

Kivahan se olisi jotakin Bjarne-vehnää aluskasviviljellä, 2 tonnin sato peruskuivana vuona, korrenpituus 25 cm. Siitä ei juuri kiusaa minkään kylvölle ole.

-SS-

[TumppiW]

Ronttasin vaakaterämurskaimen aikoinaan briteistä, ennenkuin Major oli Agrimarketin edustuksessa. Kent tractors oli myyjä ja näköjään Majoreita löytyy sieltä edelleen, 1000 puntaa, näyttäisi olevan edullisin kuusijalkainen.

Mutta asiaan, vaakatasomurskain on hiukan "arvaamaton", siinä mielessä että se murskaa pääosin ihan hyvin, mutta saattaa olla nostamatta pyörän jäljistä olkea, ja joskus heittää pitkiä olkia koneen läpi. Tuossa Majorissa ainakin terien pyörimissuunta tuntuu olevan tolkuton, joten kone tekee joskus karhoa. Lisäksi jotain häikkää siinä nosteessa on, kun pidempi tavara ei nouse terille. Ongelma poistuu ristikkäinajolla (tai siirtämällä kone nokalle), mutta paremmin suunnitellulla koneella jäisi siksakin ajo vähemmälle.

Mutta jos kerääjäkasvien kylvöstä oli kyse, niin onhan sitä muokkaavia ja silppuavia välineitä. Hankmo + siipiteräkultivaattori + hajakylvö + jyräys toimii jotenkuten pitkässä rukiinoljessakin. Vinkkaamani Dynadrive voisi olla ihanteellinen. Pari kuvaa toimintaperiaatteesta: Tuossa pikkukuvassa kylvöyksikkö viritetty päälle Katsastelin sopivaa Dynadrivea, kun sattui löytymään ihan lähinurkilta hämmentävän halpa ecomulch lautas-olkiäes. Sen rukiinoljen silppuamiskyky tulee testattua vasta syksyllä tosin, vehnässä ja kaurassa toimii oivallisesti.

[Carnivor]

Jos itse saisi päättää, niin tämäkin tukimuoto menisi näin:
"Talvinen viherpeite: viljelijä ilmoittaa kasvukauden loppupuolella, kuinka monta hehtaaria hänen pelloistaa näyttää vihreältä, jos katsoo lentokoneesta. Iso osa pelloista ilmakuvataan kasvukauden lopulla, ja vihreistä hehtaareista saa tukea."
Ihan sama onko vihreä spraymaalia vai muovia. Ja millä menetelmällä vihreä, yhteyttävä peite on saatu aikaan.

Kannatan. Ja kun sen kasvipeitteisyydenkin saa ilmoittaa kasvukauden jälkeen niin miksei kerääjäkasveja. Olisi paljon mukavampaa kun voisi kylvää rauhassa niin monta lohkoa kuin huvittaa ja ilmoittaa vain ne mitkä onnistui. Ilmakuvauksethan tehdään infrapunalla. Lehtivihreän pitäis erottua perus vihreistä maaleista ja muoveista.

[apetor]

Siementoimittaja pelottelee valkomesikän sotkevan hajullaan suojaviljan. Onko vaara todellinen. Kenelläkään kokemusta tästä????

[TumppiW]

Siementoimittaja pelottelee valkomesikän sotkevan hajullaan suojaviljan. Onko vaara todellinen. Kenelläkään kokemusta tästä????

Yhdellä espoolaisisännällä on käynyt näin toista vuosikymmentä sitten.

Olen viljellyt mesikkää nyt kolmatta kevättä ja kylvänyt sen aina kauran aluskasviksi. Puinti on hyvä tehdä pitkään sänkeen (15-20 cm), niin mesikkä ei myöskään ota siipeensä niitosta. Haju on puintipellolla omalaatuinen, mutta viljassa varsin mieto. Kaupaksi on käynyt.

Nämä pienet riskitekijät ovat aika vähäisiä verrattuna hyötyihin: yli parisataa kiloa typpeä yksivuotisesta kasvustosta, erittäin tehokas rikkakasvien kuritus ja minimimuokkauksella helpolla tapettavissa.

[SS]

Niin, onko tietoa, millainen maanmuokkaus on sallittu puinnin jälkeen tehtävässä kerääjäkasvikylvössä ? Näyttäisi olevan kielletty ehdoissa. Ilman muokkausta epäilen pahnan estävän itämisen. Kerta kevyellä hankmolla, pahna multaantuisi hiukan, kerääjäkasvimylly siihen hankmon päälle. Kaikki piikkisysteemit taitavat vain haravana kerätä rukiinolkea.

Sama vika tuon rukiin kanssa kevätkylvöllä; pituus nytkin jo siinä 60-70 cm, ja maanpinta täysin varjossa. Lähtisikö edes italianraiheinä oraalle ?

Itsellä kun ainoat talvelle käyttämättömäski jäävät lohkot ovat juurikin ruislohkoja, niin tuo kerääjäkasvitoimenpide näyttää olevan mahdollisuuksiltaan nollan arvoinen sellaisessa villjelykierrossa.

-SS-

[TumppiW]

Ei ole tietoa. Huhujen mukaan mm. perunan noston jälkeen pellon saa tasata ja sitä ei lasketa muokkaukseksi.

Kasvipeitteisyyden 20% alan kohdassa sanotaan:
"Kas­vi­peit­tei­syy­den 20 % vä­him­mäis­vaa­ti­mus­ta voi koh­den­ta­mis­a­lu­eel­la III täyt­tää myös ke­ven­ne­tyl­lä syys­sän­ki­muok­kauk­sel­la vil­ja-, öljy­kas­vi-, tat­ta­ri-, sie­men­maus­te-, kui­tu­pel­la­va- ja här­kä­papu­loh­koil­la, jos muok­kaus teh­dään kul­ti­vaat­to­ril­la, lau­tasä­keel­lä, jous­to­piik­ki­ä­keel­lä, la­pi­o­rul­la­ä­keel­lä tai rul­la­il­mas­ti­mel­la yh­teen ker­taan aja­en."

Tuossa ei ole mainittu mm. rikkaäestä, olkiäestä, jankkuria, jyrää tai jyrsintä, joten ne kai eivät ole muokkausta lainkaan

Tässäkin auttaisi, jos viranomaiset uskaltaisivat asettaa kunnon selkeitä tavoitteita. Tyyliin, "jos pelto on muokattava kerääjäkasvien perustamista varten, pinnan on jäätävä vähintään 30% kasvijätepeitteiseksi. Peitteisyys mitataan 10 m rullamitalla laskien jokaisen kymmenen sentin kohdalta, osuuko viiva kasvijätteeseen." Läpinäkyvä, selkeä ja tieteellisesti perusteltu kriteeri, joka on helppo valvoa.

Yksi tapa miettiä asiaa on se, että jos pelto jää ajon jälkeen sellaiseksi että sen voisi perustella saadun aikaiseksi olkiäkeellä tai murskaimella, niin on aika selvillä vesillä. Hankmolla matalaanajo olisi oikeasti todella tolkullinen ratkaisu.

[Carnivor]

Jos kylvöyksikkö on hankmon päällä niin eikös kyseessä ole piensiementen suorakylvökone ja lohkomuistiinpanoihin voi kirjata että kerääjäkasvit on suorakylvetty.

[TumppiW]

Tai kun suorakylvöstäkään ei ole annettu mitään järkevää määritelmää, niin jos ajaisi pellon tuommoisella jankkuri-tasojyrsin-yhdistelmällä. Suoraan sänkeen menee, samoin kuin kyntöaura-pakkeriyhdistelmä.
Mutta vakavissaan apilanurmen saa perustettua syysviljaan kylvämällä sen aikaisin keväällä (lunta vielä maassa). Ja valkoapilalla on taipumusta selvitä aikalailla varjoisista oloista viljan alla. Kasvu on hidasta, kunnes puinnin jälkeen jysähtää.

[SS]

Mutta vakavissaan apilanurmen saa perustettua syysviljaan kylvämällä sen aikaisin keväällä (lunta vielä maassa). Ja valkoapilalla on taipumusta selvitä aikalailla varjoisista oloista viljan alla. Kasvu on hidasta, kunnes puinnin jälkeen jysähtää.

Eli siis luomusta taitaa olla kysymys. Miten matara- ja saunakukkateho ruiskutuksissa voidaan varmistaa ?

Ja olosuhteriski on olemassa: Paljonko lumen päälle apilan voi kylvää, eikö siemen ole arka kastumiselle ja jäätymiselle ? Entäpä lajike ? Kotimainen tai ruotsalainen, onnistuuko keskieuroopan lajikkeilla talvellakylvö ? Meillä lumet lähtevät useankin kerran talvessa, maaliskuu käytännössä jo kuivaa pakkaskeliä, että syysviljakin meinaa jäätyä ja kuivua kuoliaaksi ? Mahdollinen lumi on lähinnä jääkenttää.

Sitten kun seuraavan kerran kostuu, routa sulaa silloin savikuraksi ylöspän, eikä siellä pääse edes mönkkärillä. Seuraavana päivänä kun maa kiinteytyy, on kuiva tuuli saharoittanut tuuman syvyyteen vähintään.

Olisi kiintoisa nähdä, miten se apila puolitoista metriä korkeassa ruispöheikössä oikein selviää, kun siellä ei selviä mikään rikkakasvikaan. Ja silppurin pahnaputukarhoon ei tule ei jäännösviljaa ei juolaa ei mitään. Nämä siis sellaisia täystiheitä 140 kg typpilannoituksen ruiskasvustoja. pH 7.2.

Kokeilen nyt kesällä puna-apilan ja persianapilan seoksella ruiskasvustoon. Italianraiheinääkin kokeilen, tukimielessä varmistuksena, koska luohon ohut rihmamainen lehti siellä juurella pysyy mainiosti, rukiillakin, eikä sitä orasmuodossa juurikaan erota italoheinästä.

Ympäristökorvauksen haistapasha-nollasummapeli varmaan sitten tympii 2016 eteenpäin, ei moni enää kolmellakympillä viitsi viidenkympin siemeniä alkaa viskomaan peltoon, kun tänäkään vuonna hiesulla ei siemenlaatikosta runsasmääräinenkään heinänkylvö tuottanut idun itua siinä vesivellin kuorettuman seassa. Eli joutuu yrittämään vielä uusintakylvöä oraalle ja mahdollisen kolmannen elokuulla.

Rikkaäes pneumaattisella kylvimellä nähtävästi on pakollinen ostos näihin kesän kylvöihin. Muuten on kuiva savikoppura siellä siemen pudota, ja voi olla, että jääpi orastumatta. Siis varmasti jää, jos ei raavi millään.

Tai sitten laahavannaskoneella erilliskylvö poikittain tai jotain...ei sekään tänä keväänä olisi mikään leppoisa homma ollut; kun vähässä oli, että sai mitään kasvatuskasviakaan sinne peltoon.

Ei koske kukkamultamaita.

-SS-

[3xJJJ]

Täällä kyllä näyttäisi siltä, että kuorettuneilla mailla kerääjäkasvi lähti hyvin vaikka pääkasvi jäi korpun alle. Kylvö Rapid piensiemen-laatikosta, joka pudottaa kylvinlautasten sekoittamaksi, eli jää hyvin pintaan. Yleensä tämä tekniikka nurmen perustamisesta suojaviljaan toiminut erittäin hyvin. Suurimmat ongelmat erittäin kuivina keväinä.